Isänmaallisuus http://maxstenbck.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132998/all Tue, 09 Jan 2018 21:53:23 +0200 fi YLE:n ehdokastentti: Laura Huhtasaari http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248895-ylen-ehdokastentti-laura-huhtasaari <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9986024">Laura Huhtasaari</a>, yksi presidentinvaalien ensikertalaisista, pelasi YLE:n ehdokastentissä varman päälle. Puhe oli rakennettu hänelle vahvojen teemojen varaan. Teemoissa käsiteltiin sananvapautta, maanpuolustusta Ottawan-sopimuksen kautta, maahanmuuttopolitiikkaa sekä isänmaallisuutta. Tasavallan presidentin ydintehtäviin kuuluvat ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli lähes kokonaan sivuutettu. Tämä oli ymmärrettävä ratkaisu, sillä vaalitenteissä on nähty Huhtasaaren olevan heikoimmillaan juuri ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.</p><p>Puhe oli suunnattu koko kansakunnalle eikä pelkästään suoraan omille kannattajille. Tämä näkyi siinä miten hän puhui paljon kansalaisista, käytti termiä &quot;me&quot; sekä kantoi huolta kansakunnan yhtenäisyydestä ja eheydestä. Verrattuna Paavo Väyrysen eiliseen suoritukseen, oli Huhtasaari paljon positiivisemmalla näkökulmalla liikenteessä. Vahvaa vastakkainasettelua ei luotu ja esimerkiksi muita presidenttiehdokkaita ei mainittu sanallakaan. Hän esiintyi selkeästi omana itsenään eikä ensisijaisesti jotain vastaan.</p><p>Huhtasaari on vahva esiintyjä mutta puheen alussa en tiennyt seuraanko vaalipuhetta vai selkouutisia, puhe oli häiritsevän monotoninen. Poljentoa olisi syytä lisätä, jotta kuulijat jaksavat kiinnostua puheesta. Päästessään puhumaan maahanmuutosta puheenrytmi muuttui moniulotteisemmaksi ja varmasti myös kuulijoiden keskittymiskyky lisääntyi.&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Teemoiltaan yllätyksetön puhe</strong></p><p>Uuden vuoden puheessa Laura Huhtasaari nosti esille totuuskomission perustamisen käsittelemään 1990-luvun pankkikriisin ratkaisuja. Tämä teema oli erittäin hyvin rakennettu puheeseen. Onn tehty selkeä aloite ja nyt sitä nostetaan uudelleen esille. Hän myös oli selkeästi miettinyt totuuskomission tarkoitusta ja toimintaa, näin hän pääsi hyvin konkreettiselle tasolle. Mutta onko 25 vuoden takainen pankkikriisi tarpeellinen vaaliteema presidentinvaaleissa vuonna 2018? Jos tämä jää Huhtasaaren ainoaksi uudeksi avaukseksi niin heikoilla mennään.</p><p>Maahanmuuttopolitiikka ja rajaturvallisuus, tässä Laura Huhtasaaren selkeät vahvuudet. Ne eivät kuulu Tasavallan presidentin tehtäviin mutta se ei Huhtasaarta haittaa sillä hän käy todellisuudessa nyt jo eduskuntavaaleja, pyrkien Perussuomalaisten varapuheenjohtana vahvistamaan puolueen asemaa ja näkyvyyttä jo nyt seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen.</p><p>Puheen loppu oli hyvin isänmaallinen. Puolustettiin suomalaista tapakulttuuria ja kannettiin huolta kansakunnan kahtiajaosta. &quot;Rakastakaamme Suomea. Rakastakaamme itsenäistä Suomea,&quot; kukapa presidenttiehdokas ei noin voisi sanoa. Laura Huhtasaaren sanat olisi voinut esittää myös&nbsp; kuka tahansa muu presidenttiehdokas. Perinteisesti Huhtasaaren isänmaallinen paatos on hyvin jyrkkää ja mustavalkoista, nyt hän oli tässä suhteessa poikkeuksellisen maltillinen. Selkeästi hän pyrki puhumaan presidentillisesti.</p><p>Puheen loppu oli jämäkkä mutta hieman epäselvä: &quot;Otetaan Suomi takaisin. Vaaliuurnilla.&quot; Otetaan Suomi takaisin keiltä? Otetaan Suomi takaisin mistä? Häiritsevää epäselvyyttä. Luonnollisesti kansalaisten kannustaminen vaaliuurnille on aina positiivista.</p><p>p.s.</p><p>Valmisteltua puhetta olisi voinut suunnitella vielä paremmn sillä nyt jäi 40 sekunttia käyttämättä hyvää puheaikaa. Tällä Huhtasaari antoi turhaan pelitilaa muille ehdokkaille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laura Huhtasaari, yksi presidentinvaalien ensikertalaisista, pelasi YLE:n ehdokastentissä varman päälle. Puhe oli rakennettu hänelle vahvojen teemojen varaan. Teemoissa käsiteltiin sananvapautta, maanpuolustusta Ottawan-sopimuksen kautta, maahanmuuttopolitiikkaa sekä isänmaallisuutta. Tasavallan presidentin ydintehtäviin kuuluvat ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli lähes kokonaan sivuutettu. Tämä oli ymmärrettävä ratkaisu, sillä vaalitenteissä on nähty Huhtasaaren olevan heikoimmillaan juuri ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Puhe oli suunnattu koko kansakunnalle eikä pelkästään suoraan omille kannattajille. Tämä näkyi siinä miten hän puhui paljon kansalaisista, käytti termiä "me" sekä kantoi huolta kansakunnan yhtenäisyydestä ja eheydestä. Verrattuna Paavo Väyrysen eiliseen suoritukseen, oli Huhtasaari paljon positiivisemmalla näkökulmalla liikenteessä. Vahvaa vastakkainasettelua ei luotu ja esimerkiksi muita presidenttiehdokkaita ei mainittu sanallakaan. Hän esiintyi selkeästi omana itsenään eikä ensisijaisesti jotain vastaan.

