Sosiaalinen media http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133165/all Thu, 15 Nov 2018 14:56:01 +0200 fi Verkostoituminen on sosiaalisen median roolipelaamista http://heikkiherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264224-verkostoituminen-on-sosiaalisen-median-roolipelaamista <p>Verkostoituminen on kaikista arkeamme terrorisoivista muotitermeistä ehkä se kaikista diabolisin. Sen sanominen ääneen merkitsee lähestulkoon samaa kuin biojäteastiasta syöminen krapulassa. Toimintana se on ollut jotain abstraktia, kasvotonta ja löyhää sosiaalista toimintaa ilman päämäärää saatikka luomisen luonnetta.</p><p>Sosiaaliset toiminnat perustuen pikaiseen ulkonäön mittailuun statussymboleineen ja työpaikan arvottamiseen istuvat paremmin jonnekin muualle kuin kasvokkaiseen sosiaaliseen toimintaan. Sitä tapahtuu jatkuvasti Facebookissa, Instagramissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa. Verkostoituminen on siis adaptoitumista; se on sosiaalisen median roolipelaamista kasvokkaisissa kohtaamisissa.</p><p>Me ihmiset olemme vuosituhansien ajan rakentaneet yhteiskuntaamme henkilökohtaisten suhteittemme kautta. Olemme harjoitelleet toisten kanssa toimimista ennen lajimme kehittymistä nykyiseen muotoonsa, ja olemme yhteistyöllä kyenneet luomaan yhteiskunnan, jonka saavutuksia ei kyetä mittaamaan millään mittaristolla.</p><p>Miten ihmeessä verkostoituminen olisi mitään uutta verrattuna tähän? Syy on siinä, että verkostoituminen ei tarkoita henkilökohtaisten suhteiden tärkeyttä yhteisessä luomisessa, vaan toisinpäin; siinä luodaan ihmisiin ja organisaatioihin löyhiä, informaaleja ja klikkauksen päässä poistettavissa olevia suhteita enemmän organisaatioon kuin ihmiseen sille erikseen suunnitellussa ympäristössä. Digitaalisen yhteydenpidon työkalut ovat valuneet näyttöjen välityksellä osaksi kasvokkaisia vuorovaikutussuhteitamme, ja yhteistyöstä on tullut kisa siitä, kuka on suosituin. Suhteemme sosiaaliseen mediaan on siis kasvanut teini-ikään, ja käyttäyttyminen on sen mukaista.</p><p>On paradoksaalista, että uusien asioiden luominen lähtee monen &rdquo;asiantuntijan&rdquo; mukaan verkostoitumisesta. Ihmisten tapaaminen ja mahdollisen yhteistyön suunnittelu on prosessi, joka on ollut osa toimintaamme ja luomistyötä vuosituhansia. Uusi verkkojen kulttuuri on ajanut sosiaalisen median toiminnan kasvokkaiseen yhteydenpitoon, ja nyt verkostoituminen olisi pakollinen osa erästä meidän ihmisten käsittämätöntä piirrettä; luovuutta. Verkostoituminen on siis meille luonnollista, mutta käsite nykyisessä muodossaan aliarvioi pahemman kerran sosiaalisen toimintakykymme.</p><p>Luovaan työhön ja soveltamiseen tarvitaan yhteistyötä; ihminen ei luo mitään ilman vaikutteita edes suljetussa huoneessa, vaan huonekin on syntynyt yhteistyöllä ja luovuutta menneisyyden kokemuksista ja ongelmista.&nbsp;</p><p>Uuden luomisen ja rakentamisen hienouden pilaaminen verkostoitumisen käsitteellä murentaa kykymme nähdä sosiaalisen kanssakäymisen hienous ja mahdollisuutemme viestiä. Rakennamme näin itsestämme profiilikuvan ja elämäntarinan kasvokkaisen toiminnan alueella, joka on ollut sosiaalisuudeltaan ylivertainen vuosituhansien ajan. Nykyajan verkottumisen määrä on on jotain, mitä me emme ole ennen kokeneet. Se toisaalta johtaa meidät askel kerrallaan toimimaan kuin teknologia ja algoritmit, joiden kanssa olemme tekemisissä.</p><p>Olemme hyödyntäneet sosiaalisia verkkoja niin kauan, kuin olemme toimineet laumoissa. Tästä syystä ihmisten kerskuminen hyvällä verkostoitumisella on sama kuin simpanssi kehuskelisi taidollaan kiivetä puissa. Onhan se ihan hienoa, mutta ei varsinaisesti mitään uutta. Suuri hetki oli se, kun simpanssi oppi käyttämään työkaluja. Se vaatii luovuutta, ja ympäristön ongelmien ymmärtämisen.</p><p>Aina voi olla eri mieltä. En ole koskaan syönyt biojäteastian sisältöä krapulaani.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verkostoituminen on kaikista arkeamme terrorisoivista muotitermeistä ehkä se kaikista diabolisin. Sen sanominen ääneen merkitsee lähestulkoon samaa kuin biojäteastiasta syöminen krapulassa. Toimintana se on ollut jotain abstraktia, kasvotonta ja löyhää sosiaalista toimintaa ilman päämäärää saatikka luomisen luonnetta.

Sosiaaliset toiminnat perustuen pikaiseen ulkonäön mittailuun statussymboleineen ja työpaikan arvottamiseen istuvat paremmin jonnekin muualle kuin kasvokkaiseen sosiaaliseen toimintaan. Sitä tapahtuu jatkuvasti Facebookissa, Instagramissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa. Verkostoituminen on siis adaptoitumista; se on sosiaalisen median roolipelaamista kasvokkaisissa kohtaamisissa.

Me ihmiset olemme vuosituhansien ajan rakentaneet yhteiskuntaamme henkilökohtaisten suhteittemme kautta. Olemme harjoitelleet toisten kanssa toimimista ennen lajimme kehittymistä nykyiseen muotoonsa, ja olemme yhteistyöllä kyenneet luomaan yhteiskunnan, jonka saavutuksia ei kyetä mittaamaan millään mittaristolla.

Miten ihmeessä verkostoituminen olisi mitään uutta verrattuna tähän? Syy on siinä, että verkostoituminen ei tarkoita henkilökohtaisten suhteiden tärkeyttä yhteisessä luomisessa, vaan toisinpäin; siinä luodaan ihmisiin ja organisaatioihin löyhiä, informaaleja ja klikkauksen päässä poistettavissa olevia suhteita enemmän organisaatioon kuin ihmiseen sille erikseen suunnitellussa ympäristössä. Digitaalisen yhteydenpidon työkalut ovat valuneet näyttöjen välityksellä osaksi kasvokkaisia vuorovaikutussuhteitamme, ja yhteistyöstä on tullut kisa siitä, kuka on suosituin. Suhteemme sosiaaliseen mediaan on siis kasvanut teini-ikään, ja käyttäyttyminen on sen mukaista.

On paradoksaalista, että uusien asioiden luominen lähtee monen ”asiantuntijan” mukaan verkostoitumisesta. Ihmisten tapaaminen ja mahdollisen yhteistyön suunnittelu on prosessi, joka on ollut osa toimintaamme ja luomistyötä vuosituhansia. Uusi verkkojen kulttuuri on ajanut sosiaalisen median toiminnan kasvokkaiseen yhteydenpitoon, ja nyt verkostoituminen olisi pakollinen osa erästä meidän ihmisten käsittämätöntä piirrettä; luovuutta. Verkostoituminen on siis meille luonnollista, mutta käsite nykyisessä muodossaan aliarvioi pahemman kerran sosiaalisen toimintakykymme.

Luovaan työhön ja soveltamiseen tarvitaan yhteistyötä; ihminen ei luo mitään ilman vaikutteita edes suljetussa huoneessa, vaan huonekin on syntynyt yhteistyöllä ja luovuutta menneisyyden kokemuksista ja ongelmista. 

Uuden luomisen ja rakentamisen hienouden pilaaminen verkostoitumisen käsitteellä murentaa kykymme nähdä sosiaalisen kanssakäymisen hienous ja mahdollisuutemme viestiä. Rakennamme näin itsestämme profiilikuvan ja elämäntarinan kasvokkaisen toiminnan alueella, joka on ollut sosiaalisuudeltaan ylivertainen vuosituhansien ajan. Nykyajan verkottumisen määrä on on jotain, mitä me emme ole ennen kokeneet. Se toisaalta johtaa meidät askel kerrallaan toimimaan kuin teknologia ja algoritmit, joiden kanssa olemme tekemisissä.

Olemme hyödyntäneet sosiaalisia verkkoja niin kauan, kuin olemme toimineet laumoissa. Tästä syystä ihmisten kerskuminen hyvällä verkostoitumisella on sama kuin simpanssi kehuskelisi taidollaan kiivetä puissa. Onhan se ihan hienoa, mutta ei varsinaisesti mitään uutta. Suuri hetki oli se, kun simpanssi oppi käyttämään työkaluja. Se vaatii luovuutta, ja ympäristön ongelmien ymmärtämisen.

Aina voi olla eri mieltä. En ole koskaan syönyt biojäteastian sisältöä krapulaani. 