Huhtasaari on vahva esiintyjä mutta puheen alussa en tiennyt seuraanko vaalipuhetta vai selkouutisia, puhe oli häiritsevän monotoninen. Poljentoa olisi syytä lisätä, jotta kuulijat jaksavat kiinnostua puheesta. Päästessään puhumaan maahanmuutosta puheenrytmi muuttui moniulotteisemmaksi ja varmasti myös kuulijoiden keskittymiskyky lisääntyi.  

Teemoiltaan yllätyksetön puhe

Uuden vuoden puheessa Laura Huhtasaari nosti esille totuuskomission perustamisen käsittelemään 1990-luvun pankkikriisin ratkaisuja. Tämä teema oli erittäin hyvin rakennettu puheeseen. Onn tehty selkeä aloite ja nyt sitä nostetaan uudelleen esille. Hän myös oli selkeästi miettinyt totuuskomission tarkoitusta ja toimintaa, näin hän pääsi hyvin konkreettiselle tasolle. Mutta onko 25 vuoden takainen pankkikriisi tarpeellinen vaaliteema presidentinvaaleissa vuonna 2018? Jos tämä jää Huhtasaaren ainoaksi uudeksi avaukseksi niin heikoilla mennään.

Maahanmuuttopolitiikka ja rajaturvallisuus, tässä Laura Huhtasaaren selkeät vahvuudet. Ne eivät kuulu Tasavallan presidentin tehtäviin mutta se ei Huhtasaarta haittaa sillä hän käy todellisuudessa nyt jo eduskuntavaaleja, pyrkien Perussuomalaisten varapuheenjohtana vahvistamaan puolueen asemaa ja näkyvyyttä jo nyt seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen.

Puheen loppu oli hyvin isänmaallinen. Puolustettiin suomalaista tapakulttuuria ja kannettiin huolta kansakunnan kahtiajaosta. "Rakastakaamme Suomea. Rakastakaamme itsenäistä Suomea," kukapa presidenttiehdokas ei noin voisi sanoa. Laura Huhtasaaren sanat olisi voinut esittää myös  kuka tahansa muu presidenttiehdokas. Perinteisesti Huhtasaaren isänmaallinen paatos on hyvin jyrkkää ja mustavalkoista, nyt hän oli tässä suhteessa poikkeuksellisen maltillinen. Selkeästi hän pyrki puhumaan presidentillisesti.

Puheen loppu oli jämäkkä mutta hieman epäselvä: "Otetaan Suomi takaisin. Vaaliuurnilla." Otetaan Suomi takaisin keiltä? Otetaan Suomi takaisin mistä? Häiritsevää epäselvyyttä. Luonnollisesti kansalaisten kannustaminen vaaliuurnille on aina positiivista.

p.s.

Valmisteltua puhetta olisi voinut suunnitella vielä paremmn sillä nyt jäi 40 sekunttia käyttämättä hyvää puheaikaa. Tällä Huhtasaari antoi turhaan pelitilaa muille ehdokkaille.

]]>
53 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248895-ylen-ehdokastentti-laura-huhtasaari#comments Isänmaallisuus Laura Huhtasaari Maahanmuutto Populismi Presidentinvaalit Tue, 09 Jan 2018 19:53:23 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248895-ylen-ehdokastentti-laura-huhtasaari
Suomen luonnosta eläimineen huolehtiminen on isänmaallinen velvollisuus http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247225-suomen-luonnosta-elaimineen-huolehtiminen-on-isanmaallinen-velvollisuus <p>&nbsp;</p> <p>Kansallismieliset eläin- ja luonnonsuojelijat yhdistys(KELSU ry) syntyi tänä vuonna.&nbsp;KELSU ry:ssä yhdistyvät niin luonnonsuojelu kuin myös eläinten suojelu kansallismielisessä viitekehyksessä.</p> <p>Tänään jos milloinkaan on hyvä muistaa että Suomen luonto eläimineen on meidän suomalaisten yhteistä kansallisomaisuutta joka kuuluu meille ja jota pitää vaalia sekä josta täytyy pitää huolta sen arvolle sopivalla tavalla.</p> <p>Toisten elävien hyvinvoinnin ja turhan kärsimyksen välttäminen ovat osa sivistystä ja kehitystä. Elonkehässä elämänvoima liittää yhteen meidät kaikki elolliset. Tässä kokonaisuudessa kaikilla meillä on oma osamme ja tarkoituksemme. Kenenkään osa tai tarkoitus tässä kokonaisuudessa ei ole kärsiä turhaan.</p> <p>Tätä kokonaisuutta ja sen osasia meidän tulee myös suojella, auttaa ja säilyttää. Näin me ihmisinä teemme oman osamme elämällä rationaalisesti, empaattisesti ja moraalisesti. Näiden ihmiseen olennaisesti kuuluvien piirteiden kautta itseasiassa lunastamme itse ihmisyyden ja tulemme siksi miksi elämä on meidät tarkoittanut.</p> <p>Kantakoon Suomen siivet vahvasti ja kauniisti kansakuntaamme eteenpäin kohti sivistyksen, kehityksen sekä vahvemman kansallisvaltion tulevaisuutta.</p> <p>Hyvää itsenäisyyspäivää ja 100-vuotisjuhlapäivää Suomi ja suomalaiset! Tämä on meidän päivämme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kansallismieliset eläin- ja luonnonsuojelijat yhdistys(KELSU ry) syntyi tänä vuonna. KELSU ry:ssä yhdistyvät niin luonnonsuojelu kuin myös eläinten suojelu kansallismielisessä viitekehyksessä.

Tänään jos milloinkaan on hyvä muistaa että Suomen luonto eläimineen on meidän suomalaisten yhteistä kansallisomaisuutta joka kuuluu meille ja jota pitää vaalia sekä josta täytyy pitää huolta sen arvolle sopivalla tavalla.

Toisten elävien hyvinvoinnin ja turhan kärsimyksen välttäminen ovat osa sivistystä ja kehitystä. Elonkehässä elämänvoima liittää yhteen meidät kaikki elolliset. Tässä kokonaisuudessa kaikilla meillä on oma osamme ja tarkoituksemme. Kenenkään osa tai tarkoitus tässä kokonaisuudessa ei ole kärsiä turhaan.

Tätä kokonaisuutta ja sen osasia meidän tulee myös suojella, auttaa ja säilyttää. Näin me ihmisinä teemme oman osamme elämällä rationaalisesti, empaattisesti ja moraalisesti. Näiden ihmiseen olennaisesti kuuluvien piirteiden kautta itseasiassa lunastamme itse ihmisyyden ja tulemme siksi miksi elämä on meidät tarkoittanut.

Kantakoon Suomen siivet vahvasti ja kauniisti kansakuntaamme eteenpäin kohti sivistyksen, kehityksen sekä vahvemman kansallisvaltion tulevaisuutta.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja 100-vuotisjuhlapäivää Suomi ja suomalaiset! Tämä on meidän päivämme.