]]>
0 http://heikkiherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264224-verkostoituminen-on-sosiaalisen-median-roolipelaamista#comments Puheviestintä Sosiaalinen media Verkostoituminen Thu, 15 Nov 2018 12:56:01 +0000 Heikki Herlin http://heikkiherlin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264224-verkostoituminen-on-sosiaalisen-median-roolipelaamista
Kun kansalaisia alkaa katoilemaan http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263695-kun-kansalaisia-alkaa-katoilemaan <p>Kenties olet huomannut kuinka eräissä Facebook-ryhmissä päivityksiä katoilee ilman selitystä, vaikka ne olisivat vain lievästi rikkoneet sääntöjä. Ja pahimmissa tapauksissa katoilee jo ihmisiäkin ilman selityksiä, ilman varoituksia, jos he tietämättään ovat poikenneet tapakulttuurista, naureskelleet väärille asioille tai loukanneet jonkun arvovaltaisen henkilön tunteita. Meno on joskus aika tiukkapipoista, vähän pelottavaakin. Ja pelottavinta kaikessa on se, miten yhteisöllinen käyttäytyminen virtuaalisissa ympäristöissä heijastelee todellisen maailman konflikteja ja hirmuvaltoja.</p><p>Toisinajattelijoita ensin hiljennetään, sitten vaiennetaan, ja lopulta päivitysten poistamisesta tai ihmisten blokkaamisesta tulee arkipäiväistä. Se ei kirpaise mitenkään, se on &quot;välttämättömyys&quot;. Näin kuuluu tehdä järjestyksen säilyttämisesksi.</p><p>Aktiivisissa, tuhansien käyttäjien Facebook-ryhmissä epäasiallisen (ja ihan asiallisenkin) sisällön määrä voi kasvaa niin suureksi, että ylläpitäjät, moderaattorit ja muut nykyajan sensuuriviranomaiset joutuvat koville. Vuosi sitten uutisoitiin, kuinka <a href="https://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/561957-sieniseurassa-on-taysi-rahina-paalla-yle-kymmenettuhannet-jasenet-on-pantu-jaahylle">sieniseurassa on täysi rähinä päällä - kymmenettuhannet jäsenet on pantu jäähylle.</a></p><p>Olin tuolloin jo muutaman vuoden ajan ollut mukana kyseisessä sieniryhmässä, ja perinteisen median reaktiot lähinnä naurattivat. Mutta ryhmän sisällä ei keskustelujen tila ollut lähellekään yhtä huvittunut. Tunnelma oli kireällä. Monia raivostutti se, miten heidän kanttarellikuvansa oli kadonnut ilman selitystä. Ja ylläpidon vastaukset eivät enää olleet kovin kärsivällisiä. Yksi ongelma oli julkaisujen silkka määrä, mutta ongelmia oli enemmän kuin yksi.</p><p>Satojen yhdentekevien &quot;onko tämä kanttarelli?&quot; ja &quot;onkohan tässä maailman isoin tatti (normaalin kokoisesta tatista)&quot; -postausten tulvassa kamppailevien moderaattoreiden pinna oli kireällä. Ja heidän ilman selitystä deletoimiensa kuvien postaajat olivat närkästyneitä, koska kuvien poistamisen ainoa syy oli usein pelkkä tavanomaisuus. Ja kun ihmisiä rankaistaan siitä, että he ovat amatöörejä (joko valokuvaamisessa, sienituntemuksessa tai sosiaalisen median etiketeissä), se vaikuttaa heistä ylimielisyydeltä. Jostakin asiasta innostuneen ihmisen ensioletus, kun hän on löytänyt samoista asioista innostuneiden ihmisten ryhmän, ei ole se, että hänen innostuksensa heti koettaisiin rangaistavaksi. Ja kun närkästyneelle uudelle jäsenelle muistutetaan ryhmän säännöistä, kokemus ylimielisyydestä vain vahvistuu, etenkin kun sanavalinnoista paistaa kireys ja kyllästyneisyys.</p><p>Kun kireys kohtaa närkästyksen, se heijastuu pian myös muuhun oleellisempaan kanssakäymiseen. Sienestystä pidempään harrastaneita ei yleensä kiinnosta cowboyhatun kokoinen lehmäntatti, vaan ennemmin se, jos joku löytää harvinaisemman sienen, tai kohtaa lajin on asiantuntijankin vaikea tunnistaa, tai kasvupaikka on poikkeuksellinen jne. Kun sitten tuntomerkkejä ei analysoida innostuneesti, vaan närkästyksen ja kireyden ilmapiirissä, toiminnasta katoaa nopeasti nopeasti tieteellinen objektiivisuus, ja tilalle tulee vahingonkipeyttä ja nälvimistä. On helppo puhelimen pieneltä ruudulta nähdä väärin. On helppo nopeasti lukea toisen sanallinen kuvaus kasvupaikasta hieman virheellisesti. Ja jos joku on analyysin päätteeksi ollut väärässä, se ei saisi olla vahingonilon paikka. Eikä pitäisi mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta niin siinä vain käy, jos ihmisillä on pipo kireällä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Internetin Pohjois-Korea</strong></p><p>Aloitin sieniryhmästä, koska se on kevyemmästä päästä. Minut on potkittu pihalle kahdesta Facebook-ryhmästä, ja kerron seuraavaksi niistä. Ensimmäinen on &quot;internetin Pohjois-Koreaksikin&quot; kutsuttu <strong><em>Paskimpien puujalkavitsien</em></strong> ryhmä. Tämän ryhmän huumorintajusta kertoo kaiken se, että ryhmästä eronneet tai poispotkitut perustivat jo aikaa sitten toisen ryhmän nimeltään <strong><em>Parempi huonojen puujalkavitsien ryhmä</em></strong>, jonka säännöissä erikseen määritelläään, että sääntöjä ei ole, eikä niitä liiemmin valvota.</p><p>Alkuperäisessä Paskimpien puujalkavitsien ryhmässä sääntökirja on paksu ja jokaista pykälää palvotaan kuin jumalan sanaa. Tiukka asenne ei ole ryhmässä kuitenkaan pahinta, vaan pikkusieluinen henkilökultti, joka pyörii pienen ydinryhmän ympärillä. Tällä ydinryhmällä on paitsi pitkä lista sääntöjä, myös kunniagalleria, jossa perustajien nimet toistuvat tiheään.</p><p><strong>Ryhmässä julkaistuilla vitseillä on tapana selittämättömästi kadota</strong>, etenkin jos ne ovat hauskoja ja keräävät kymmenittäin tykkäyksiä, mutta eivät ole sisäpiiriryhmän julkaisemia. Sisäpiiriläiset tykkäävät kilpaan toistensa vitsejä, eivätkä huomaa niissä ollenkaan niin herkästi sääntörikkeitä kuin ei-sisäryhmäläisten vitseissä, joista he jo yhden sanan perusteella voivat huomata, että se on kulunut ja varmaankin varastettu jostain, eli sen saa deletoida. Hierarkiassa ylimpien jälkeen tulee joukko hännystelijöitä ja lakeijoita, jotka Disney-elokuvien hyeenojen tapaan myötäilevät kaikkea, mitä heidän ylempiarvoisensa sanovat.</p><p>Sen jälkeen, kun minut itseni pari vuotta sitten oli &quot;<strong>vänkäämisen</strong>&quot; ja &quot;<strong>inttämisen</strong>&quot; perusteella potkittu ulos, sain useita yksityisviestejä ihmisiltä, jotka kertoivat, kuinka sama show oli pyörinyt jo vuosia. Sain sitä kautta kutsun myös parempaan puujalkavitsien ryhmään. Diktatuureista on usein jatkuva pakolaisvirta vähemmän ankariin naapurivaltioihin.</p><p><strong><em>Vänkääminen</em></strong> luonnollisesti tarkoitti sitä, että otin huomioksi kysyä, miksi postaukseni oli poistettu, kun se ei rikkonut mitään sääntöjä. Pyysin kertomaan, mistä listasta löytyisi se asiakohta, jonka perusteella vitsini ei ollut omaperäinen. Jos se oli kopioitu, niin mistä? <strong><em>Inttäminen</em></strong> puolestaan tarkoitti, että perustelin kantani, enkä suostunut olemaan hiljaa. Näitä sanoja yleensä käytetään, kun joku jää keskustelussa alakynteen, mutta hänellä on omasta mielestään auktoriteettiä, eli mahdollisuus rankaisutoimiin.</p><p>Rankaisuhan oli kuitenkin jo tapahtunut ja tuomio oli käyty, kun vitsi oli perustelematta poistettu. Nyt halusin vain tietää, onko niitä perusteluja olemassakaan. Listoilta ei millään hakusanoilla löytynyt samanlaista vitsiä, eikä myöskään Googlesta.</p><p>Hyeenoja pyöri pian ympärilläni tykkäilemässä toistensa olemattomia perusteluja sekä inttämissyytöksiä, kuten myös viittauksia olemattomiin sääntöihin ja listoihin, joilta vitsiä ei löytynyt. Kun hyeenoita oli keskusteluketjussa kylliksi, he alkoivat jo anella moderaattoreita poistamaan minut (kun eivät kyenneet argumentoimaan asiaansa), ja suorastaan iloita siitä, että &quot;kohta tämä kjäh-kjäh-kjäh hankala tapaus on täältä poissa, odottakaas vaan, kun johtajamme Scar-leijona saapuu paikalle.&quot;</p><p>Olin jo aiemmin saanut varoituksen siitä, kun olin kauhistellut, miten kevyillä perusteilla oli eräitä ihmisiä poistettu, kun he olivat ilmoittaneet kokemastaan vääryydestä <u>ketjuun, joka oli luotu sitä varten, että siinä saisi valittaa vitsinsä poistamisesta</u>. Siinä samassa ketjussa esitettyjen moitteiden vuoksi myös minut poistettiin.</p><p>Käytännössä keskustelun mahdollisuus tarjottiin erillisessä ketjussa vain sitä varten, että keskusteluun valmiit ihmiset voitaisiin tunnistaa ja sitten poista, hankalina tapauksina. Keskustelu oli täynnä nimiä, joita ei enää ryhmästä. Pieni osa oli varmaan poistunut vapaaehtoisesti.</p><p>Vitsini, joka tätä ennen poistettiin, oli seuraavanlainen:</p><p><strong><em>Astronautti unohdettiin kuuhun. Hänestä tuli retken kuuluisin.</em></strong></p><p>Vitsin aikoihin oli ilmestynyt Mars-elokuva, jossa Matt Damon jätetään Marsiin, joten sanaleikki oli väistämättä ajankohtainen, enkä ollut vastaavaa vitsiä löytänyt mistään ryhmän listasta hakusanalla &quot;kuuluisa&quot; tai &quot;kuuluisin&quot;. Myöskään netistä en ollut vitsiä kopioinut.</p><p>Vitsini poistamista perusteltiin vain sillä, että aikoinaan Kilon poliisi -koululaisvitsikirjassa oli vitsi, jossa:</p><p><strong><em>Pikku-Kalle oli kuussa. Vastaan tuli luuranko. Pikku Kalle sanoi: &quot;Terve, mitä kuuluu?&quot;</em></strong></p><p>Kummassakin vitsissä on luu joka on kuussa, sen myönnän. Mutta toisessa kaksoismerkitys perustuu <strong><em>kuuluisuuteen</em></strong>, kun taas toisessa se perustuu <strong><em>kuulumisten kysymiseen</em></strong><em>, luurangon moikkaamiseen</em>. Puujalkavitsin pohjana ovat siis aivan eri sanat ja sitä kautta on väkisinkin kyse eri vitsistä. Toisessa on Pikku Kallen yliluonnollinen, absurdi kohtaaminen, toisessa taas ei ole mitään yliluonnollista. Sanaleikissä on eri sana ja sillä eri merkitys. Vain kuu yhdistää näitä kahta vitsiä.</p><p>Tämä siis on nyt sitä <em>inttämistä</em>. Ja jos odottaisin vastapuolelta mitään vastauksia, se olisi <em>vänkäämistä</em>. Vitsi olisi kenties saattanut olla rauhassa, ellei se olisi ehtinyt keräämään useita tykkäyksiä. Olen kuullut ammattikoomikoilta, että heidän vitsejään deletoitiin ryhmässä, koska ne olivat liian hauskoja ja suosittuja. Sääntöjä jännästi tulkitaan ankarammin, jos ylläpitäjät ovat vaarassa jäädä jonkun varjoon.</p><p>Niinhän myös Lumikki piti järjestää pois kuvioista, kun ilkeä kuningatar ei ollut enää maan kaunein. Disney-elokuvista löytyy jännästi näitä ihmistyyppejä.</p><p>Ymmärrän sen, jos vitsejä ei saa kopioida suoraan vitsikirjasta, mutta joskus vitsistä tulee uusi ja tekijän oma, jos hän keksii siihen parannuksen. Jos vitsi ei saa kommentoida aiempaa vitsiä tai jotain vitsitraditiota, lajia on vaikea kehittää. Vitseissä monesti on parasta juuri se, miten ne kerrotaan ja missä yhteydessä.</p><p>Jos uuden vitsin tahtoo ensimmäisenä kertoa Paskimmissa puujalkavitseissä, siitä kannattaa ensin tehdä varmuuskopio. Julkaisusta ei välttämättä ole muutaman tunnin jälkeen mitään merkkejä. Ja samoin saattaa käydä koko henkilölle, jos hän on hankala tapaus, joka esittää epämukavia kysymyksiä niille tarkoitetussa ketjussa.</p><p>Rento feministiryhmä ei ole siis ainoa paikka, jossa säännöt kieltävät &quot;rentouteen&quot; vetoamisen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mielipiteensä lukkoon lyöneet skeptikot</strong></p><p>Toinen paikka, josta minut potkittiin pihalle on suomalaisen biokemistin pyörittämä englanninkielinen skeptikkosivu, jossa osallistuin keskusteluun jakamalla tutkimuslinkkejä <u>neonikotinoidien auheuttamista mehiläiskuolemista.</u> EU hiljattain kielsi neonikotinoidit, jotka sivuston skeptikkojen mielestä (kuten laajemminkin skeptikkojen mielestä) ovat täysin turvallisia, koska ne eivät ole kovin vaarallisia ihmisille.</p><p>Mehiläiset ovat tärkeitä ihmisille, koska nepölyttävät useita viljelykasveja. Niinpä mehiläisten kuoleminen on vaaraksi ihmisille. Tätä kutsuttiin <strong><em>vänkäämiseksi</em></strong>, ymmärrät varmaan mihin tämä on menossa...</p><p>Kun jaoin pari tarkkaan valittua tutkimusta ja artikkelia muun muassa Oxformin yliopistolta, Tiede-lehdestä jne., sain pian kuulla <strong><em>inttäväni</em></strong>...</p><p>Tyypillistä oli myös se, että minun oletettiin heti olevan jonkinlainen uskonnollinen saarnaaja tai ekoterroristi tai GMO-hysteriaa lietsova huuhaa-tyyppi. Skeptikoille on olemassa vain kaksi ihmisryhmää. On tiedettä rakastavia ihmisiä, jotka rakastavat myös GMO-tuotteita, etenkin jos ovat biokemistejä tai sellaisella alalla töissä, että suoraan hyötyvät rahoituksesta, joka menee torjunta-aineita kehittäville firmoille. Eivätkä he näe siinä mitään jääviysongelmaa.</p><p>Toisen ihmisryhmän muodostavat erisorttiset uskonnolliset fanaatikot, joihin lukeutuvat myös ihmiset, jotka millään tavoin asiallisesti kritisoivat skeptikkojen kriittisyyden katoamista, kun kyse on jostakin kannasta, johon he ovat hirttäneet itsensä. Muun muassa Skepsis Ry on myöntänyt Huuhaa-palkinnon vuonna 2013 GMO-vapaa Suomi -kansalaiskampanjalle, joten on heille arvovaltakysymys, ettei geenimuutelusta seuraa mitään vaaroja. Palkinnon perustelut <a href="https://skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot">https://skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot</a> päättyvät sanoihin: &quot;Uusista tieteellisistä innovaatioista pitää keskustella vääristelemättömään tutkimustietoon nojaten.&quot;</p><p>Kuitenkin skeptikot ovat itse sittemmin olleet vääristelemässä tutkimusnäyttöä, joka liittyy geenimuuntelun vaaroihin. Yksi näistä vaaroista on juuri mehiläisten joukkokuolemat, sillä kyseisiä myrkkyjä on kehitetty rinnan geenimuunnellut viljan kanssa. Viljaa on muunneltu, jotta se sietäisi myrkkyjä, jotka tappavat rikkakasveja ja hyönteisiä. Mehiläisten ja kimalaisten ohella myös lintujen määrä on vähentynyt, koska A) ne tarvitsevat hyönteisiä elääkseen, ja B) koska myrkyt kerääntyvät niiden eliminstöön. Hyönteisten katoaminen on vaara, jota ei nähty ennalta - tai sitä ei haluttu nähdä. Se olisi kenties osattu ennakoida paremmin, jos skeptikot olisivat oikeasti kriittisiä ja epäileväisiä, eivätkä sinisilmäisesti olisi uskoneet kemianalanyritysten lupauksia.</p><p>Tämä on se ikävä kipukohta, josta puhuminen aiheutti hyvin nopeasti sen, että minut siivuttiin ryhmästä toisinajattelijana. Sitä ennen sain luonnollisesti kuulla monenlaisia mitä mielikuvituksellisempia syytöksiä, jotka yrittivät kohdistua henkilöön, eivät itse asiaan.</p><p>Skeptikot ovat aiemminkin saaneet häätää joukostaan vänkääjiä, joita niihin porukoihin eksyy varsin paljon. Onneksi he eivät siinä aina täysin onnistu, vaan lopulta muodostavat hyvin riitaisan ja tehottoman ryhmän.</p><p>Kenties se on ihan hyvä niin. Jyrkkä hierarkisuus yhdistettynä mustavalkoiseen maailmankuvaan on toisinaan muodostanut äärimmäisen tehokkaita ja tuhoisia organisaatioita. Kun kriittiset äänet alkavat mystisesti katoilemaan, tehokkuus kasvaa pelon ja päättäväisyyden ansiosta hetkellisesti. Ennen pitkää ajattelevien yksilöiden siivoaminen kuitenkin johtaa koko organisaation luhistumiseen, kun vallanpitäjät ovat ympäröineet itsensä mielistelijöillä ja hännystelijöillä.</p><p>Jo hyvissä ajoin ennen romahdusta voi ulkopuolinen vierailija huomata, että ilma on perin ummehtunutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kenties olet huomannut kuinka eräissä Facebook-ryhmissä päivityksiä katoilee ilman selitystä, vaikka ne olisivat vain lievästi rikkoneet sääntöjä. Ja pahimmissa tapauksissa katoilee jo ihmisiäkin ilman selityksiä, ilman varoituksia, jos he tietämättään ovat poikenneet tapakulttuurista, naureskelleet väärille asioille tai loukanneet jonkun arvovaltaisen henkilön tunteita. Meno on joskus aika tiukkapipoista, vähän pelottavaakin. Ja pelottavinta kaikessa on se, miten yhteisöllinen käyttäytyminen virtuaalisissa ympäristöissä heijastelee todellisen maailman konflikteja ja hirmuvaltoja.

Toisinajattelijoita ensin hiljennetään, sitten vaiennetaan, ja lopulta päivitysten poistamisesta tai ihmisten blokkaamisesta tulee arkipäiväistä. Se ei kirpaise mitenkään, se on "välttämättömyys". Näin kuuluu tehdä järjestyksen säilyttämisesksi.

Aktiivisissa, tuhansien käyttäjien Facebook-ryhmissä epäasiallisen (ja ihan asiallisenkin) sisällön määrä voi kasvaa niin suureksi, että ylläpitäjät, moderaattorit ja muut nykyajan sensuuriviranomaiset joutuvat koville. Vuosi sitten uutisoitiin, kuinka sieniseurassa on täysi rähinä päällä - kymmenettuhannet jäsenet on pantu jäähylle.

Olin tuolloin jo muutaman vuoden ajan ollut mukana kyseisessä sieniryhmässä, ja perinteisen median reaktiot lähinnä naurattivat. Mutta ryhmän sisällä ei keskustelujen tila ollut lähellekään yhtä huvittunut. Tunnelma oli kireällä. Monia raivostutti se, miten heidän kanttarellikuvansa oli kadonnut ilman selitystä. Ja ylläpidon vastaukset eivät enää olleet kovin kärsivällisiä. Yksi ongelma oli julkaisujen silkka määrä, mutta ongelmia oli enemmän kuin yksi.

Satojen yhdentekevien "onko tämä kanttarelli?" ja "onkohan tässä maailman isoin tatti (normaalin kokoisesta tatista)" -postausten tulvassa kamppailevien moderaattoreiden pinna oli kireällä. Ja heidän ilman selitystä deletoimiensa kuvien postaajat olivat närkästyneitä, koska kuvien poistamisen ainoa syy oli usein pelkkä tavanomaisuus. Ja kun ihmisiä rankaistaan siitä, että he ovat amatöörejä (joko valokuvaamisessa, sienituntemuksessa tai sosiaalisen median etiketeissä), se vaikuttaa heistä ylimielisyydeltä. Jostakin asiasta innostuneen ihmisen ensioletus, kun hän on löytänyt samoista asioista innostuneiden ihmisten ryhmän, ei ole se, että hänen innostuksensa heti koettaisiin rangaistavaksi. Ja kun närkästyneelle uudelle jäsenelle muistutetaan ryhmän säännöistä, kokemus ylimielisyydestä vain vahvistuu, etenkin kun sanavalinnoista paistaa kireys ja kyllästyneisyys.

Kun kireys kohtaa närkästyksen, se heijastuu pian myös muuhun oleellisempaan kanssakäymiseen. Sienestystä pidempään harrastaneita ei yleensä kiinnosta cowboyhatun kokoinen lehmäntatti, vaan ennemmin se, jos joku löytää harvinaisemman sienen, tai kohtaa lajin on asiantuntijankin vaikea tunnistaa, tai kasvupaikka on poikkeuksellinen jne. Kun sitten tuntomerkkejä ei analysoida innostuneesti, vaan närkästyksen ja kireyden ilmapiirissä, toiminnasta katoaa nopeasti nopeasti tieteellinen objektiivisuus, ja tilalle tulee vahingonkipeyttä ja nälvimistä. On helppo puhelimen pieneltä ruudulta nähdä väärin. On helppo nopeasti lukea toisen sanallinen kuvaus kasvupaikasta hieman virheellisesti. Ja jos joku on analyysin päätteeksi ollut väärässä, se ei saisi olla vahingonilon paikka. Eikä pitäisi mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta niin siinä vain käy, jos ihmisillä on pipo kireällä.

 

Internetin Pohjois-Korea

Aloitin sieniryhmästä, koska se on kevyemmästä päästä. Minut on potkittu pihalle kahdesta Facebook-ryhmästä, ja kerron seuraavaksi niistä. Ensimmäinen on "internetin Pohjois-Koreaksikin" kutsuttu Paskimpien puujalkavitsien ryhmä. Tämän ryhmän huumorintajusta kertoo kaiken se, että ryhmästä eronneet tai poispotkitut perustivat jo aikaa sitten toisen ryhmän nimeltään Parempi huonojen puujalkavitsien ryhmä, jonka säännöissä erikseen määritelläään, että sääntöjä ei ole, eikä niitä liiemmin valvota.