]]>
9 http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247225-suomen-luonnosta-elaimineen-huolehtiminen-on-isanmaallinen-velvollisuus#comments Eläinten suojelu Isänmaallisuus Itsenäinen Suomi Kansallismielisyys Luonnonsuojelu Wed, 06 Dec 2017 16:17:12 +0000 Teemu Torssonen http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247225-suomen-luonnosta-elaimineen-huolehtiminen-on-isanmaallinen-velvollisuus
Reviiripuolustaja Laura Huhtasaari http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242886-reviiripuolustaja-laura-huhtasaari <p>Lauran kuuluisat vastineet ovat <strong>Jussi Halla-aho</strong>, <strong>Marine Le Pen</strong> ja <strong>Geert Wilders</strong>. Myös Yhdysvaltojen mediaa kurittava presidentti <strong>Donald Trump</strong> on reviiripuolustaja. Mikä tämän reviiripuolustuksen takana on &ndash; yksinkertaista; evoluutio, joka loi sen jo satoja miljoonia vuosia sitten ja näiden perimäjäljet seuraavat meitä kuin äänestäjä turvallisuushakuisuutta!</p> <p>&hellip;</p> <p><em>Suomen Kuvalehti</em> ~ <a href="https://suomenkuvalehti.fi/share/972535/934fa0"><u>https://suomenkuvalehti.fi/share/972535/934fa0</u></a> &ndash; <em>Laura Huhtasaari, toimittajana Sonja Saarikoski (SK)</em> &hellip;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Reviirit</strong></p> <p>[<em>Reviiripuolustus</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/04/reviiritaistelu-ei-ole-rasismia.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/04/reviiritaistelu-ei-ole-rasismia.html</u></a> - ]</p> <p><em>Reviiri</em> on henkilökohtainen elinpiiri, sinäkään et helposti laske vierasta vajaata puolta metriä lähemmäksi ominaisuuksiasi &ndash; niin fyysisiäsi kuin (henkisiä). Reviirialue on myös perhe, se on evoluution kaunein luomus, joka takaa lisääntymisen.&nbsp;</p> <p>Seuraava reviirin alue on suku. Alueellisesti meillä on paljon reviirejä &ndash; on kortteli, on kunta, maakunta, valtio ja jopa laajimmillaan koko Tellus, jos löydämme kaikkia yhteisesti uhkaavan tekijän &ndash; vaikka Andromedaan alienit uhkaamaan ihmiskunnan tulevaisuutta &ndash; mitä tulevaisuutta?!</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Reviirit näkyvät kaikkialla eläin- ja kasvikunnassa; näin on ollut &rdquo;aina&rdquo;,&nbsp;</strong></p> <p>&hellip; sillä se on ainoa tapa, jolla evoluutio * järjestelee huomista; tutkimatta, eläen juuri tässä ja nyt sitä harmoniaa, joka tuo elinpiirit mahdollistamaan &rdquo;rauhanomainen rinnakkainelo&rdquo; - tunnustaen silti elinmahdollisuudet kullekin reviiripiirille.</p> <p>&hellip;</p> <ul><li><p><em>Evoluutio</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/12/opetamme-konealya-vaikka-emme-edes.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/12/opetamme-konealya-vaikka-emme-edes.html</u></a> -</p></li></ul> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Laura ei hyväksyne nykymuotoista evoluutiota?</strong></p> <p>Tähän en puutu sen syvemmin, sillä evoluutio herättää paljon ristiriitoja reviirien keskinäisissä mittelöissä. Reviirit kamppailevat <em>paikasta auringossa</em>, sillä <em>niukkuus</em> on biosfäärillinen tosiasia &ndash; aika-ajoin, kullekin reviirialueelle, ajallansa.&nbsp;</p> <p>Evoluutio säätelee, eräät uskovat jumalien säätelevän &ndash; toiset taas hyväksyvät tiukan matematiikan hahmottaman kemian ja fysiikan säätelevän. Mihin sitten evoluutio, jumala (jumalat - <em>uskonnot</em>) ja matematiikka kätkeytyvät &ndash; jääkööt nuo arviot ja uskomukset kunkin omaan harkintaan. Onhan meillä uskontojen ja uskonnottomuudenkin vapaus.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Halla-aholaiset ja huhtasaarelaiset</strong></p> <p>Kansa kaipaa suoraan puhujia, niin Laura kuin Jussi ovat juuri heitä, jotka osaavat tarttua asiaan ja kertoa selkokielellä sellaista, mitä tavanomaiset poliitikot välttelevät &ndash; äänten menettämisen pelossa. Laura ja Jussi <em>eivät pelkää</em> &ndash; he ottavat omansa ja luovat oman poliittisen reviirinsä, jonka sävel ja viesti on kirkas:&nbsp;</p> <p><em>Jokaiselle maailman ihmiselle on olemassa juuri se oikea isänmaa, jossa hän tulee toimeen parhaiten omalla äidinkielellään</em> &ndash; **</p> <p>&hellip; näin se menee, en tiedä allekirjoittavatko nykyiset viestiään selventäneet perussuomalaiset tämän, mutta tosiasia lienee tuon virkkeen sisällä.</p> <p>&hellip;</p> <p>** ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/ihmiskunta-valmistautuu-puolustamaan.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/ihmiskunta-valmistautuu-puolustamaan.html</u></a> -&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Laura oli hieno ratkaisu tuoda väriä presidenttikilpaan</strong></p> <p>Tähän mennessä meillä ei ole ollut arkikansanoloisia presidenttiehdokkaita &ndash; nyt on, ainakin noin 15 prosentin osuusvoimalla. Istuva presidentti jatkaa, se on selvä, mutta Laura kamppailee paikasta huomiselle &ndash; uuden aallon kansanpoliitikkona.&nbsp;</p> <p>Laura reviirillistää omansa <em>samankaltaisuuden yhteisöllisyyteen</em>, joka luo uuden pohjan Perussuomalaisille, joka on nyt sitä, mitä <strong>Timo Soini </strong>sen laukoi oppositiosta &ndash; alkoihan PS-nousu varhaisjytkyllä pelimiehestä nimeltä &ndash; <strong>Tony Halme</strong>. Soinilla oli tuolloin <em>satiaispuolueena</em> tarve saada jää murrettua kannatusanemiasta, joka nyt on sinisin jäsenin vaipunut tilastovirheen alapuolelle. Halme pelasti aikanaan Soinin.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Laura ei pelasta Perussuomalaisia, sillä pelastaja on jo tullut</strong></p> <p>PS-pelastus on kirkas ohjelma, joka perustuu voimallisemmin suomalaisuuteen, isänmaahan ja historiaan omastamme, jolla on arvoa erityisenä kansana <em>täältä idän ja lännen vedenjakajalta</em>. PS-ohjelmassa on pieni kauneusvirhe, jonka Halla-aho korjannee, ja se on tuo puheenjohtajan oma natokanta. Aidot perussuomalaiset kannattavat kolmea selkeää päämäärää: Markka takaisin, ero EU:sta ja olo ilman Natoa. Jussi muistanee nämä &ndash; Soinin oppositioajoilta.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Laura</strong></p> <p>Huhtasaari nousee toiselle kierrokselle, sillä muut kuin istuva presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> jakavat äänet niin hajalleen, että Laura saa helposti poikkeavalla esityksellään sellaisen äänimäärän, että se peittoaa värittömät ehdokkaat &ndash; ehkä De Gröna<strong> Pekka Haavisto</strong> luo painetta, näyttäisi siltä, että Laura ja Pekka voivat saada jopa 30-35 prosenttia ensimmäiseltä kierrokselta &ndash; siksi nyppiintynyt äänestävä kansa on nykyiseen poliittiseen menoon.&nbsp;</p> <p>Näin huhtasaarelaiset ja haavistolaiset synnyttävät painetta muihin puolueisiin, jotka ovat asetelleet fiksuja, mutta sisällöttömän värittömiä ehdokkaita &hellip; nämä vaalit ovat osaltaan protestivaalit. Erityisesti Laura nostanee <em>ennen äänestämättömiä</em> uurnille! [2</p> <p>...</p> <p>[2 ~ kts US Puheenvuoro - <em>kommentit</em> -</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>...</strong></p> <p><strong>Menestystä juuri äänestäjille</strong>, toivomme alleviivaten korkeaa äänestysprosenttia, jotta kansan ääni kuuluu ja tuntuu. Nyt on jaossa arvokkain valtakirja, mitä kansakunta voi ojentaa &ndash; se kävelee jopa valtioneuvoston yli, sillä ministereitä ei kansa valitse.&nbsp;</p> <p><strong>Kansa voisi vaatia presidentille lisää valtuuksia</strong>, tai sitten pääministeri poistetaan ja presidentti astuu hallituksen ruoriin &ndash; tämä voidaan mainiosti matkia <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/02/yhdysvallat-oli-maailman-esikuva-ja.html"><u>Yhdysvalloista</u></a>!</p> <p>&nbsp;</p> <p>&hellip;</p> <p><em>Reviiripuolustajat</em></p> <p>-Jussi Halla-aho ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/06/some-repesi-reviiripuolustaja-halla-aho.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/06/some-repesi-reviiripuolustaja-halla-aho.html</u></a> -</p> <p>-Geert Wilders ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/hollantilainen-geert-wilders-on-myos.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/hollantilainen-geert-wilders-on-myos.html</u></a> -</p> <p>-Donald Trump ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/presidentti-trump-on-reviiripuolustaja.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/presidentti-trump-on-reviiripuolustaja.html</u></a> -</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ilkka Luoma</p> <p><em>Kansalaiskirjoitaja Helsingistä</em></p> <p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p> <p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p> <p>&nbsp;</p> <p>US VU T BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/787520134791249/"><u>FB</u></a> BLOG 151027</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>DOC</strong> Laura_15092017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p> <p><strong>PVM</strong> 15092017</p> <p>&nbsp;</p> <p>661_5878</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lauran kuuluisat vastineet ovat Jussi Halla-aho, Marine Le Pen ja Geert Wilders. Myös Yhdysvaltojen mediaa kurittava presidentti Donald Trump on reviiripuolustaja. Mikä tämän reviiripuolustuksen takana on – yksinkertaista; evoluutio, joka loi sen jo satoja miljoonia vuosia sitten ja näiden perimäjäljet seuraavat meitä kuin äänestäjä turvallisuushakuisuutta!

Suomen Kuvalehti ~ https://suomenkuvalehti.fi/share/972535/934fa0Laura Huhtasaari, toimittajana Sonja Saarikoski (SK)

 

 

Reviirit

[Reviiripuolustus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/04/reviiritaistelu-ei-ole-rasismia.html - ]

Reviiri on henkilökohtainen elinpiiri, sinäkään et helposti laske vierasta vajaata puolta metriä lähemmäksi ominaisuuksiasi – niin fyysisiäsi kuin (henkisiä). Reviirialue on myös perhe, se on evoluution kaunein luomus, joka takaa lisääntymisen. 

Seuraava reviirin alue on suku. Alueellisesti meillä on paljon reviirejä – on kortteli, on kunta, maakunta, valtio ja jopa laajimmillaan koko Tellus, jos löydämme kaikkia yhteisesti uhkaavan tekijän – vaikka Andromedaan alienit uhkaamaan ihmiskunnan tulevaisuutta – mitä tulevaisuutta?!

 

Reviirit näkyvät kaikkialla eläin- ja kasvikunnassa; näin on ollut ”aina”, 

… sillä se on ainoa tapa, jolla evoluutio * järjestelee huomista; tutkimatta, eläen juuri tässä ja nyt sitä harmoniaa, joka tuo elinpiirit mahdollistamaan ”rauhanomainen rinnakkainelo” - tunnustaen silti elinmahdollisuudet kullekin reviiripiirille.

 

Laura ei hyväksyne nykymuotoista evoluutiota?

Tähän en puutu sen syvemmin, sillä evoluutio herättää paljon ristiriitoja reviirien keskinäisissä mittelöissä. Reviirit kamppailevat paikasta auringossa, sillä niukkuus on biosfäärillinen tosiasia – aika-ajoin, kullekin reviirialueelle, ajallansa. 

Evoluutio säätelee, eräät uskovat jumalien säätelevän – toiset taas hyväksyvät tiukan matematiikan hahmottaman kemian ja fysiikan säätelevän. Mihin sitten evoluutio, jumala (jumalat - uskonnot) ja matematiikka kätkeytyvät – jääkööt nuo arviot ja uskomukset kunkin omaan harkintaan. Onhan meillä uskontojen ja uskonnottomuudenkin vapaus.

 

Halla-aholaiset ja huhtasaarelaiset

Kansa kaipaa suoraan puhujia, niin Laura kuin Jussi ovat juuri heitä, jotka osaavat tarttua asiaan ja kertoa selkokielellä sellaista, mitä tavanomaiset poliitikot välttelevät – äänten menettämisen pelossa. Laura ja Jussi eivät pelkää – he ottavat omansa ja luovat oman poliittisen reviirinsä, jonka sävel ja viesti on kirkas: 

Jokaiselle maailman ihmiselle on olemassa juuri se oikea isänmaa, jossa hän tulee toimeen parhaiten omalla äidinkielellään – **

… näin se menee, en tiedä allekirjoittavatko nykyiset viestiään selventäneet perussuomalaiset tämän, mutta tosiasia lienee tuon virkkeen sisällä.

** ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/ihmiskunta-valmistautuu-puolustamaan.html

 

Laura oli hieno ratkaisu tuoda väriä presidenttikilpaan

Tähän mennessä meillä ei ole ollut arkikansanoloisia presidenttiehdokkaita – nyt on, ainakin noin 15 prosentin osuusvoimalla. Istuva presidentti jatkaa, se on selvä, mutta Laura kamppailee paikasta huomiselle – uuden aallon kansanpoliitikkona. 