Alkuperäisessä Paskimpien puujalkavitsien ryhmässä sääntökirja on paksu ja jokaista pykälää palvotaan kuin jumalan sanaa. Tiukka asenne ei ole ryhmässä kuitenkaan pahinta, vaan pikkusieluinen henkilökultti, joka pyörii pienen ydinryhmän ympärillä. Tällä ydinryhmällä on paitsi pitkä lista sääntöjä, myös kunniagalleria, jossa perustajien nimet toistuvat tiheään.

Ryhmässä julkaistuilla vitseillä on tapana selittämättömästi kadota, etenkin jos ne ovat hauskoja ja keräävät kymmenittäin tykkäyksiä, mutta eivät ole sisäpiiriryhmän julkaisemia. Sisäpiiriläiset tykkäävät kilpaan toistensa vitsejä, eivätkä huomaa niissä ollenkaan niin herkästi sääntörikkeitä kuin ei-sisäryhmäläisten vitseissä, joista he jo yhden sanan perusteella voivat huomata, että se on kulunut ja varmaankin varastettu jostain, eli sen saa deletoida. Hierarkiassa ylimpien jälkeen tulee joukko hännystelijöitä ja lakeijoita, jotka Disney-elokuvien hyeenojen tapaan myötäilevät kaikkea, mitä heidän ylempiarvoisensa sanovat.

Sen jälkeen, kun minut itseni pari vuotta sitten oli "vänkäämisen" ja "inttämisen" perusteella potkittu ulos, sain useita yksityisviestejä ihmisiltä, jotka kertoivat, kuinka sama show oli pyörinyt jo vuosia. Sain sitä kautta kutsun myös parempaan puujalkavitsien ryhmään. Diktatuureista on usein jatkuva pakolaisvirta vähemmän ankariin naapurivaltioihin.

Vänkääminen luonnollisesti tarkoitti sitä, että otin huomioksi kysyä, miksi postaukseni oli poistettu, kun se ei rikkonut mitään sääntöjä. Pyysin kertomaan, mistä listasta löytyisi se asiakohta, jonka perusteella vitsini ei ollut omaperäinen. Jos se oli kopioitu, niin mistä? Inttäminen puolestaan tarkoitti, että perustelin kantani, enkä suostunut olemaan hiljaa. Näitä sanoja yleensä käytetään, kun joku jää keskustelussa alakynteen, mutta hänellä on omasta mielestään auktoriteettiä, eli mahdollisuus rankaisutoimiin.

Rankaisuhan oli kuitenkin jo tapahtunut ja tuomio oli käyty, kun vitsi oli perustelematta poistettu. Nyt halusin vain tietää, onko niitä perusteluja olemassakaan. Listoilta ei millään hakusanoilla löytynyt samanlaista vitsiä, eikä myöskään Googlesta.

Hyeenoja pyöri pian ympärilläni tykkäilemässä toistensa olemattomia perusteluja sekä inttämissyytöksiä, kuten myös viittauksia olemattomiin sääntöihin ja listoihin, joilta vitsiä ei löytynyt. Kun hyeenoita oli keskusteluketjussa kylliksi, he alkoivat jo anella moderaattoreita poistamaan minut (kun eivät kyenneet argumentoimaan asiaansa), ja suorastaan iloita siitä, että "kohta tämä kjäh-kjäh-kjäh hankala tapaus on täältä poissa, odottakaas vaan, kun johtajamme Scar-leijona saapuu paikalle."

Olin jo aiemmin saanut varoituksen siitä, kun olin kauhistellut, miten kevyillä perusteilla oli eräitä ihmisiä poistettu, kun he olivat ilmoittaneet kokemastaan vääryydestä ketjuun, joka oli luotu sitä varten, että siinä saisi valittaa vitsinsä poistamisesta. Siinä samassa ketjussa esitettyjen moitteiden vuoksi myös minut poistettiin.

Käytännössä keskustelun mahdollisuus tarjottiin erillisessä ketjussa vain sitä varten, että keskusteluun valmiit ihmiset voitaisiin tunnistaa ja sitten poista, hankalina tapauksina. Keskustelu oli täynnä nimiä, joita ei enää ryhmästä. Pieni osa oli varmaan poistunut vapaaehtoisesti.

Vitsini, joka tätä ennen poistettiin, oli seuraavanlainen:

Astronautti unohdettiin kuuhun. Hänestä tuli retken kuuluisin.

Vitsin aikoihin oli ilmestynyt Mars-elokuva, jossa Matt Damon jätetään Marsiin, joten sanaleikki oli väistämättä ajankohtainen, enkä ollut vastaavaa vitsiä löytänyt mistään ryhmän listasta hakusanalla "kuuluisa" tai "kuuluisin". Myöskään netistä en ollut vitsiä kopioinut.

Vitsini poistamista perusteltiin vain sillä, että aikoinaan Kilon poliisi -koululaisvitsikirjassa oli vitsi, jossa:

Pikku-Kalle oli kuussa. Vastaan tuli luuranko. Pikku Kalle sanoi: "Terve, mitä kuuluu?"

Kummassakin vitsissä on luu joka on kuussa, sen myönnän. Mutta toisessa kaksoismerkitys perustuu kuuluisuuteen, kun taas toisessa se perustuu kuulumisten kysymiseen, luurangon moikkaamiseen. Puujalkavitsin pohjana ovat siis aivan eri sanat ja sitä kautta on väkisinkin kyse eri vitsistä. Toisessa on Pikku Kallen yliluonnollinen, absurdi kohtaaminen, toisessa taas ei ole mitään yliluonnollista. Sanaleikissä on eri sana ja sillä eri merkitys. Vain kuu yhdistää näitä kahta vitsiä.

Tämä siis on nyt sitä inttämistä. Ja jos odottaisin vastapuolelta mitään vastauksia, se olisi vänkäämistä. Vitsi olisi kenties saattanut olla rauhassa, ellei se olisi ehtinyt keräämään useita tykkäyksiä. Olen kuullut ammattikoomikoilta, että heidän vitsejään deletoitiin ryhmässä, koska ne olivat liian hauskoja ja suosittuja. Sääntöjä jännästi tulkitaan ankarammin, jos ylläpitäjät ovat vaarassa jäädä jonkun varjoon.

Niinhän myös Lumikki piti järjestää pois kuvioista, kun ilkeä kuningatar ei ollut enää maan kaunein. Disney-elokuvista löytyy jännästi näitä ihmistyyppejä.

Ymmärrän sen, jos vitsejä ei saa kopioida suoraan vitsikirjasta, mutta joskus vitsistä tulee uusi ja tekijän oma, jos hän keksii siihen parannuksen. Jos vitsi ei saa kommentoida aiempaa vitsiä tai jotain vitsitraditiota, lajia on vaikea kehittää. Vitseissä monesti on parasta juuri se, miten ne kerrotaan ja missä yhteydessä.

Jos uuden vitsin tahtoo ensimmäisenä kertoa Paskimmissa puujalkavitseissä, siitä kannattaa ensin tehdä varmuuskopio. Julkaisusta ei välttämättä ole muutaman tunnin jälkeen mitään merkkejä. Ja samoin saattaa käydä koko henkilölle, jos hän on hankala tapaus, joka esittää epämukavia kysymyksiä niille tarkoitetussa ketjussa.

Rento feministiryhmä ei ole siis ainoa paikka, jossa säännöt kieltävät "rentouteen" vetoamisen.

 

Mielipiteensä lukkoon lyöneet skeptikot

Toinen paikka, josta minut potkittiin pihalle on suomalaisen biokemistin pyörittämä englanninkielinen skeptikkosivu, jossa osallistuin keskusteluun jakamalla tutkimuslinkkejä neonikotinoidien auheuttamista mehiläiskuolemista. EU hiljattain kielsi neonikotinoidit, jotka sivuston skeptikkojen mielestä (kuten laajemminkin skeptikkojen mielestä) ovat täysin turvallisia, koska ne eivät ole kovin vaarallisia ihmisille.

Mehiläiset ovat tärkeitä ihmisille, koska nepölyttävät useita viljelykasveja. Niinpä mehiläisten kuoleminen on vaaraksi ihmisille. Tätä kutsuttiin vänkäämiseksi, ymmärrät varmaan mihin tämä on menossa...

Kun jaoin pari tarkkaan valittua tutkimusta ja artikkelia muun muassa Oxformin yliopistolta, Tiede-lehdestä jne., sain pian kuulla inttäväni...

Tyypillistä oli myös se, että minun oletettiin heti olevan jonkinlainen uskonnollinen saarnaaja tai ekoterroristi tai GMO-hysteriaa lietsova huuhaa-tyyppi. Skeptikoille on olemassa vain kaksi ihmisryhmää. On tiedettä rakastavia ihmisiä, jotka rakastavat myös GMO-tuotteita, etenkin jos ovat biokemistejä tai sellaisella alalla töissä, että suoraan hyötyvät rahoituksesta, joka menee torjunta-aineita kehittäville firmoille. Eivätkä he näe siinä mitään jääviysongelmaa.

Toisen ihmisryhmän muodostavat erisorttiset uskonnolliset fanaatikot, joihin lukeutuvat myös ihmiset, jotka millään tavoin asiallisesti kritisoivat skeptikkojen kriittisyyden katoamista, kun kyse on jostakin kannasta, johon he ovat hirttäneet itsensä. Muun muassa Skepsis Ry on myöntänyt Huuhaa-palkinnon vuonna 2013 GMO-vapaa Suomi -kansalaiskampanjalle, joten on heille arvovaltakysymys, ettei geenimuutelusta seuraa mitään vaaroja. Palkinnon perustelut https://skepsis.fi/HuuhaaPalkinnot päättyvät sanoihin: "Uusista tieteellisistä innovaatioista pitää keskustella vääristelemättömään tutkimustietoon nojaten."

Kuitenkin skeptikot ovat itse sittemmin olleet vääristelemässä tutkimusnäyttöä, joka liittyy geenimuuntelun vaaroihin. Yksi näistä vaaroista on juuri mehiläisten joukkokuolemat, sillä kyseisiä myrkkyjä on kehitetty rinnan geenimuunnellut viljan kanssa. Viljaa on muunneltu, jotta se sietäisi myrkkyjä, jotka tappavat rikkakasveja ja hyönteisiä. Mehiläisten ja kimalaisten ohella myös lintujen määrä on vähentynyt, koska A) ne tarvitsevat hyönteisiä elääkseen, ja B) koska myrkyt kerääntyvät niiden eliminstöön. Hyönteisten katoaminen on vaara, jota ei nähty ennalta - tai sitä ei haluttu nähdä. Se olisi kenties osattu ennakoida paremmin, jos skeptikot olisivat oikeasti kriittisiä ja epäileväisiä, eivätkä sinisilmäisesti olisi uskoneet kemianalanyritysten lupauksia.

Tämä on se ikävä kipukohta, josta puhuminen aiheutti hyvin nopeasti sen, että minut siivuttiin ryhmästä toisinajattelijana. Sitä ennen sain luonnollisesti kuulla monenlaisia mitä mielikuvituksellisempia syytöksiä, jotka yrittivät kohdistua henkilöön, eivät itse asiaan.

Skeptikot ovat aiemminkin saaneet häätää joukostaan vänkääjiä, joita niihin porukoihin eksyy varsin paljon. Onneksi he eivät siinä aina täysin onnistu, vaan lopulta muodostavat hyvin riitaisan ja tehottoman ryhmän.

Kenties se on ihan hyvä niin. Jyrkkä hierarkisuus yhdistettynä mustavalkoiseen maailmankuvaan on toisinaan muodostanut äärimmäisen tehokkaita ja tuhoisia organisaatioita. Kun kriittiset äänet alkavat mystisesti katoilemaan, tehokkuus kasvaa pelon ja päättäväisyyden ansiosta hetkellisesti. Ennen pitkää ajattelevien yksilöiden siivoaminen kuitenkin johtaa koko organisaation luhistumiseen, kun vallanpitäjät ovat ympäröineet itsensä mielistelijöillä ja hännystelijöillä.

Jo hyvissä ajoin ennen romahdusta voi ulkopuolinen vierailija huomata, että ilma on perin ummehtunutta.

]]>
0 http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263695-kun-kansalaisia-alkaa-katoilemaan#comments Diktatuuri Hierarkiat Sensuuri ja sen sellainen Sosiaalinen media Toisinajattelijat Tue, 06 Nov 2018 05:15:00 +0000 Juho Nieminen http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263695-kun-kansalaisia-alkaa-katoilemaan
Gab.ai, alt-right-liike, ja sabotaasi http://tatuhuuskonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263649-gabai-alt-right-liike-ja-sabotaasi <p>Kuten jokainen voi vieralemalla gab.ai -sivustolla todeta, on sivusto alhaalla sabotaasin vuoksi. Gab.ai on profiloinut itseään sananvapauden sosiaaliseksi mediaksi, ja erityisesti alt-right liike on ottanut sivun omakseen.</p><p>Siinä missä liberaalit Suomessa ajatellaan usein hyviksiksi, ovat he pahiksia Yhdysvalloissa. Siinä missä vasemmisto Suomessa puolustaa sananvapautta, on tämä rooli Atlantin toisella puolella konservatiiveilla. Konservatismin yksi alakategoria siellä päin on alt-right, eli alternative right. Ja Gab.ai on heidän sosiaalinen mediansa.</p><p>No, tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole syvääluotaavasti analysoida Gab.ai:n taustoja, sen toimintaa, ja sen kohtaamaan sensuuria, sen enempää kuin analysoida alt-right-ilmiötä. Enemminkin kyse on tärkeän ilmiön esillenostamisesta.</p><p>Lainaus Wikipediasta: <em>&quot;The&nbsp;alt-right, or&nbsp;alternative right, is a loosely connected and somewhat ill-defined&nbsp;grouping of&nbsp;white supremacists/white nationalists,&nbsp;anti-semites,&nbsp;neo-Nazis,&nbsp;neo-fascists,&nbsp;neo-Confederates,&nbsp;Holocaust deniers,&nbsp;conspiracy theorists&nbsp;and other&nbsp;far-right&nbsp;fringe&nbsp;hate groups.&quot;</em></p><p>Suomeksi tämä kääntyy, että ovat monessa tabussa mukana, tai sitten joku haluaa läpsiä heitä mahdollisimman pahoilla stigmoilla.</p><p>Yhtä kaikki, olen sen verran alt-rightia seurannut, että mielestäni ansaitsevat tulla kuulluksi. Sananvapaus kuuluu kaikille! Ja tämän sananvapauden nimissä myös Gab.ai ansaitsee olla suojassa taantumukselliselta sensuurilta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten jokainen voi vieralemalla gab.ai -sivustolla todeta, on sivusto alhaalla sabotaasin vuoksi. Gab.ai on profiloinut itseään sananvapauden sosiaaliseksi mediaksi, ja erityisesti alt-right liike on ottanut sivun omakseen.

Siinä missä liberaalit Suomessa ajatellaan usein hyviksiksi, ovat he pahiksia Yhdysvalloissa. Siinä missä vasemmisto Suomessa puolustaa sananvapautta, on tämä rooli Atlantin toisella puolella konservatiiveilla. Konservatismin yksi alakategoria siellä päin on alt-right, eli alternative right. Ja Gab.ai on heidän sosiaalinen mediansa.

No, tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole syvääluotaavasti analysoida Gab.ai:n taustoja, sen toimintaa, ja sen kohtaamaan sensuuria, sen enempää kuin analysoida alt-right-ilmiötä. Enemminkin kyse on tärkeän ilmiön esillenostamisesta.

Lainaus Wikipediasta: "The alt-right, or alternative right, is a loosely connected and somewhat ill-defined grouping of white supremacists/white nationalists, anti-semites, neo-Nazis, neo-fascists, neo-Confederates, Holocaust deniers, conspiracy theorists and other far-right fringe hate groups."

Suomeksi tämä kääntyy, että ovat monessa tabussa mukana, tai sitten joku haluaa läpsiä heitä mahdollisimman pahoilla stigmoilla.

Yhtä kaikki, olen sen verran alt-rightia seurannut, että mielestäni ansaitsevat tulla kuulluksi. Sananvapaus kuuluu kaikille! Ja tämän sananvapauden nimissä myös Gab.ai ansaitsee olla suojassa taantumukselliselta sensuurilta.

]]>
11 http://tatuhuuskonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263649-gabai-alt-right-liike-ja-sabotaasi#comments Gab Sosiaalinen media Vaihtoehtomedia Mon, 05 Nov 2018 06:31:00 +0000 Tatu Huuskonen http://tatuhuuskonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263649-gabai-alt-right-liike-ja-sabotaasi
Hyvä vai paha anonymiteetti? http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263446-hyva-vai-paha-anonymiteetti <p>Aina yhtä vihreä ja vehreä aihe tämä sosiaalisen median anonymiteettia koskeva keskustelu. Olen itse käyttänyt käynyt forum-keskustelua netissä vuodesta 2004. Vasta viime aikoina olen tullut siihen lopputulokseen anonyymia viestintää koskien, että vain erityisin syin voisi kirjoittaa ilman oikeaa henkilöidentiteettiä sosiaalisen median keskusteluissa yhtään mitään. Poikkeuksena voisi olla esimerkiksi elämäntapa- tai terveysaiheinen blogisivu, jolloin blogisivulla mahdollisesti käytävä keskustelu pitäisi olla kaikille näkyvää.<br /><br />Sosiaalinen media on kadottanut yhden keskeisen periaatteen verrattuna perinteiseen mediaan eli vastineoikeus puuttuu Facebookin piiloryhmiin. Facebook on tavallaan netissä paheellisuuden pesä korkean yksityisyydensuojan takia ja he tietävät sen Facebookin päämajassa, mutta he eivät halua ainakaan vielä tehdä asialle mitään. Verkkolehden kansalaiskeskustelu voi olla moderoituna anonyymia, vaikka en itse usko sellaisen keskustelun vaikuttavuuteen saati merkitykseen, jonka takia en sitä enää ole harrastanutkaan. Facebook voisi ehkä tarjota palvelua medialle ja tarjoaakin käsittääkseni, että voisi Facebook-tilin kautta osallistua uutiskeskusteluihin ja tämä on mielestäni hyvin kannatettavaa!</p><p>Toivon tästä aiheesta paljon suoraa keskustelua arvon puheenvuorolaisilta!</p><p>Lue aiheesta lisää:<br /><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005882035.html?utm" title="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005882035.html?utm">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005882035.html?utm</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aina yhtä vihreä ja vehreä aihe tämä sosiaalisen median anonymiteettia koskeva keskustelu. Olen itse käyttänyt käynyt forum-keskustelua netissä vuodesta 2004. Vasta viime aikoina olen tullut siihen lopputulokseen anonyymia viestintää koskien, että vain erityisin syin voisi kirjoittaa ilman oikeaa henkilöidentiteettiä sosiaalisen median keskusteluissa yhtään mitään. Poikkeuksena voisi olla esimerkiksi elämäntapa- tai terveysaiheinen blogisivu, jolloin blogisivulla mahdollisesti käytävä keskustelu pitäisi olla kaikille näkyvää.

Sosiaalinen media on kadottanut yhden keskeisen periaatteen verrattuna perinteiseen mediaan eli vastineoikeus puuttuu Facebookin piiloryhmiin. Facebook on tavallaan netissä paheellisuuden pesä korkean yksityisyydensuojan takia ja he tietävät sen Facebookin päämajassa, mutta he eivät halua ainakaan vielä tehdä asialle mitään. Verkkolehden kansalaiskeskustelu voi olla moderoituna anonyymia, vaikka en itse usko sellaisen keskustelun vaikuttavuuteen saati merkitykseen, jonka takia en sitä enää ole harrastanutkaan. Facebook voisi ehkä tarjota palvelua medialle ja tarjoaakin käsittääkseni, että voisi Facebook-tilin kautta osallistua uutiskeskusteluihin ja tämä on mielestäni hyvin kannatettavaa!

Toivon tästä aiheesta paljon suoraa keskustelua arvon puheenvuorolaisilta!

Lue aiheesta lisää:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005882035.html?utm

]]>
9 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263446-hyva-vai-paha-anonymiteetti#comments Anonymiteetti Kansalaiskeskustelu Sosiaalinen media Wed, 31 Oct 2018 16:19:47 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263446-hyva-vai-paha-anonymiteetti
Odotammeko jotain tapahtuvaksi ja samalla unohdamme itsemme? http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263303-odotammeko-jotain-tapahtuvaksi-ja-samalla-unohdamme-itsemme <p>Minusta vaikuttaa osittain syrjäytyneenä suomalaisena, että yhteiskunta ikään kuin odottaa jotain tapahtuvan ja olisiko se osalla herääminen vääristyneestä omasta todellisuudesta yhteisölliseen totuudenmukaiseen todellisuuteen? Muistakaa tosiaan pitää taukoja ja rauhoittua tässä vallitsevassa mediakulttuurissa, varsinkin jos ette ole edes syrjäytyneitä!<br /><br />Omalta kohdaltani sanoisin, että laadukkaan sosiaalisen verkoston puuttuessa haen koko ajan merkitystä elämääni sosiaalisen median kautta eli kohdatkaamme aidosti ihmiset (IRL=oikeassa elämässä), sillä hetket menevät hukkaan, jos emme seurustele muuta kuin digivempaimien välityksellä. Kannattaa olla kiitollinen, jos on laadukkaita ja läheisiä sosiaalisia suhteita, koska niiden avulla jaksaa paljon paremmin kuin itsekseen oman some-todellisuutensa kanssa!<br /><br />Odotammeko tosiaan jotain tapahtuvaksi ja samalla unohdamme itsemme? Pelkkä itserakkaus ei mielestäni kanna mielenterveydellisesti eheään käyttäytymiseen, vaan tärkeää olisi että suomalaiset kohtaisivat toisiaan ennakkoluulottomasti ja avarakatseisesti, jotta me kaikki saisimme hyvän sosiaalisen lähisuhdeverkoston. Haluammeko nykyään tulla ainoastaan huomatuksi sosiaalisessa mediassa, mutta kaduilla kävellessämme tai muissa julkisissa paikoissa emme edes ole huomaavinamme muita ihmisiä. Saatamme jopa läheisenä pitämämme henkilön seurassa selata kännykän välityksellä sosiaalisen median syötteitä.</p><p>Älä mieti vaan sano positiivinen sana toiselle jopa vieraallekin henkilölle, vaikka pelkkä vieraan henkilön hymy voi joskus tuoda toiselle paljon toivoa. Onhan kommunikaatiosta merkittävä osa&nbsp; nonverbaalista ja aikamme mediakulttuurissa voi yksittäinen hymyilevä huomionosoituskin nousta kohdehenkilölle todella merkittäväksi. Hymyillään kun hymyilyttää ja yritetään nostaa katsetta laajemmaksi, kun kuljemme muiden suomalaisten joukossa.<br /><br />Olemme syrjäytyneinäkin tärkeä osa yhteiskuntaa, vaikka taival on raskasta yksin kulkea, mutta emme silti saa vetäytyä liikaa itseemme. Yritetään antaa omalla avoimuudellamme mahdollisuus olla muiden kohdattavana. Ja jos sosiaalinen avoimuus ei riitä, niin sitten emme voi muuta kuin nauttia itseksemme hyvistä hetkistä.<br /><br />Emme silti saisi menettää toivoa löytää oikeanlaisia meitä omanlaisina suomalaisina aidosti arvostavia sosiaalisia suhteita! Nuorille sanoisin vielä, että elämä tuntuu laukkaavan ohi monella nuorella tälläkin aikakaudella, mutta tulet huomaamaan jonain päivänä, että odotuksesi ja toivosi paremmasta palkittiin ja löydät jotain mitä et ehkä osannut vielä tänään odottaa!</p><p><strong>Muualla mediassa:</strong></p><p>Tommy Hellsten puhuu asiaa Hesarin jutussa!</p><p><a href="https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005880623.html" title="https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005880623.html">https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005880623.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minusta vaikuttaa osittain syrjäytyneenä suomalaisena, että yhteiskunta ikään kuin odottaa jotain tapahtuvan ja olisiko se osalla herääminen vääristyneestä omasta todellisuudesta yhteisölliseen totuudenmukaiseen todellisuuteen? Muistakaa tosiaan pitää taukoja ja rauhoittua tässä vallitsevassa mediakulttuurissa, varsinkin jos ette ole edes syrjäytyneitä!

Omalta kohdaltani sanoisin, että laadukkaan sosiaalisen verkoston puuttuessa haen koko ajan merkitystä elämääni sosiaalisen median kautta eli kohdatkaamme aidosti ihmiset (IRL=oikeassa elämässä), sillä hetket menevät hukkaan, jos emme seurustele muuta kuin digivempaimien välityksellä. Kannattaa olla kiitollinen, jos on laadukkaita ja läheisiä sosiaalisia suhteita, koska niiden avulla jaksaa paljon paremmin kuin itsekseen oman some-todellisuutensa kanssa!

Odotammeko tosiaan jotain tapahtuvaksi ja samalla unohdamme itsemme? Pelkkä itserakkaus ei mielestäni kanna mielenterveydellisesti eheään käyttäytymiseen, vaan tärkeää olisi että suomalaiset kohtaisivat toisiaan ennakkoluulottomasti ja avarakatseisesti, jotta me kaikki saisimme hyvän sosiaalisen lähisuhdeverkoston. Haluammeko nykyään tulla ainoastaan huomatuksi sosiaalisessa mediassa, mutta kaduilla kävellessämme tai muissa julkisissa paikoissa emme edes ole huomaavinamme muita ihmisiä. Saatamme jopa läheisenä pitämämme henkilön seurassa selata kännykän välityksellä sosiaalisen median syötteitä.

Älä mieti vaan sano positiivinen sana toiselle jopa vieraallekin henkilölle, vaikka pelkkä vieraan henkilön hymy voi joskus tuoda toiselle paljon toivoa. Onhan kommunikaatiosta merkittävä osa  nonverbaalista ja aikamme mediakulttuurissa voi yksittäinen hymyilevä huomionosoituskin nousta kohdehenkilölle todella merkittäväksi. Hymyillään kun hymyilyttää ja yritetään nostaa katsetta laajemmaksi, kun kuljemme muiden suomalaisten joukossa.

Olemme syrjäytyneinäkin tärkeä osa yhteiskuntaa, vaikka taival on raskasta yksin kulkea, mutta emme silti saa vetäytyä liikaa itseemme. Yritetään antaa omalla avoimuudellamme mahdollisuus olla muiden kohdattavana. Ja jos sosiaalinen avoimuus ei riitä, niin sitten emme voi muuta kuin nauttia itseksemme hyvistä hetkistä.

Emme silti saisi menettää toivoa löytää oikeanlaisia meitä omanlaisina suomalaisina aidosti arvostavia sosiaalisia suhteita! Nuorille sanoisin vielä, että elämä tuntuu laukkaavan ohi monella nuorella tälläkin aikakaudella, mutta tulet huomaamaan jonain päivänä, että odotuksesi ja toivosi paremmasta palkittiin ja löydät jotain mitä et ehkä osannut vielä tänään odottaa!

Muualla mediassa:

Tommy Hellsten puhuu asiaa Hesarin jutussa!

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005880623.html

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263303-odotammeko-jotain-tapahtuvaksi-ja-samalla-unohdamme-itsemme#comments Kohtaaminen Mielenterveys Nuoret Sosiaalinen media Mon, 29 Oct 2018 08:34:27 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263303-odotammeko-jotain-tapahtuvaksi-ja-samalla-unohdamme-itsemme
Tuskan ulkoistajat http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261104-tuskan-ulkoistajat <p>Espoolaisessa koulussa oppilas sai liikuntatunnilla sairaskohtauksen ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Tunnilla oli tehty opetussuunnitelmaan hiljattain lisättyä, mutta sinänsä pitkään käytössä ollutta kuntotestiä. On vaikea ymmärtää sitä tuskaa ja hämmennystä mitä omaiset ja läheiset surun hetkellä kokevat. Moni on hämmentynyt ja kaipaa selityksiä.</p><p>Kun paha olo on riittävän suuri, osa ihmisistä haluaa ulkoistaa sen. Tuskan ulkoistajat ajattelevat, että kaikkeen pahaan löytyy syyllinen ja syyllisen rankaiseminen auttaa asiaa. Valitettavasti ei auta. Surutyö on tehtävä itse, eikä sitä voi ulkoistaa. Sellainen on vain omien tunteiden välttelyä ja itsensä pakenemista.</p><p>En tiedä miksi koulussa pitää tehdä maksimitestauksia. Vaarallisia ne eivät itsessään silti ole. Liikuntaan liittyvät sairaskohtaukset ovat nuorilla ja perusterveillä ihmisillä tavattoman harvinaisia, mutta eivät aivan tuntemattomia. Perusterveelle nuorelle rankkakaan liikunta ei lyhyellä aikavälillä ole vaarallista. Paljon vaarallisempaa on olla liikkumatta. Silti terveyden ammattilaiset tietävät, että liikuntaan liittyviä sairaskohtauksia ja jopa äkkikuolemia on raportoitu muun muassa pallopeleistä. Mediakin on kertonut oletettavasti perusterveiden ja hyväkuntoisten nuorten miesten äkkikuolemista jalkapallokentillä.</p><p>Mediahuomiosta riippumatta tapaukset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia. Niitä on tutkittu ja Suomessakin käytännössä kaikki sairaalan ulkopuoliset kuolemantapaukset, joiden kuolinsyy ei ole ilmeinen, tutkitaan sekä lääketieteellisesti että oikeudellisesti. Moniin urheiluun liittyviin äkkikuolemiin on todettu liittyvän synnynnäisiä anomalioita, joista asianomainen ei ole itsekään ollut tietoinen. Ne eivät ole yleensä välittömiä kuolinsyitä, vaan pikemminkin altistavia tekijöitä.</p><p>Nuoren ihmisen kuolema kesken koulupäivän herättää tunteita ja niin pitääkin olla. Tosiasia kuitenkin on, että ihmisiä syntyy ja kuolee. Jotkut kuolemista ovat ennenaikaisia ja saattavat tuntua epäoikeudenmukaisilta. Ne herättävät kysymyksiä ja surua, mikä on varsin luonnollinen menetyksiin liittyvä reaktio.</p><p>Espoon tapaus varmasti selvitetään. Varotoimena Espoon kouluviranomaiset ovat keskeyttäneet kyseiset kuntotestaukset. Nyt meiltä kansalaisilta vaaditaan kuitenkin malttia. Tuskaa ei voi ulkoistaa etsimällä syyllisiä, lynkkaamalla syyttömiä tai vaatimalla välittömiä sääntöjä erilaisiin asioihin. Tuskaa ja surua on opittava sietämään ja käsittelemään.</p><p>Tällaisissa tilanteissa meidän aikuisten on hyvä muistaa, että tapahtumat koskettavat ennen muuta lapsia ja nuoria. Heillä on kysymyksiä, ristiriitaisia olotiloja ja monenlaisia tuntemuksia. Tällaisessa tilanteessa lapset ja nuoret tarvitsevat luotettavia ja turvallisia aikuisia, joiden kanssa näitä asioita voidaan työstää. Pahinta mitä voit omalle lapsellesi tai nuorellesi tehdä on, että lähdet paniikinomaisesti ulkoistamaan omaa tuskaasi sosiaalisessa mediassa tai lehtien palstoilla. Lapset ja nuoret tarvitsevat meitä aikuisia. Ollaan sellaisia.</p><p>&nbsp;</p> Espoolaisessa koulussa oppilas sai liikuntatunnilla sairaskohtauksen ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Tunnilla oli tehty opetussuunnitelmaan hiljattain lisättyä, mutta sinänsä pitkään käytössä ollutta kuntotestiä. On vaikea ymmärtää sitä tuskaa ja hämmennystä mitä omaiset ja läheiset surun hetkellä kokevat. Moni on hämmentynyt ja kaipaa selityksiä.

Kun paha olo on riittävän suuri, osa ihmisistä haluaa ulkoistaa sen. Tuskan ulkoistajat ajattelevat, että kaikkeen pahaan löytyy syyllinen ja syyllisen rankaiseminen auttaa asiaa. Valitettavasti ei auta. Surutyö on tehtävä itse, eikä sitä voi ulkoistaa. Sellainen on vain omien tunteiden välttelyä ja itsensä pakenemista.