Laura reviirillistää omansa samankaltaisuuden yhteisöllisyyteen, joka luo uuden pohjan Perussuomalaisille, joka on nyt sitä, mitä Timo Soini sen laukoi oppositiosta – alkoihan PS-nousu varhaisjytkyllä pelimiehestä nimeltä – Tony Halme. Soinilla oli tuolloin satiaispuolueena tarve saada jää murrettua kannatusanemiasta, joka nyt on sinisin jäsenin vaipunut tilastovirheen alapuolelle. Halme pelasti aikanaan Soinin.

 

Laura ei pelasta Perussuomalaisia, sillä pelastaja on jo tullut

PS-pelastus on kirkas ohjelma, joka perustuu voimallisemmin suomalaisuuteen, isänmaahan ja historiaan omastamme, jolla on arvoa erityisenä kansana täältä idän ja lännen vedenjakajalta. PS-ohjelmassa on pieni kauneusvirhe, jonka Halla-aho korjannee, ja se on tuo puheenjohtajan oma natokanta. Aidot perussuomalaiset kannattavat kolmea selkeää päämäärää: Markka takaisin, ero EU:sta ja olo ilman Natoa. Jussi muistanee nämä – Soinin oppositioajoilta.

 

Laura

Huhtasaari nousee toiselle kierrokselle, sillä muut kuin istuva presidentti Sauli Niinistö jakavat äänet niin hajalleen, että Laura saa helposti poikkeavalla esityksellään sellaisen äänimäärän, että se peittoaa värittömät ehdokkaat – ehkä De Gröna Pekka Haavisto luo painetta, näyttäisi siltä, että Laura ja Pekka voivat saada jopa 30-35 prosenttia ensimmäiseltä kierrokselta – siksi nyppiintynyt äänestävä kansa on nykyiseen poliittiseen menoon. 

Näin huhtasaarelaiset ja haavistolaiset synnyttävät painetta muihin puolueisiin, jotka ovat asetelleet fiksuja, mutta sisällöttömän värittömiä ehdokkaita … nämä vaalit ovat osaltaan protestivaalit. Erityisesti Laura nostanee ennen äänestämättömiä uurnille! [2

...

[2 ~ kts US Puheenvuoro - kommentit -

 

...

Menestystä juuri äänestäjille, toivomme alleviivaten korkeaa äänestysprosenttia, jotta kansan ääni kuuluu ja tuntuu. Nyt on jaossa arvokkain valtakirja, mitä kansakunta voi ojentaa – se kävelee jopa valtioneuvoston yli, sillä ministereitä ei kansa valitse. 

Kansa voisi vaatia presidentille lisää valtuuksia, tai sitten pääministeri poistetaan ja presidentti astuu hallituksen ruoriin – tämä voidaan mainiosti matkia Yhdysvalloista!

 

Reviiripuolustajat

-Jussi Halla-aho ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/06/some-repesi-reviiripuolustaja-halla-aho.html -

-Geert Wilders ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/hollantilainen-geert-wilders-on-myos.html -

-Donald Trump ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/presidentti-trump-on-reviiripuolustaja.html -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoitaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU T BL BL FB FB FB BLOG 151027

 

DOC Laura_15092017.doc – OpenOffice Writer

PVM 15092017

 