En tiedä miksi koulussa pitää tehdä maksimitestauksia. Vaarallisia ne eivät itsessään silti ole. Liikuntaan liittyvät sairaskohtaukset ovat nuorilla ja perusterveillä ihmisillä tavattoman harvinaisia, mutta eivät aivan tuntemattomia. Perusterveelle nuorelle rankkakaan liikunta ei lyhyellä aikavälillä ole vaarallista. Paljon vaarallisempaa on olla liikkumatta. Silti terveyden ammattilaiset tietävät, että liikuntaan liittyviä sairaskohtauksia ja jopa äkkikuolemia on raportoitu muun muassa pallopeleistä. Mediakin on kertonut oletettavasti perusterveiden ja hyväkuntoisten nuorten miesten äkkikuolemista jalkapallokentillä.

Mediahuomiosta riippumatta tapaukset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia. Niitä on tutkittu ja Suomessakin käytännössä kaikki sairaalan ulkopuoliset kuolemantapaukset, joiden kuolinsyy ei ole ilmeinen, tutkitaan sekä lääketieteellisesti että oikeudellisesti. Moniin urheiluun liittyviin äkkikuolemiin on todettu liittyvän synnynnäisiä anomalioita, joista asianomainen ei ole itsekään ollut tietoinen. Ne eivät ole yleensä välittömiä kuolinsyitä, vaan pikemminkin altistavia tekijöitä.

Nuoren ihmisen kuolema kesken koulupäivän herättää tunteita ja niin pitääkin olla. Tosiasia kuitenkin on, että ihmisiä syntyy ja kuolee. Jotkut kuolemista ovat ennenaikaisia ja saattavat tuntua epäoikeudenmukaisilta. Ne herättävät kysymyksiä ja surua, mikä on varsin luonnollinen menetyksiin liittyvä reaktio.

Espoon tapaus varmasti selvitetään. Varotoimena Espoon kouluviranomaiset ovat keskeyttäneet kyseiset kuntotestaukset. Nyt meiltä kansalaisilta vaaditaan kuitenkin malttia. Tuskaa ei voi ulkoistaa etsimällä syyllisiä, lynkkaamalla syyttömiä tai vaatimalla välittömiä sääntöjä erilaisiin asioihin. Tuskaa ja surua on opittava sietämään ja käsittelemään.

Tällaisissa tilanteissa meidän aikuisten on hyvä muistaa, että tapahtumat koskettavat ennen muuta lapsia ja nuoria. Heillä on kysymyksiä, ristiriitaisia olotiloja ja monenlaisia tuntemuksia. Tällaisessa tilanteessa lapset ja nuoret tarvitsevat luotettavia ja turvallisia aikuisia, joiden kanssa näitä asioita voidaan työstää. Pahinta mitä voit omalle lapsellesi tai nuorellesi tehdä on, että lähdet paniikinomaisesti ulkoistamaan omaa tuskaasi sosiaalisessa mediassa tai lehtien palstoilla. Lapset ja nuoret tarvitsevat meitä aikuisia. Ollaan sellaisia.

 

]]>
16 http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261104-tuskan-ulkoistajat#comments Kotimaa Koulu Kuolema Sosiaalinen media Suru Tapaturma Mon, 17 Sep 2018 10:29:23 +0000 Kati Martinson http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261104-tuskan-ulkoistajat
Twitter suosii korkeaa sosiaalista statusta asian varjolla! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260304-twitter-suosii-korkeaa-sosiaalista-statusta-asian-varjolla <p>Vääjäämättä tulee mieleen, että voiko yleisön makuun oikeasti luottaa juuri kukaan julkaisija? Joskus tuntuu siltä, että julkaisijan sosiaalinen status on keskeinen, kun katsoo Twitterissä jakojen ja tykkäysten suurta määrää.&nbsp;Joskus voi vastaavanlaisen twiitin kirjoittaa joku anonyymi tai epäsuosittu ja ärsyttävä some-persoonaa, mutta hänelle ei tule reaktioita välttämättä yhtään ainoaa.&nbsp;</p><p>Olen edelleen sitä mieltä, että Twitterissä uudelleentwiittaukset ja tykkäykset kumuloituvat helposti just sosiaalisen statuksen perusteella. Tällainen kumuloituminen edellyttää aktiivisten alkutykkääjien jengiä ja sitten onkin jopa 1000 reaktiota mahdollisuus saada melko vaivattomasti. En silti valita tässä enempää vaan totean, että eihän 1000 perskärpästäkään ole väärässä kun paska on heille ihan hyvää oikeastikin.</p><p>Ratkaisukeinoja tähän yllä esittämään ongelmaan ei oikein voi nykyisen kaltaisessa Twitterissä esittää, mutta ehkä Twitter voisi kyllä tehdä enemmän keskustelevuuden ja chat-tilaisuuksien edistämiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vääjäämättä tulee mieleen, että voiko yleisön makuun oikeasti luottaa juuri kukaan julkaisija? Joskus tuntuu siltä, että julkaisijan sosiaalinen status on keskeinen, kun katsoo Twitterissä jakojen ja tykkäysten suurta määrää. Joskus voi vastaavanlaisen twiitin kirjoittaa joku anonyymi tai epäsuosittu ja ärsyttävä some-persoonaa, mutta hänelle ei tule reaktioita välttämättä yhtään ainoaa. 

Olen edelleen sitä mieltä, että Twitterissä uudelleentwiittaukset ja tykkäykset kumuloituvat helposti just sosiaalisen statuksen perusteella. Tällainen kumuloituminen edellyttää aktiivisten alkutykkääjien jengiä ja sitten onkin jopa 1000 reaktiota mahdollisuus saada melko vaivattomasti. En silti valita tässä enempää vaan totean, että eihän 1000 perskärpästäkään ole väärässä kun paska on heille ihan hyvää oikeastikin.

Ratkaisukeinoja tähän yllä esittämään ongelmaan ei oikein voi nykyisen kaltaisessa Twitterissä esittää, mutta ehkä Twitter voisi kyllä tehdä enemmän keskustelevuuden ja chat-tilaisuuksien edistämiseksi.

]]>
2 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260304-twitter-suosii-korkeaa-sosiaalista-statusta-asian-varjolla#comments Asiakeskustelu Sosiaalinen media Twitter Sat, 01 Sep 2018 02:39:39 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260304-twitter-suosii-korkeaa-sosiaalista-statusta-asian-varjolla
Hesari ja Yleisradio vittuun somesta! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260162-hesari-ja-yleisradio-vittuun-somesta <p><strong>Helsingin Sanomat</strong> esittää asiansa kotisivullaan ja sosiaalisen median kanavissa muokattujen kasvokuvien voimalla, kuten sosiaalisen median pahimmat idiootit konsanaan. Eikö Hesarin toimittajat tiedä, että parasta journalismia ei tarvitse kaupata hyvinpukeutuneena ja retusoidulla turpavärkillä.<br /><br /><strong>Sosiaalista mediaa </strong>kärkkäästi arvostelevat Yleisradio ja Helsingin Sanomat tai koko Sanoma Oy voisivat miettiä, että mitä helkuttia näiden kyseisten mediatalojen toimittajat sitten hääräävät somessa?&nbsp;Medialla on yksinoikeus uutistoimintaan perustuvaan journalismiin ja joissain tapauksissa myös tapahtumauutisointiin ja siihen perinteisen median kilpailuetu vielä perustuu.<br /><br /><strong>Nähdäkseni on käynnissä mediasota,</strong> jossa perinteiset mediapersoonat ja toimittajat pitävät kynsin hampain kiinni asemastaan, josta osoituksena muun muassa näiden henkilöiden hyvin aktiivinen some-toiminta. Itse olen nyt puoleni valinnut, eikä se todellakaan ole perinteinen media.<br /><br /><strong>Itse olen huolissani, </strong>jos julkinen keskustelu sosiaalisessa mediassa vähenee, koska monilla meillä on halu osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen, mutta Hesarin tapaisten mediatoimijoiden takia tätä mahdollisuutta tosiaan pilkataan jatkuvasti amerikkalaisilla some-alustoilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat esittää asiansa kotisivullaan ja sosiaalisen median kanavissa muokattujen kasvokuvien voimalla, kuten sosiaalisen median pahimmat idiootit konsanaan. Eikö Hesarin toimittajat tiedä, että parasta journalismia ei tarvitse kaupata hyvinpukeutuneena ja retusoidulla turpavärkillä.

Sosiaalista mediaa kärkkäästi arvostelevat Yleisradio ja Helsingin Sanomat tai koko Sanoma Oy voisivat miettiä, että mitä helkuttia näiden kyseisten mediatalojen toimittajat sitten hääräävät somessa? Medialla on yksinoikeus uutistoimintaan perustuvaan journalismiin ja joissain tapauksissa myös tapahtumauutisointiin ja siihen perinteisen median kilpailuetu vielä perustuu.

Nähdäkseni on käynnissä mediasota, jossa perinteiset mediapersoonat ja toimittajat pitävät kynsin hampain kiinni asemastaan, josta osoituksena muun muassa näiden henkilöiden hyvin aktiivinen some-toiminta. Itse olen nyt puoleni valinnut, eikä se todellakaan ole perinteinen media.

Itse olen huolissani, jos julkinen keskustelu sosiaalisessa mediassa vähenee, koska monilla meillä on halu osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen, mutta Hesarin tapaisten mediatoimijoiden takia tätä mahdollisuutta tosiaan pilkataan jatkuvasti amerikkalaisilla some-alustoilla.

]]>
23 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260162-hesari-ja-yleisradio-vittuun-somesta#comments Helsingin Sanomat Journalismi Media Sosiaalinen media Wed, 29 Aug 2018 14:24:46 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260162-hesari-ja-yleisradio-vittuun-somesta
Misogynia ja homovastaisuus kulkevat usein käsi kädessä http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258740-misogynia-ja-homovastaisuus-kulkevat-usein-kasi-kadessa <p>Viimepäivien tasa-arvoa koskeva kansalaiskeskustelu erityisesti sosiaalisessa mediassa on tuonut esiin indikaatioita asenteisiin liittyvistä kytköksistä, jotka ovat osittain yllättäviäkin. Voisi luulla, että 2010-luvun Suomessa miesten ja naisten välinen tasa-arvo olisi hyväksytty tosiasia jopa sellaisten tahojen parissa, jotka osoittavat eriasteista homovastaisuutta. Kansalaiskeskustelusta saadut indikaatiot osoittavat, että homovastaisuuden ja misogynian välillä on selvä yhteys. Varsin mielenkiintoinen lisähavainto käynnissä olevassa keskustelussa on myös joidenkin naisten osoittama tarve samaistua misogyyniseen asetelmaan, missä esimerkiksi sukupuolten välisessä tasa-arvossa ilmeneviä epäkohtia osoittamaan pyrkivä nainen stigmatisoidaan julkisuushakuiseksi ja uhkaksi miehille.</p><p>Misogynian ja homovastaisuuden välistä kytköstä osoittavat asenteet repesivät silmiemme eteen tuoreen Alma Mediaan liittyvän kohun kommentoinnin yhteydessä.</p><p>Tämänhetkisen kohun taustalla on Alma Mediaan kuuluvan Aamulehden päätoimittajan tehtävää hakeneen Päivi Anttikosken kertomus kokemuksista, joiden mukaan hän olisi tullut viimehetkillä torjutuksi äitiytensä vuoksi. Tämä herätti poliisin mielenkiinnon siinä määrin, että poliisi katsoi aiheelliseksi aloittaa esitutkinnan epäillystä työsyrjinnästä.</p><p>Käytävässä kansalaiskeskustelussa on ilmennyt eräiden suunnaton tarve mitätöidä asianomistajan uskottavuus. Taustalla nähdään jopa salaliittoja Alma Median johdon, erityisesti toimitusjohtajan, &rdquo;pään menoksi&rdquo;. Mielikuvituksella ei tunnu olevan mitään rajoja todistellessa näitä misogyniaa huokuvia käsityksiä. Vaikka poliisi ei ole edes määritellyt epäiltyä/epäiltyjä, ovat &rdquo;sukupuuttoon kuolevat valkoiset heteromiehet&rdquo; joutuneet eräiden mielestä &rdquo;nais(t)en/feministien ansaan&rdquo;.</p><p>Miten homovastaisuus liittyy tähän asiaan?</p><p>Alma Mediaan liittyvän tapauksen yhteydessä on ollut varsin luonnollista ja väistämätöntä, että esimerkiksi media on valottanut muutamien vuosien takaisia tapahtumia. Aikajanalta löytyy jo aiempi sakkotuomioon johtanut työsyrjintätapaus, jonka motiiviksi oikeusjärjestelmä tunnisti syrjinnän kohteeksi joutuneen naishenkilön homoseksuaalisuuden.</p><p>Ilmeisesti tästä aiemmasta tapauksesta ei eräiden mielestä olisi saanut kertoa. Voi olla, että tämä koetaan uhkaksi edellä mainituille tämänhetkistä tapausta koskeville misogyynisille oletuksille, joiden tarkoituksena on todistella miehen/miesten viattomuutta ja naisten syyllisyyttä.</p><p>Toisaalta, eräät vaikuttavat ottavan homovastaisesta ilosta kaiken irti päästessään jälleen laittamaan lisää vettä betonimyllyynsä, joka on tosiasiassa pyörinyt vuosikausien ajan. Niin ja nythän voidaan kehitellä lisää teorioita: &rdquo;Kuka löysi ensin kenetkin ja mitä sitten tapahtuikaan?&rdquo;</p><p>Usein tuppaa olemaan niin, että henkilöt, joilla tuntuu kaiken aikaa olevan jotain hampaankolossa naisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan, näkevät myös etniset vähemmistöt uhkana.</p><p>Misogynian ja rasististen asenteiden yhteydestä kertoo Anti-Defamation-kansalaisjärjestön tuore tutkimusraportti, josta Kansan Uutiset uutisoi eilen (26.7.). Uutiseen pääset <a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3936394-naisvihalla-usein-avainrooli-aarioikeiston-ideologiassa" target="_top"><u>tästä</u></a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimepäivien tasa-arvoa koskeva kansalaiskeskustelu erityisesti sosiaalisessa mediassa on tuonut esiin indikaatioita asenteisiin liittyvistä kytköksistä, jotka ovat osittain yllättäviäkin. Voisi luulla, että 2010-luvun Suomessa miesten ja naisten välinen tasa-arvo olisi hyväksytty tosiasia jopa sellaisten tahojen parissa, jotka osoittavat eriasteista homovastaisuutta. Kansalaiskeskustelusta saadut indikaatiot osoittavat, että homovastaisuuden ja misogynian välillä on selvä yhteys. Varsin mielenkiintoinen lisähavainto käynnissä olevassa keskustelussa on myös joidenkin naisten osoittama tarve samaistua misogyyniseen asetelmaan, missä esimerkiksi sukupuolten välisessä tasa-arvossa ilmeneviä epäkohtia osoittamaan pyrkivä nainen stigmatisoidaan julkisuushakuiseksi ja uhkaksi miehille.

Misogynian ja homovastaisuuden välistä kytköstä osoittavat asenteet repesivät silmiemme eteen tuoreen Alma Mediaan liittyvän kohun kommentoinnin yhteydessä.

Tämänhetkisen kohun taustalla on Alma Mediaan kuuluvan Aamulehden päätoimittajan tehtävää hakeneen Päivi Anttikosken kertomus kokemuksista, joiden mukaan hän olisi tullut viimehetkillä torjutuksi äitiytensä vuoksi. Tämä herätti poliisin mielenkiinnon siinä määrin, että poliisi katsoi aiheelliseksi aloittaa esitutkinnan epäillystä työsyrjinnästä.

Käytävässä kansalaiskeskustelussa on ilmennyt eräiden suunnaton tarve mitätöidä asianomistajan uskottavuus. Taustalla nähdään jopa salaliittoja Alma Median johdon, erityisesti toimitusjohtajan, ”pään menoksi”. Mielikuvituksella ei tunnu olevan mitään rajoja todistellessa näitä misogyniaa huokuvia käsityksiä. Vaikka poliisi ei ole edes määritellyt epäiltyä/epäiltyjä, ovat ”sukupuuttoon kuolevat valkoiset heteromiehet” joutuneet eräiden mielestä ”nais(t)en/feministien ansaan”.

Miten homovastaisuus liittyy tähän asiaan?

Alma Mediaan liittyvän tapauksen yhteydessä on ollut varsin luonnollista ja väistämätöntä, että esimerkiksi media on valottanut muutamien vuosien takaisia tapahtumia. Aikajanalta löytyy jo aiempi sakkotuomioon johtanut työsyrjintätapaus, jonka motiiviksi oikeusjärjestelmä tunnisti syrjinnän kohteeksi joutuneen naishenkilön homoseksuaalisuuden.

Ilmeisesti tästä aiemmasta tapauksesta ei eräiden mielestä olisi saanut kertoa. Voi olla, että tämä koetaan uhkaksi edellä mainituille tämänhetkistä tapausta koskeville misogyynisille oletuksille, joiden tarkoituksena on todistella miehen/miesten viattomuutta ja naisten syyllisyyttä.

Toisaalta, eräät vaikuttavat ottavan homovastaisesta ilosta kaiken irti päästessään jälleen laittamaan lisää vettä betonimyllyynsä, joka on tosiasiassa pyörinyt vuosikausien ajan. Niin ja nythän voidaan kehitellä lisää teorioita: ”Kuka löysi ensin kenetkin ja mitä sitten tapahtuikaan?”

Usein tuppaa olemaan niin, että henkilöt, joilla tuntuu kaiken aikaa olevan jotain hampaankolossa naisia ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan, näkevät myös etniset vähemmistöt uhkana.

Misogynian ja rasististen asenteiden yhteydestä kertoo Anti-Defamation-kansalaisjärjestön tuore tutkimusraportti, josta Kansan Uutiset uutisoi eilen (26.7.). Uutiseen pääset tästä.

]]>
51 http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258740-misogynia-ja-homovastaisuus-kulkevat-usein-kasi-kadessa#comments Kansalaiskeskustelu Sosiaalinen media Tasa-arvo Yhdenvertaisuus Fri, 27 Jul 2018 18:14:28 +0000 Vesa-Matti Louekoski http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258740-misogynia-ja-homovastaisuus-kulkevat-usein-kasi-kadessa
Kuulumisia Twitteristä ja keskustelun kaipuuta! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258691-kuulumisia-twitterista-ja-keskustelun-kaipuuta <p>En osaa kuvitella sellaista tilannetta, että pääsisin somesta kokonaan irti itsenäisesti. Minulla on jonkinasteinen pakkomielle julkaisutoimintaa kohtaan, enkä osaa tarkkaan sanoa mistä se johtuu.<br /><br />Olen aiemmin kirjoittanut, että haaveeni on luoda itsestäni realistinen kuva menneisyydestä tähän hetkeen. Siihen kuuluu monenlaisia tunteita ja tuntemuksia sekä virheellisiä päätelmiä kaiken asiapitoisen ja muita inspiroivan julkaisutoiminnan lisäksi.<br /><br />Sosiaalinen media on parhaimmillaan kuulluksi tulemisen ja oman elämän merkityksen vahvistaja omien seuraajien myötä, vaikka itse koen että kukaan ei jaksa reagoida viestintääni. Minua lohduttaa suhteellisen vähän aktiivisesti seurattuna julkaisijana ajatus, että joku voi välillä inspiroitua ja saada uutta näkökulmaa julkituomieni ajatusteni myötä.<br /><br />Joskus haluaisin silti pysähtyä sosiaalisessa mediassa ja ajatella joitakin asioita perusteellisemmin, vaikka rikkonainen persoonani ei kokemukseni mukaan sovellu hyvin pitkäjänteiseen työskentelyyn ellen koe asiaa itseni kannalta erityisen tärkeäksi.<br /><br />Twitterissä on sääli, että suomalaiset eivät hyvin koulutettuina hakeudu enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun, vaikka kaikilla on jotain sanottavaa asioihin, mutta harva haluaa tuoda sanottavansa julki.<br /><br />Noin 12000 seuraajaa Twitterissä omaavana suomalaisena sanoisin rohkaisuna kaikille avointa yhteiskunnallista keskustelua kannattaville, että Twitter on oiva keino tuoda hyviä asioita ja myös epäkohtia julki.<br /><br />Kaipaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua sosiaalisen median myötä, eikä kannata suhtautua epäillen omaa asiaasi kohtaan jos olet varma asiasi oikeellisuudesta, koska some on täynä epäkohtia korjaavia pilkunnussijoita.<br /><br />Kannattaa muistaa, että Twitterin viestintä elää paljon hetkessä ja harvoin ketään kiinnostaa huomenna tämän päivän twiitit. Jos haluat julkaista voimallisempaa ja enemmän mietittyä sanomaa somessa, suosittelen silloin blogin kirjoittamista tai jopa tubettamista!<br /><br />Pelko pois ja avoimesti viestejä iskemään! Somen kokemusasiantuntijana väitän, että ilmaisunvapaus on Suomessa hyvällä mallilla ja pieniä lieveilmiöitä lukuunottamatta sosiaalisessa mediassa viestintä on turvallista. Tervetuloa mukaan menoon edes kokeilemaan avointa viestintää!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En osaa kuvitella sellaista tilannetta, että pääsisin somesta kokonaan irti itsenäisesti. Minulla on jonkinasteinen pakkomielle julkaisutoimintaa kohtaan, enkä osaa tarkkaan sanoa mistä se johtuu.

Olen aiemmin kirjoittanut, että haaveeni on luoda itsestäni realistinen kuva menneisyydestä tähän hetkeen. Siihen kuuluu monenlaisia tunteita ja tuntemuksia sekä virheellisiä päätelmiä kaiken asiapitoisen ja muita inspiroivan julkaisutoiminnan lisäksi.

Sosiaalinen media on parhaimmillaan kuulluksi tulemisen ja oman elämän merkityksen vahvistaja omien seuraajien myötä, vaikka itse koen että kukaan ei jaksa reagoida viestintääni. Minua lohduttaa suhteellisen vähän aktiivisesti seurattuna julkaisijana ajatus, että joku voi välillä inspiroitua ja saada uutta näkökulmaa julkituomieni ajatusteni myötä.

Joskus haluaisin silti pysähtyä sosiaalisessa mediassa ja ajatella joitakin asioita perusteellisemmin, vaikka rikkonainen persoonani ei kokemukseni mukaan sovellu hyvin pitkäjänteiseen työskentelyyn ellen koe asiaa itseni kannalta erityisen tärkeäksi.

Twitterissä on sääli, että suomalaiset eivät hyvin koulutettuina hakeudu enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun, vaikka kaikilla on jotain sanottavaa asioihin, mutta harva haluaa tuoda sanottavansa julki.

Noin 12000 seuraajaa Twitterissä omaavana suomalaisena sanoisin rohkaisuna kaikille avointa yhteiskunnallista keskustelua kannattaville, että Twitter on oiva keino tuoda hyviä asioita ja myös epäkohtia julki.

Kaipaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua sosiaalisen median myötä, eikä kannata suhtautua epäillen omaa asiaasi kohtaan jos olet varma asiasi oikeellisuudesta, koska some on täynä epäkohtia korjaavia pilkunnussijoita.

Kannattaa muistaa, että Twitterin viestintä elää paljon hetkessä ja harvoin ketään kiinnostaa huomenna tämän päivän twiitit. Jos haluat julkaista voimallisempaa ja enemmän mietittyä sanomaa somessa, suosittelen silloin blogin kirjoittamista tai jopa tubettamista!

Pelko pois ja avoimesti viestejä iskemään! Somen kokemusasiantuntijana väitän, että ilmaisunvapaus on Suomessa hyvällä mallilla ja pieniä lieveilmiöitä lukuunottamatta sosiaalisessa mediassa viestintä on turvallista. Tervetuloa mukaan menoon edes kokeilemaan avointa viestintää!

]]>
8 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258691-kuulumisia-twitterista-ja-keskustelun-kaipuuta#comments Avoin yhteiskunta Blogit Sosiaalinen media Twitter Thu, 26 Jul 2018 14:05:40 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258691-kuulumisia-twitterista-ja-keskustelun-kaipuuta
Haaste Puheenvuoron blogisteille ja lukijoille http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256849-haaste-puheenvuoron-blogisteille <p><strong>Haastan Puheenvuoron blogistit ja lukijat tekemään poliittista historiaa ja hyvää vallankumousta Suomeen!!&nbsp;</strong></p> <p>Askel askeleelta.&nbsp;Kuuntele ja katso tarkasti <u><a href="https://www.facebook.com/petri.hirvimaki/videos/10156450966493501/" target="_blank">oheinen video</a></u>, jonka tänään kuvasin extemporee kauppareissulla. Tässä olisi tekemistä, joka vie asiaa eteenpäin &quot;enemmän kuin sata blogia&quot; ja on myös mukavaa tekemistä blogien vääntämisen ja lukemisen vastapainoksi.&nbsp;</p> <p>Kannattaa ajatella mitä siellä äänestyskopissa tapahtuu sitten kun ihmiset voivat oikeasti äänestää Nukkuvien puoluetta! Ja mitä sitä ennen tapahtuu somessa ja myös valtamediassa (näin uskon) kun olemme rekisteröity puolue -</p> <p><strong>Nukkuvista tulee viraali somehitti?</strong></p> <p>Tässä voisi olla mielenkiintoista luettavaa, valmistui pari päivää sitten: Nukkuvat <u><a href="https://www.nukkuvat.fi/data/documents/flyerPDF.pdf" target="_blank">parissa minuutissa</a></u>&nbsp;Näitä ihmisille käteen kannattajakorttikeräyksen yhteydessä kaikkialla Suomessa, kaikenlaisille ihmisille - yleispuolue Nukkuvat, vallankumouspuolue!</p> <p>Nukkuvien voima on paitsi ohjelmassa ja ihmisissä, mutta hyvin paljon nimenomaan konseptissa. Nukkuvilla on 40 % kannattajapotentiaali! Miten muuten pärjäisimme 100 eur minuutissa laskuttaville puoluetukipuolueille, joilla välillinen poliittinen korruptio on vielä tuon edellisen lisäksi kymmenkertaisena?&nbsp;</p> <p>Puhumattakaan että tarvitsemme niitä hyviä ja ei niin hyviä asiaamme auttavia blogeja - niitäkin tarvitaan, kaikkea tarvitaan. Se hirvittää, mutta se on myös tämän homman suola. Jokaiselle etulinjalaiselle on huippuhommaa tehtäväksi.<strong>&nbsp;</strong>Daavid vastaan Goljat - katseletko sivusta vai alatko hommiin?</p> <p><strong>Ei muuta tällä kertaa.</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>***</p> <p>13.6.2018</p> <p>Villa Sirsa, Petäjävesi</p> <p>Petri Hirvimäki</p> <p>&nbsp;</p> <p>***</p> <p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3136" target="_blank">Lakkautetaan puoluetuki &ndash; puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite</a></u></p> <p><u><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2884" target="_blank">Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite</a></u></p> <p><u><a href="http://nukkuvat.fi/" target="_blank">Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)</a></u></p> <p><u><a href="https://www.youtube.com/channel/UCLv_-mb8kIVDRAw-gUULvEg/videos?view_as=subscriber" target="_blank">&quot;Hirvimäki Political&quot; -videoblogini Youtubessa</a></u></p> <p><u><a href="http://www.petrihirvimaki.com/" target="_blank">petrihirvimaki.com</a></u></p> <p><u><a href="http://www.permanto.fi/web/alfatv/player/vod?assetId=4918981" target="_blank">TV-haastattelu (presidenttiehdokas)</a></u></p> <p><u><a href="http://unitaskansanliike.net/" target="_blank">Unitas kansanliik</a>e</u></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Haastan Puheenvuoron blogistit ja lukijat tekemään poliittista historiaa ja hyvää vallankumousta Suomeen!! 

Askel askeleelta. Kuuntele ja katso tarkasti oheinen video, jonka tänään kuvasin extemporee kauppareissulla. Tässä olisi tekemistä, joka vie asiaa eteenpäin "enemmän kuin sata blogia" ja on myös mukavaa tekemistä blogien vääntämisen ja lukemisen vastapainoksi. 

Kannattaa ajatella mitä siellä äänestyskopissa tapahtuu sitten kun ihmiset voivat oikeasti äänestää Nukkuvien puoluetta! Ja mitä sitä ennen tapahtuu somessa ja myös valtamediassa (näin uskon) kun olemme rekisteröity puolue -

Nukkuvista tulee viraali somehitti?

Tässä voisi olla mielenkiintoista luettavaa, valmistui pari päivää sitten: Nukkuvat parissa minuutissa Näitä ihmisille käteen kannattajakorttikeräyksen yhteydessä kaikkialla Suomessa, kaikenlaisille ihmisille - yleispuolue Nukkuvat, vallankumouspuolue!

Nukkuvien voima on paitsi ohjelmassa ja ihmisissä, mutta hyvin paljon nimenomaan konseptissa. Nukkuvilla on 40 % kannattajapotentiaali! Miten muuten pärjäisimme 100 eur minuutissa laskuttaville puoluetukipuolueille, joilla välillinen poliittinen korruptio on vielä tuon edellisen lisäksi kymmenkertaisena? 

Puhumattakaan että tarvitsemme niitä hyviä ja ei niin hyviä asiaamme auttavia blogeja - niitäkin tarvitaan, kaikkea tarvitaan. Se hirvittää, mutta se on myös tämän homman suola. Jokaiselle etulinjalaiselle on huippuhommaa tehtäväksi. Daavid vastaan Goljat - katseletko sivusta vai alatko hommiin?

Ei muuta tällä kertaa.

 

***

13.6.2018

Villa Sirsa, Petäjävesi

Petri Hirvimäki

 

***

Lakkautetaan puoluetuki – puoluetuki on demokratian irvikuva! - kansalaisaloite

Kansalaispalkka nyt! - kansalaisaloite

Nukkuvien puolue - Nukkuvat (ml. kannattajakorttikeräys)

"Hirvimäki Political" -videoblogini Youtubessa

petrihirvimaki.com

TV-haastattelu (presidenttiehdokas)