661_5878

]]>
50 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242886-reviiripuolustaja-laura-huhtasaari#comments Isänmaallisuus Laura Huhtasaari Presidentinvaalit 2018 Reviiripuolustus reviirit Fri, 15 Sep 2017 07:55:15 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242886-reviiripuolustaja-laura-huhtasaari
Kansallistunteen ytimessä on rakkaus http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239950-kansallistunteen-ytimessa-on-rakkaus <p>Juhana Aunesluoma pohtii <a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005286258.html">Helsingin Sanomissa</a> nationalismia, isänmaallisuutta ja Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Aunesluoman mukaan pahaa nationalismia ei voi erottaa käsitteellisesti hyvästä isänmaallisuudesta. Hän ehdottaa, että nationalismin vaihtoehtona on kosmopoliittisuus, joka hylkää ajatuksen maailman jakautumisesta kansakuntiin.</p><p>Asiaan saadaan uusi näkökulma, jos puhumme niistä tunteista joihin nationalismiin tai isänmaallisuuteen liittyy. Näin pääsemme ehkä lähemmäs sitä todellisuutta, jossa isänmaallisuus tai nationalismi eivät niinkään ole rationaalisia poliittisia ohjelmia vaan enemmänkin syviä tuntemuksia joiden varaan me kaikki pohjaamme omaa henkilökohtaista kokemusmaailmaamme.</p><p>Olemme varmaankin kaikki yhtä mieltä siitä, että rakkaus on hedelmällisempi tunne kuin viha. Siksi voimme erottaa vihaan pohjautuvan nationalismin ja rakkauteen perustuvan isänmaallisuuden. Näin pääsemme käsiksi isänmaallisuuden määritelmään, joka on sitä että asettaa oman etunsa toissijaiseksi suhteessa kansakunnan etuun. Isänmaallinen ihminen palvelee maataan rakkaudesta parhaiden kykyjensä mukaan. Tällainen isänmaallisuus yhdistyy myös ihmisen henkilökohtaiseen kehitykseen.</p><p>Tällaisella isänmaallisuudella ei ole mitään tekemistä vihan kanssa, eikä sen kanssa että asettaisimme kansakuntia tai ihmisryhmiä paremmuusjärjestykseen.</p><p>Rakkauteen pohjautuva isänmaallisuus ei ole myöskään ristiriidassa sellaisen kosmopoliittisuuden kanssa, jossa annetaan mahdollisuus kansallisten identiteettien säilymiselle. Tässä tapauksessa kosmopoliittisuus tarkoittaa sitä, että kysymme kuinka Suomi voi kansakuntana parhaiten palvella kansainvälistä yhteisöä. Kuinka voimme valjastaa parhaat kulttuuriset piirteemme kansainvälisessä yhteistyössä niin että maailma kokonaisuutena kehittyy suotuisalla tavalla?</p><p>Tällaisen järkeilyn kautta voimme esimerkiksi huomata, että diplomatia ja rauhanvälitys ovat hienoja suomalaisia kulttuurisia piirteitä, jotka voidaan valjastaa palvelemaan kansainvälistä yhteisöä. Presidentti Martti Ahtisaaren elämäntyö on tästä hieno esimerkki. Ahtisaari on ollut mukana rakentamassa rauhaa ja ratkaisemasssa konflikteja.</p><p>Yhteiskunnallisen kehityksen päämääränä on kulttuurin kehittäminen. Jos emme saa puhua kansallisesta identiteetistä tämä kehitystehtävä jää valitettavan hämäräksi. Emme ymmärrä kulttuuriamme emmekä itseämme jos emme ymmärrä kansallista identiteettiämme. Sen sijaan, jos asetamme kansallistunteen keskiöön rakkauden ja palvelemme kanssaihmisiämme parhaan kykyjemme mukaan, toimimme isänmaallisesti niin että oma kulttuurimme kehittyy ja kukoistaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juhana Aunesluoma pohtii Helsingin Sanomissa nationalismia, isänmaallisuutta ja Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Aunesluoman mukaan pahaa nationalismia ei voi erottaa käsitteellisesti hyvästä isänmaallisuudesta. Hän ehdottaa, että nationalismin vaihtoehtona on kosmopoliittisuus, joka hylkää ajatuksen maailman jakautumisesta kansakuntiin.

Asiaan saadaan uusi näkökulma, jos puhumme niistä tunteista joihin nationalismiin tai isänmaallisuuteen liittyy. Näin pääsemme ehkä lähemmäs sitä todellisuutta, jossa isänmaallisuus tai nationalismi eivät niinkään ole rationaalisia poliittisia ohjelmia vaan enemmänkin syviä tuntemuksia joiden varaan me kaikki pohjaamme omaa henkilökohtaista kokemusmaailmaamme.

Olemme varmaankin kaikki yhtä mieltä siitä, että rakkaus on hedelmällisempi tunne kuin viha. Siksi voimme erottaa vihaan pohjautuvan nationalismin ja rakkauteen perustuvan isänmaallisuuden. Näin pääsemme käsiksi isänmaallisuuden määritelmään, joka on sitä että asettaa oman etunsa toissijaiseksi suhteessa kansakunnan etuun. Isänmaallinen ihminen palvelee maataan rakkaudesta parhaiden kykyjensä mukaan. Tällainen isänmaallisuus yhdistyy myös ihmisen henkilökohtaiseen kehitykseen.

Tällaisella isänmaallisuudella ei ole mitään tekemistä vihan kanssa, eikä sen kanssa että asettaisimme kansakuntia tai ihmisryhmiä paremmuusjärjestykseen.

Rakkauteen pohjautuva isänmaallisuus ei ole myöskään ristiriidassa sellaisen kosmopoliittisuuden kanssa, jossa annetaan mahdollisuus kansallisten identiteettien säilymiselle. Tässä tapauksessa kosmopoliittisuus tarkoittaa sitä, että kysymme kuinka Suomi voi kansakuntana parhaiten palvella kansainvälistä yhteisöä. Kuinka voimme valjastaa parhaat kulttuuriset piirteemme kansainvälisessä yhteistyössä niin että maailma kokonaisuutena kehittyy suotuisalla tavalla?

Tällaisen järkeilyn kautta voimme esimerkiksi huomata, että diplomatia ja rauhanvälitys ovat hienoja suomalaisia kulttuurisia piirteitä, jotka voidaan valjastaa palvelemaan kansainvälistä yhteisöä. Presidentti Martti Ahtisaaren elämäntyö on tästä hieno esimerkki. Ahtisaari on ollut mukana rakentamassa rauhaa ja ratkaisemasssa konflikteja.

Yhteiskunnallisen kehityksen päämääränä on kulttuurin kehittäminen. Jos emme saa puhua kansallisesta identiteetistä tämä kehitystehtävä jää valitettavan hämäräksi. Emme ymmärrä kulttuuriamme emmekä itseämme jos emme ymmärrä kansallista identiteettiämme. Sen sijaan, jos asetamme kansallistunteen keskiöön rakkauden ja palvelemme kanssaihmisiämme parhaan kykyjemme mukaan, toimimme isänmaallisesti niin että oma kulttuurimme kehittyy ja kukoistaa.