Unitas kansanliike

]]>
9 http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256849-haaste-puheenvuoron-blogisteille#comments Eduskuntavaalit 2019 Kannattajakortti Nukkuvat Nukkuvien puolue Sosiaalinen media Wed, 13 Jun 2018 20:00:46 +0000 Petri Hirvimäki http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256849-haaste-puheenvuoron-blogisteille
Ylen syönyt some http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255483-ylen-syonyt-some <p>Kun sote kaatuu, Sipilä menettää hermonsa ja ennenaikaiset tai ajalliset eduskuntavaalit tulevat, saamme vaalihumun jälkeen narratiivin, joka kulkee seuraavasti.</p><p>1) Hallituksen muodostamisesta kuluu 9,5 päivää, niin opposition valjastama some kertoo, että verorahoitteinen YLE ei haasta hallitusta riittävästi ja näin ollen YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti puntaroida uudestaan.</p><p>2) Hallitus on tehnyt jonkun komitean suunnitteleman hevosen eli kamelin eli absurdin lehmänkaupan, mihin YLE tarttuu ja esittää pääuutislähetyksessä, jossain A:la alkavassa ajankohtaisohjelmassa ja verkkosivuillaan joitain semisti kriittisiä kysymyksiä sekä akateemisesti koulutettujen asiantuntijoiden huolestuneita mielipiteitä ja 3 jopa aidosti ärhäkkää näkökulmaa / kolumnia hallituksen kamelia vastaan, niin tästä hyvästä hallituksen likaisen työn kolonna kertoo somessa, että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudestaan.</p><p>3) Yksittäisen kansanedustajan rattijuopumus, plagiointi, mielipide, rikossyyte, taloudellinen kytkös, jääviys jne. nousee 2,5 päiväksi tikun nokkaan keskimääräistä isommalla näkyvyydellä ja sen jälkeen aika ajoin kohtuullisilla jatkojutuilla.</p><p>Jalkapuussa kiikkuvan puoluetaustasta riippuen vihreät, kepu, vassarit, ruottalaiset, kristilliset, persut, kokoomus tai demarit ovat sitä mieltä, että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudestaan.</p><p>4) YLE ilmoittaa, että se karsii 10 % melontauutisista sekä tekee eukonkannosta vain koosteen Areenaan. Muuta tähän hätään ei voi some-inkvisitio sanoa kuin että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudestaan.</p><p>5) YLE näyttää BBC:n tuottaman kolmiosaisen dokumenttisarjan islamista, missä viitataan myös naisten ei niin länsimaiseen arvostukseen sekä voimakkaan teokraattisiin piirteisiin. Tasa-arvovaltuutettu saa kanteluita YLEn asenteellisesta ja piilorasistisesta toiminnasta sekä somen yleinen mielipide peräänkuuluttaa sitä, että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudelleen.</p><p>6) YLE lopettaa, aloittaa ja muokkaa uudelleen erityyppisiä journalistisia sisältöjä, mikä saa aikaan somessa yleisenä mielipiteenä sen, että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudelleen.</p><p>7) YLE ilmoittaa aloittavansa tiukennetun moderoinnin keskustelupalstoillaan omilla verkkosivuilla sekä some-tileillä.</p><p>Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, tasa-arvovaltuutettu ja JSN saavat kanteluita myös niilläkin perusteilla, että jonkun sananvapautta on loukattu siksi, että kansalainen ei ole saanut ehdottaa Birkenaun uudelleenavaamista, pakkokastraatiota neekereille, kenen tahansa syyllistämistä perverssiksi ahdistelijaksi omasta mielestä 12 vuotta sitten heitetystä kaksimielisyydestä etc. etc.</p><p>Tällainen hävytön nurkkaan ajaminen ja mielipiteen vapauden tukahduttaminen johtaa lopputulokseen, minkä mukaan YLEn... (saatatte arvata lopun).</p><p>8) YLEn vuosibudjetti hyväksytään 0,5 % indeksikorotuksella eduskunnassa saatesanoilla, jonka mukaan valtiovallan perustehtäviin kuuluu länsimaisessa yhteiskunnassa tukea myös markkinataloudesta riippumatonta vapaata tiedonvälitystä.</p><p>Tällainen avoin shekki johtaa täydelliseen räjähtämiseen joka paikassa, jonka mukaan punavihermädättävälle suvakkipesälle ei voi myöntää valtion tukea, koska siellä on kaikenmaailman rasse sannaukkoloita ja täynnä kapitalismia ja oikeistoa vastustavia oikeistolaisia köyhien kyykyttäjiä, jotka eivät osaa tehdä kuin homoja ja lesboja myötäileviä haastatteluja ja armottoman islamia dissaavia dokkareita sekä täysin väärää ja fantastista urheilujournalismia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun sote kaatuu, Sipilä menettää hermonsa ja ennenaikaiset tai ajalliset eduskuntavaalit tulevat, saamme vaalihumun jälkeen narratiivin, joka kulkee seuraavasti.

1) Hallituksen muodostamisesta kuluu 9,5 päivää, niin opposition valjastama some kertoo, että verorahoitteinen YLE ei haasta hallitusta riittävästi ja näin ollen YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti puntaroida uudestaan.

2) Hallitus on tehnyt jonkun komitean suunnitteleman hevosen eli kamelin eli absurdin lehmänkaupan, mihin YLE tarttuu ja esittää pääuutislähetyksessä, jossain A:la alkavassa ajankohtaisohjelmassa ja verkkosivuillaan joitain semisti kriittisiä kysymyksiä sekä akateemisesti koulutettujen asiantuntijoiden huolestuneita mielipiteitä ja 3 jopa aidosti ärhäkkää näkökulmaa / kolumnia hallituksen kamelia vastaan, niin tästä hyvästä hallituksen likaisen työn kolonna kertoo somessa, että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudestaan.

3) Yksittäisen kansanedustajan rattijuopumus, plagiointi, mielipide, rikossyyte, taloudellinen kytkös, jääviys jne. nousee 2,5 päiväksi tikun nokkaan keskimääräistä isommalla näkyvyydellä ja sen jälkeen aika ajoin kohtuullisilla jatkojutuilla.

Jalkapuussa kiikkuvan puoluetaustasta riippuen vihreät, kepu, vassarit, ruottalaiset, kristilliset, persut, kokoomus tai demarit ovat sitä mieltä, että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudestaan.

4) YLE ilmoittaa, että se karsii 10 % melontauutisista sekä tekee eukonkannosta vain koosteen Areenaan. Muuta tähän hätään ei voi some-inkvisitio sanoa kuin että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudestaan.

5) YLE näyttää BBC:n tuottaman kolmiosaisen dokumenttisarjan islamista, missä viitataan myös naisten ei niin länsimaiseen arvostukseen sekä voimakkaan teokraattisiin piirteisiin. Tasa-arvovaltuutettu saa kanteluita YLEn asenteellisesta ja piilorasistisesta toiminnasta sekä somen yleinen mielipide peräänkuuluttaa sitä, että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudelleen.

6) YLE lopettaa, aloittaa ja muokkaa uudelleen erityyppisiä journalistisia sisältöjä, mikä saa aikaan somessa yleisenä mielipiteenä sen, että YLEn rahoitusta, johtoa, journalismia ja eduskunnan ohjausta täytyy vakavasti harkita uudelleen.

7) YLE ilmoittaa aloittavansa tiukennetun moderoinnin keskustelupalstoillaan omilla verkkosivuilla sekä some-tileillä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, tasa-arvovaltuutettu ja JSN saavat kanteluita myös niilläkin perusteilla, että jonkun sananvapautta on loukattu siksi, että kansalainen ei ole saanut ehdottaa Birkenaun uudelleenavaamista, pakkokastraatiota neekereille, kenen tahansa syyllistämistä perverssiksi ahdistelijaksi omasta mielestä 12 vuotta sitten heitetystä kaksimielisyydestä etc. etc.

Tällainen hävytön nurkkaan ajaminen ja mielipiteen vapauden tukahduttaminen johtaa lopputulokseen, minkä mukaan YLEn... (saatatte arvata lopun).

8) YLEn vuosibudjetti hyväksytään 0,5 % indeksikorotuksella eduskunnassa saatesanoilla, jonka mukaan valtiovallan perustehtäviin kuuluu länsimaisessa yhteiskunnassa tukea myös markkinataloudesta riippumatonta vapaata tiedonvälitystä.

Tällainen avoin shekki johtaa täydelliseen räjähtämiseen joka paikassa, jonka mukaan punavihermädättävälle suvakkipesälle ei voi myöntää valtion tukea, koska siellä on kaikenmaailman rasse sannaukkoloita ja täynnä kapitalismia ja oikeistoa vastustavia oikeistolaisia köyhien kyykyttäjiä, jotka eivät osaa tehdä kuin homoja ja lesboja myötäileviä haastatteluja ja armottoman islamia dissaavia dokkareita sekä täysin väärää ja fantastista urheilujournalismia.

]]>
0 http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255483-ylen-syonyt-some#comments Sosiaalinen media Yle Fri, 18 May 2018 08:42:37 +0000 Timo Ekman http://timoekman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255483-ylen-syonyt-some
Rakkaus on korkein ymmärryksen taso! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255057-rakkaus-on-korkein-ymmarryksen-taso <p>Internetin välityksellä voidaan selvittää ihmisen piileviä mielenkiinnon kohteita, vaikka se on nyt tiedustelupalveluiden juttuja. Silti kokemuksemme toisesta henkilöstä ratkaisee lopulta meidän suhtautumisemme häntä kohtaan.<br /><br />Sosiaalisen median välityksellä voi saada henkilöstä avoimen viestinnän perusteella täysin vääränlaisen käsityksen kuten voi saada myös muista mediapersoonista, ellei osaa arvioida ihmistä psykologisin kriteerein analyyttisesti.<br /><br />Minulle henkilökohtaisesti on intuitiivinen tulkinta henkilöstä hyvin tärkeä kriteeri, kun mietin millaisen mielikuvan hänestä kohdattuani muodostan. Itse en ole ollut juuri koskaan kenenkään fani saati stalkkari sosiaalisessa mediassa.<br /><br />Joskus minusta tuntuu, että ihmisten välinen niin sanottu sydänenergia ja sydäntietoisuus on totta. Toisaalta kyse voi olla tällaisen tuntemuksen synkronoituessa jo pitemmästä ihastumisprosessista.<br /><br />Tiedostan että intuitiivinen arvio voi mennä joskus pieleen, mutta silti pohdin elämänhistoriaani siltä kantilta, että miksi joku jopa alle minuutin kohtaaminen toisen henkilön kanssa jää mieleen ja joku toinen kohtaaminen ei jää mieleeni.<br /><br />Olen yrittänyt hakea olettamilleni ehkä hieman epätoivoisestikin tukea sosiaalisen median syöteroboteilta, kun joskus tuntuu jopa siltä että somen ohjelmistorobotiikka jopa suosisi minua. Eihän minulla tästä mitään todisteita tietenkään ole.<br /><br />Olen lähes täysin vakuuttunut, että myös yhtäaikainen pikarakastuminen on naisen ja miehen välillä täysin mahdollinen asia, vaikka analyyttisemmilta henkilöiltä se edellyttää täysin poikkeuksellista olosuhdetta.<br /><br />Toivotan tämän kirjoitukseni myötä kaikenlaisilla suomalaisille rohkeutta heittäytyä rakastumaan etenkin silloin jos tuntuu siltä, ettei ole löytänyt hyvää elämänkumppania vielä. Parisuhteessa oleville naisille sanoisin suorana vihjeenä, että hyvä mies ei vaihtamalla parane.<br /><br />Muutenkin ihmisten välisessä kanssakäymisessä ei pitäisi kiinnittää liiaksi huomiota mahdollisesti häiriöisiin impulsseihin, ellei omaa tietoa henkilön olosuhteesta jossa hän joutuu elämään. Viestinnässä yleisilme on tärkein ja ydinviestin kanssa.<br /><br />Ihmisiä on lähinnä kahdenlaisia uteliaita etenkin sosiaalisessa mediassa. Toiset haluavat nähdä sinun voivan hyvin ja menestyä, mutta toiset haluavat nähdä sinun epäonnistuvan ja tekevän räikeitä virheitä. Perimmiltään tässä on kyse rakkaudesta tai rakkaudettomuudesta.<br /><br />Rakkaus ymmärtää myös rakkaudettomalta vaikuttavan viestin rakkaudella, jolloin voi perustellusti ajatella että hyvä moraali on sidoksissa ihmisen primaarimpaan tunteeseen eli rakkauteen! Oleellisinta on kohdata toinen avoimesti jolloin intuitiokin saattaa toimia parhaiten.<br /><br />Lempeän rakkaudellista virettä kevääseen kaikille seuraajilleni!</p><p><br />toivottaa Kimmo Hoikkala&nbsp;<br /><br />Ps. Aiempi kirjoitukseni sydäntietoisuudesta jossa kirjoitan muun muassa seuraavasti:<br /><br /><em>Vain erittäin vahvat ja nähdäkseni vahvan sydäntietoisuuden omaavat henkilöt voivat vastustaa pahaa mielialaa kylvävää sosiaalista ympäristöä. Ja mahdollisesti vähitellen he voivat muuttaa koko pahansuopaa ja häiriintynyttä sosiaalista ympäristöä kohti laajempaa sydäntietoisuuden tasoa.</em></p><p><a href="http://kimmohoikkala.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/220983-sydantietoisuus" title="http://kimmohoikkala.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/220983-sydantietoisuus">http://kimmohoikkala.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/220983-sydantieto...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Internetin välityksellä voidaan selvittää ihmisen piileviä mielenkiinnon kohteita, vaikka se on nyt tiedustelupalveluiden juttuja. Silti kokemuksemme toisesta henkilöstä ratkaisee lopulta meidän suhtautumisemme häntä kohtaan.

Sosiaalisen median välityksellä voi saada henkilöstä avoimen viestinnän perusteella täysin vääränlaisen käsityksen kuten voi saada myös muista mediapersoonista, ellei osaa arvioida ihmistä psykologisin kriteerein analyyttisesti.

Minulle henkilökohtaisesti on intuitiivinen tulkinta henkilöstä hyvin tärkeä kriteeri, kun mietin millaisen mielikuvan hänestä kohdattuani muodostan. Itse en ole ollut juuri koskaan kenenkään fani saati stalkkari sosiaalisessa mediassa.

Joskus minusta tuntuu, että ihmisten välinen niin sanottu sydänenergia ja sydäntietoisuus on totta. Toisaalta kyse voi olla tällaisen tuntemuksen synkronoituessa jo pitemmästä ihastumisprosessista.

Tiedostan että intuitiivinen arvio voi mennä joskus pieleen, mutta silti pohdin elämänhistoriaani siltä kantilta, että miksi joku jopa alle minuutin kohtaaminen toisen henkilön kanssa jää mieleen ja joku toinen kohtaaminen ei jää mieleeni.

Olen yrittänyt hakea olettamilleni ehkä hieman epätoivoisestikin tukea sosiaalisen median syöteroboteilta, kun joskus tuntuu jopa siltä että somen ohjelmistorobotiikka jopa suosisi minua. Eihän minulla tästä mitään todisteita tietenkään ole.

Olen lähes täysin vakuuttunut, että myös yhtäaikainen pikarakastuminen on naisen ja miehen välillä täysin mahdollinen asia, vaikka analyyttisemmilta henkilöiltä se edellyttää täysin poikkeuksellista olosuhdetta.

Toivotan tämän kirjoitukseni myötä kaikenlaisilla suomalaisille rohkeutta heittäytyä rakastumaan etenkin silloin jos tuntuu siltä, ettei ole löytänyt hyvää elämänkumppania vielä. Parisuhteessa oleville naisille sanoisin suorana vihjeenä, että hyvä mies ei vaihtamalla parane.

Muutenkin ihmisten välisessä kanssakäymisessä ei pitäisi kiinnittää liiaksi huomiota mahdollisesti häiriöisiin impulsseihin, ellei omaa tietoa henkilön olosuhteesta jossa hän joutuu elämään. Viestinnässä yleisilme on tärkein ja ydinviestin kanssa.

Ihmisiä on lähinnä kahdenlaisia uteliaita etenkin sosiaalisessa mediassa. Toiset haluavat nähdä sinun voivan hyvin ja menestyä, mutta toiset haluavat nähdä sinun epäonnistuvan ja tekevän räikeitä virheitä. Perimmiltään tässä on kyse rakkaudesta tai rakkaudettomuudesta.

Rakkaus ymmärtää myös rakkaudettomalta vaikuttavan viestin rakkaudella, jolloin voi perustellusti ajatella että hyvä moraali on sidoksissa ihmisen primaarimpaan tunteeseen eli rakkauteen! Oleellisinta on kohdata toinen avoimesti jolloin intuitiokin saattaa toimia parhaiten.

Lempeän rakkaudellista virettä kevääseen kaikille seuraajilleni!


toivottaa Kimmo Hoikkala 

Ps. Aiempi kirjoitukseni sydäntietoisuudesta jossa kirjoitan muun muassa seuraavasti:

Vain erittäin vahvat ja nähdäkseni vahvan sydäntietoisuuden omaavat henkilöt voivat vastustaa pahaa mielialaa kylvävää sosiaalista ympäristöä. Ja mahdollisesti vähitellen he voivat muuttaa koko pahansuopaa ja häiriintynyttä sosiaalista ympäristöä kohti laajempaa sydäntietoisuuden tasoa.

http://kimmohoikkala.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/220983-sydantietoisuus

 

]]>
3 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255057-rakkaus-on-korkein-ymmarryksen-taso#comments Moraali Rakkaus Sosiaalinen media Viestintä Wed, 09 May 2018 02:51:49 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255057-rakkaus-on-korkein-ymmarryksen-taso
Presidentti Niinistön muotokuva on lähes täydellinen taideteos http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254879-presidentti-niiniston-muotokuva-on-lahes-taydellinen-taideteos <p>Presidentti<strong> Sauli Niinistön</strong> muotokuva julkaistiin eilen. Sitä on kutsuttu <em>mosaiikiksi, palapeliksi, kollaasiksi</em> ja jopa <em>yhteisötaiteeksi</em>*, mikä on käsitteenä harhaanjohtava (lisää lopussa).</p><p><strong>Teos kuvastaa kauniin traagisesti sitä, miten nykyajan Suomi on sirpaleinen, mutta sittenkin me kykenemme kutakuinkin esittävään lopputulokseen, kun yhdistämme voimamme.</strong> Kyseessä on siis yhteistyön ja kansan yhtenäisyyden ylitys.</p><p>Yhtä taiteilijaa ei ole tällä kertaa nostettu jalustalle, ja seppelöity ns. hovitaiteilijaksi, vaan kunnia on jaettu sadan eri taiteilijan kesken. Teos on siis poikkeuksellisen demokraattinen ja anti-elitistinen, vaikka toki jokainen näistä sadasta taiteilijasta voi nyt kokea olevansa jollain tavoin etuoikeutettu.</p><p>Samaan aikaan sadan taiteilijan teos luonnollisesti juhlistaa satavuotiasta Suomea, ja siinä suhteessa se on paljon vähemmän vastenmielinen kuin joku Tuntematon sotilas -vessaharja. Lisäksi teoksen sadan ruudukon lähempi tarkastelu varmasti paljastaisi monia kiinnostavia tyylejä ja yksityiskohtia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Muotokuvan ansiosta tämä aika muistetaan historian hetkenä, jolloin ihmisten keskittymiskyky räjähti kappaleiksi liikojen virikkeiden pommituksessa. Nettiselaimessa oli sata välilehteä auki ja puhelin piippasi lakkaamatta, ellei lehtimyyjä soittanut.</strong></p><p>Perinteiset vallan linnakkeet horjuvat ja aikamme totuus on tehty tuhannesta näkökulmasta jotka kilpailevat huomiosta.</p><p>Pitkässä jatkumossa ei paljon hienommin aikaansa kuvastavaa taideteosta voisi toivoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikesta huolimatta, tai juuri siksi, on taaskin kuultu täyslaidallinen mitä ihmeellisintä urputusta. On reagoitu muutamassa sekunnissa miettimättä edes yhtä kokonaista minuuttia.<strong> Ihmisillä on outo käsitys, että kirjan lukemiseen menee helposti viikko, elokuvan katsomiseen kaksi tuntia, ja iskelmän kuuntelemiseen kolme minuuttia, mutta taulusta pitää voida ymmärtää kaikki parissa sekunnissa.</strong> Rahvaan mielestä kuvataiteen kuuluisi olla helpoimmista helpoin taidemuoto, joka ei ikinä yllätä, järkytä tai ota kantaa. Jos maalaus on uudenlainen, niin se vasta suututtaakin.</p><p>Ilta-Lehden suosituin mielipide oli &quot;Kamala tilkkutäkki.&quot; - No eikös tilkkutyö liity vahvasti suomalaiseen kansanperinteeseen!</p><p>Ilta-Sanomissa suosittiin kantaa &quot;Olis vaan tehty normi muotokuva!&quot; - Mutta eihän perinteistä presidenttimuotokuvaa voi Sauli Niinistöstä tehdä, kun ei hänellä ole muhkeita viiksiä!</p><p>Tyypilliseen tapaan ei syvällisiä perusteluja suosituimpien kommenttien tueksi esitetä. Nopeat mielipiteet eivät ole &quot;argumentaatiota&quot; lainkaan, vaikka Hesarissa jopa YÄK-huudahduksesta annetaan palkinnoksi &quot;hyvin argumentoitu&quot; -klikkaus**. Tätä Hesarin ratkaisua en ole ikinä ymmärtänyt, koska klikkauksilla ei yleensä arvostella argumentaation tasoa, vaan ainakin 90% yläpeukuista perustuu samanmielisyyteen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Peili on isketty säröille. Kansalaissodan muisto elää vahvana rikkinäisen kansallisidentiteetin sirpaleissa. Silti presidentti-instituutiota yhä arvostetaan ja se säilyy koossa. </strong>Myös Niinistön kannatus oli vahvaa useiden eri kansanosien keskuudessa.</p><p>Monivärisessä maalauksessa voi lisäksi nähdä muistutuksen sateenkaarilipusta, joka kuvastaa useiden pienten vähemmistöjen yhteistä voimaa. Myös kansainvälisesti mitattuna ratkaisu on rohkea.</p><p>Luultavasti osin tahattomastikin teos avaa huikean määrän tulkintamahdollisuuksia, mikä kertoo siitä, että riskejä täytyy taiteessa ottaa. Pettymykset unohtuvat nopeasti ja epäonnistuneen tekeleen voi aina sulkea jonnekin siivouskomeroon, ja yrittää uusiksi.</p><p>Yrityksistä mieliin jäävät ne, joissa palaset ovat loksahtaneet kohdilleen, kuten tällä kertaa on käynyt (ei ehkä väriopillisesti, mutta symbolisella tasolla). Paradoksaalisesti taide on usein kiistatta onnistunutta, kun siitä kiistellään. Hieno teos siis ja klassikoksi jää!</p><p>&nbsp;</p><p>_______________</p><p>*<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteis%C3%B6taide">Wikipedia/YHTEISÖTAIDE =</a> Taidekriitikko <strong>Otso Kantokorpi</strong> on huomauttanut, että <em>yhteisötaide</em> on tässä yhteydessä väärä termi. Sanalla on perinteisesti tarkoitettu avoimesti kaikkien tavoitettavissa olevaa taidetta, tai taidetta, jonka tekemiseen kaikki yhteisön jäsenet saavat osallistua. Kyseinen teos ei ole yhteisötaidetta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kollektiivisesti, tietyn ohjeen ja päämäärän mukaan tuotettua taidetta.</p><p>**<a href="http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/argumentointi.html">Skepsis.fi/argumentointi</a> = Määritelmän mukaan lyhyessäkin <em>argumentaatiossa</em> täytyisi olla erikseen väite ja sen perustelu, tai väitteen kontekstointia, määrittely-yritys tai edes jokin tarkka havainto, joka avaa keskustelusta aiemmin puuttuneen näkökulman. Tunnereaktio tai mielipide eivät yksinään (tai edes yhdessä) muodosta argumenttia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Sauli Niinistön muotokuva julkaistiin eilen. Sitä on kutsuttu mosaiikiksi, palapeliksi, kollaasiksi ja jopa yhteisötaiteeksi*, mikä on käsitteenä harhaanjohtava (lisää lopussa).

Teos kuvastaa kauniin traagisesti sitä, miten nykyajan Suomi on sirpaleinen, mutta sittenkin me kykenemme kutakuinkin esittävään lopputulokseen, kun yhdistämme voimamme. Kyseessä on siis yhteistyön ja kansan yhtenäisyyden ylitys.

Yhtä taiteilijaa ei ole tällä kertaa nostettu jalustalle, ja seppelöity ns. hovitaiteilijaksi, vaan kunnia on jaettu sadan eri taiteilijan kesken. Teos on siis poikkeuksellisen demokraattinen ja anti-elitistinen, vaikka toki jokainen näistä sadasta taiteilijasta voi nyt kokea olevansa jollain tavoin etuoikeutettu.

Samaan aikaan sadan taiteilijan teos luonnollisesti juhlistaa satavuotiasta Suomea, ja siinä suhteessa se on paljon vähemmän vastenmielinen kuin joku Tuntematon sotilas -vessaharja. Lisäksi teoksen sadan ruudukon lähempi tarkastelu varmasti paljastaisi monia kiinnostavia tyylejä ja yksityiskohtia.

 

Muotokuvan ansiosta tämä aika muistetaan historian hetkenä, jolloin ihmisten keskittymiskyky räjähti kappaleiksi liikojen virikkeiden pommituksessa. Nettiselaimessa oli sata välilehteä auki ja puhelin piippasi lakkaamatta, ellei lehtimyyjä soittanut.

Perinteiset vallan linnakkeet horjuvat ja aikamme totuus on tehty tuhannesta näkökulmasta jotka kilpailevat huomiosta.

Pitkässä jatkumossa ei paljon hienommin aikaansa kuvastavaa taideteosta voisi toivoa.

 

Kaikesta huolimatta, tai juuri siksi, on taaskin kuultu täyslaidallinen mitä ihmeellisintä urputusta. On reagoitu muutamassa sekunnissa miettimättä edes yhtä kokonaista minuuttia. Ihmisillä on outo käsitys, että kirjan lukemiseen menee helposti viikko, elokuvan katsomiseen kaksi tuntia, ja iskelmän kuuntelemiseen kolme minuuttia, mutta taulusta pitää voida ymmärtää kaikki parissa sekunnissa. Rahvaan mielestä kuvataiteen kuuluisi olla helpoimmista helpoin taidemuoto, joka ei ikinä yllätä, järkytä tai ota kantaa. Jos maalaus on uudenlainen, niin se vasta suututtaakin.

Ilta-Lehden suosituin mielipide oli "Kamala tilkkutäkki." - No eikös tilkkutyö liity vahvasti suomalaiseen kansanperinteeseen!

Ilta-Sanomissa suosittiin kantaa "Olis vaan tehty normi muotokuva!" - Mutta eihän perinteistä presidenttimuotokuvaa voi Sauli Niinistöstä tehdä, kun ei hänellä ole muhkeita viiksiä!

Tyypilliseen tapaan ei syvällisiä perusteluja suosituimpien kommenttien tueksi esitetä. Nopeat mielipiteet eivät ole "argumentaatiota" lainkaan, vaikka Hesarissa jopa YÄK-huudahduksesta annetaan palkinnoksi "hyvin argumentoitu" -klikkaus**. Tätä Hesarin ratkaisua en ole ikinä ymmärtänyt, koska klikkauksilla ei yleensä arvostella argumentaation tasoa, vaan ainakin 90% yläpeukuista perustuu samanmielisyyteen.

 

Peili on isketty säröille. Kansalaissodan muisto elää vahvana rikkinäisen kansallisidentiteetin sirpaleissa. Silti presidentti-instituutiota yhä arvostetaan ja se säilyy koossa. Myös Niinistön kannatus oli vahvaa useiden eri kansanosien keskuudessa.

Monivärisessä maalauksessa voi lisäksi nähdä muistutuksen sateenkaarilipusta, joka kuvastaa useiden pienten vähemmistöjen yhteistä voimaa. Myös kansainvälisesti mitattuna ratkaisu on rohkea.

Luultavasti osin tahattomastikin teos avaa huikean määrän tulkintamahdollisuuksia, mikä kertoo siitä, että riskejä täytyy taiteessa ottaa. Pettymykset unohtuvat nopeasti ja epäonnistuneen tekeleen voi aina sulkea jonnekin siivouskomeroon, ja yrittää uusiksi.

Yrityksistä mieliin jäävät ne, joissa palaset ovat loksahtaneet kohdilleen, kuten tällä kertaa on käynyt (ei ehkä väriopillisesti, mutta symbolisella tasolla). Paradoksaalisesti taide on usein kiistatta onnistunutta, kun siitä kiistellään. Hieno teos siis ja klassikoksi jää!

 

_______________

*Wikipedia/YHTEISÖTAIDE = Taidekriitikko Otso Kantokorpi on huomauttanut, että yhteisötaide on tässä yhteydessä väärä termi. Sanalla on perinteisesti tarkoitettu avoimesti kaikkien tavoitettavissa olevaa taidetta, tai taidetta, jonka tekemiseen kaikki yhteisön jäsenet saavat osallistua. Kyseinen teos ei ole yhteisötaidetta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kollektiivisesti, tietyn ohjeen ja päämäärän mukaan tuotettua taidetta.

**Skepsis.fi/argumentointi = Määritelmän mukaan lyhyessäkin argumentaatiossa täytyisi olla erikseen väite ja sen perustelu, tai väitteen kontekstointia, määrittely-yritys tai edes jokin tarkka havainto, joka avaa keskustelusta aiemmin puuttuneen näkökulman. Tunnereaktio tai mielipide eivät yksinään (tai edes yhdessä) muodosta argumenttia.

]]>
23 http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254879-presidentti-niiniston-muotokuva-on-lahes-taydellinen-taideteos#comments Kotimaa kuvataide Moderni taide Presidentti-instituutio Sosiaalinen media Sat, 05 May 2018 09:56:18 +0000 Juho Nieminen http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254879-presidentti-niiniston-muotokuva-on-lahes-taydellinen-taideteos
Huijarivaroitus kaikille netinkäyttäjille! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253195-huijarivaroitus-kaikille-netinkayttajille <p>Nyt minua on vielä mietityttänyt Facebookissa ollut huijaukseni, joka tapahtui vuoden 2015 lopulla. Tarkoitukseni on varoittaa huijareista just tänä aprillipäivänä, koska kuka tahansa voi heikkona hetkenä tulla etenkin taloudellisesti huijatuksi. Aina on mahdollista tulla huijatuksi ja huijaukseen riittää jo se jos käyt keskustelua tuntemattoman netinkäyttäjän kanssa esimerkiksi sähköpostitse!<br /><br /><strong>Ihmetys!</strong><br /><br />Ihmettelin, että huijari näki niin paljon vaivaa huijatakseen minua, mutta saihan hän sillä parin tunnin chattikeskustelulla noin 700 euroa! Se olikin siis varsin kannattava huijaus. Selitän huijaukseni suurelta osin elämäni sen aikaisella sekavuudella ja lisäksi aloin nähdä sosiaalisessa mediassa suurempia merkityksiä kuin oikeasti asianlaita olikaan. Sitä vielä ihmettelen, että miten huijarit osasivat iskeä juuri minuun silloin kun olin kaikista herkimmilläni?<br /><br /><strong>Oppirahat!</strong><br /><br />Oppirahana 700 euron menetys oli tietenkin tavallaan hyvä, mutta kyseinen huijaus teki minusta myös entistä epäilevämmän sosiaalisen median käyttäjän, enkä enää ole uskonut juuri mitään ventovieraiden privaattikeskusteluita. Toisaalta minulla on vahva tunne edelleen, että sosiaalisen median ja jopa median kautta halutaan suoraa vaikuttaa ajatteluuni.<br /><br /><strong>Lopuksi!</strong><br /><br />Silti ajattelen, että jos ei ole kanttia julkisesti lähettää kommenttia tai edes sähköpostilla, niin asia ei silloin voi olla kovinkaan kummoinen. Haluan kertoa tämän tarinani varoittavana esimerkkinä, että netissä käyttäjäprofiilit eivät todellakaan ole aina sitä mitä väittävät!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt minua on vielä mietityttänyt Facebookissa ollut huijaukseni, joka tapahtui vuoden 2015 lopulla. Tarkoitukseni on varoittaa huijareista just tänä aprillipäivänä, koska kuka tahansa voi heikkona hetkenä tulla etenkin taloudellisesti huijatuksi. Aina on mahdollista tulla huijatuksi ja huijaukseen riittää jo se jos käyt keskustelua tuntemattoman netinkäyttäjän kanssa esimerkiksi sähköpostitse!

Ihmetys!

Ihmettelin, että huijari näki niin paljon vaivaa huijatakseen minua, mutta saihan hän sillä parin tunnin chattikeskustelulla noin 700 euroa! Se olikin siis varsin kannattava huijaus. Selitän huijaukseni suurelta osin elämäni sen aikaisella sekavuudella ja lisäksi aloin nähdä sosiaalisessa mediassa suurempia merkityksiä kuin oikeasti asianlaita olikaan. Sitä vielä ihmettelen, että miten huijarit osasivat iskeä juuri minuun silloin kun olin kaikista herkimmilläni?

Oppirahat!

Oppirahana 700 euron menetys oli tietenkin tavallaan hyvä, mutta kyseinen huijaus teki minusta myös entistä epäilevämmän sosiaalisen median käyttäjän, enkä enää ole uskonut juuri mitään ventovieraiden privaattikeskusteluita. Toisaalta minulla on vahva tunne edelleen, että sosiaalisen median ja jopa median kautta halutaan suoraa vaikuttaa ajatteluuni.

Lopuksi!

Silti ajattelen, että jos ei ole kanttia julkisesti lähettää kommenttia tai edes sähköpostilla, niin asia ei silloin voi olla kovinkaan kummoinen. Haluan kertoa tämän tarinani varoittavana esimerkkinä, että netissä käyttäjäprofiilit eivät todellakaan ole aina sitä mitä väittävät!

]]>
6 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253195-huijarivaroitus-kaikille-netinkayttajille#comments Facebook Internet Nettihuijaus Sosiaalinen media Sun, 01 Apr 2018 11:45:58 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253195-huijarivaroitus-kaikille-netinkayttajille