]]>
6 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239950-kansallistunteen-ytimessa-on-rakkaus#comments Erilaiset kulttuurit Isänmaallisuus Nationalismi Suomi sata vuotta Tue, 11 Jul 2017 05:52:50 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239950-kansallistunteen-ytimessa-on-rakkaus
Pitääkö kansallislaulumme kieltää maahanmuuttajilta? http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238209-pitaako-kansallislaulumme-kieltaa-maahanmuuttajilta <p>Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,<br />soi, sana kultainen!<br />Ei laaksoa, ei kukkulaa,<br />ei vettä rantaa rakkaampaa,<br />kuin kotimaa tää pohjoinen,<br />maa kallis isien!</p><p><a href="http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=320" title="http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=320">http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=320</a></p><p>Kun Suomi on täyttämäisillään sata itsenäisyyden vuotta, on ehkä hyvä korostaa, että aito isänmaallisuus ei anna monikulttuurisuudelle samaa arvo kuin suomalaisuudelle. Tämä käy hyvin ilmi kansallislaulustammekin.</p><p>Pitäisikö Maamme-laulun laulaminen kokonaan kieltää maahanmuuttajilta?&nbsp; Hehän joutuvat valehtelemaan, jos sitä laulavat. Eikö riittäisi, että läsnäolevat maahanmuuttajat kunnioittaisivat hiljaa seisten, kun suomalaiset laulavat kansallislauluaan?</p><p>Kun Maamme oikein luetaan, vasta kolmannen polven maahanmuuttaja saa valehtelematta suomalaisten lauluun yhtyä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien!

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=320

Kun Suomi on täyttämäisillään sata itsenäisyyden vuotta, on ehkä hyvä korostaa, että aito isänmaallisuus ei anna monikulttuurisuudelle samaa arvo kuin suomalaisuudelle. Tämä käy hyvin ilmi kansallislaulustammekin.

Pitäisikö Maamme-laulun laulaminen kokonaan kieltää maahanmuuttajilta?  Hehän joutuvat valehtelemaan, jos sitä laulavat. Eikö riittäisi, että läsnäolevat maahanmuuttajat kunnioittaisivat hiljaa seisten, kun suomalaiset laulavat kansallislauluaan?

Kun Maamme oikein luetaan, vasta kolmannen polven maahanmuuttaja saa valehtelematta suomalaisten lauluun yhtyä.

]]>
67 http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238209-pitaako-kansallislaulumme-kieltaa-maahanmuuttajilta#comments Isänmaallisuus Fri, 09 Jun 2017 20:38:22 +0000 Risto Jääskeläinen http://rjaaskel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238209-pitaako-kansallislaulumme-kieltaa-maahanmuuttajilta
Maahanmuuttokriitikot kelpaavat kuolemaan http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237785-maahanmuuttokriitikot-kelpaavat-kuolemaan <p>&nbsp;</p><p>Suomen maanpuolustus nojaa reserviläisarmeijaan ja tällainen maanpuolustusratkaisu on nähty toimivaksi kun otetaan huomioon Suomen maanpuolustukselliset olosuhteen. Vahva maanpuolustus vaatii vahvan aatteen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Kun valtio ja yhteiskunta koetaan omaksi ja isänmaaksi, sitä tahdotaan myös puolustaa.</p><p>Osa isänmaallisista ihmisistä tietävät kuinka epäoikeudenmukaisesti heitä on vuosia syytetty rasisteiksi, natseiksi yms. Näiden &rdquo;rasistien&rdquo; ennakoimat uhkakuvat liittyen epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan ovat tänä päivänä osittain jo toteutuneet. Onko näiden maahanmuuttokrittikoiden kunnia palautettu?</p><p>Suomi on turvattomampi kuin ennen ja terrorismi uhka on kasvanut merkittävästi. Myös muutenkin maailmanpolitiikan tilanne on kiristynyt ja huomio on alkanut yhä enemmän kiinnittyä puolustusvoimiin ja sen kykyyn suoriutua tehtävistään. Materiaaliset heikkoudet ovat yksi osa Suomen armeijan heikentynyttä suorituskykyä. Pinnan alla on kuitenkin paljon tärkeämpikin elementti, eli maanpuolustustahto. Maanpuolustutahto on viime vuosina <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9330587" target="_blank">laskenut</a> jonkin verran, mutta se on edelleen kohtuu korkealla tasolla &ndash; ainakin vielä.</p><p>Isänmaalliset henkilöt ovat usein myös maahanmuuttokrittisiä, monikulttuurisuusideologian vastustajia sekä Suomen itsemääräämisoikeuden kannattajia. Heillä on usein myös korkea maanpuolustustahto. Mikäli he eivät koe monikulttuurista ja liittovaltio-EU Suomea omakseen, he voivat myös kokea että tämä ei ole se Suomi jota he haluavat puolustaa. Varsinkin jos rauhanaikana nämä henkilöt on mustamaalattu, hiljennetty, syyllistetty, työnnetty marginaalin ja jopa heidän sananvapaus tehty laittomaksi.</p><p>Rauhanaikana he eivät oikein kelpaa samaan pöytään. Kuitenkin kun kutsu käy ja realismi iskee tulella ja voimalla, he kelpaavat kuolemaan. Ketkä ovat heidän jälkeen nostoväessä, tai jopa heidän sijassaan etulinjassa? Monikultturistit, vähemmistöryhmät, kosmopoliitit vai isäntämaasopimuksen herrat?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Suomen maanpuolustus nojaa reserviläisarmeijaan ja tällainen maanpuolustusratkaisu on nähty toimivaksi kun otetaan huomioon Suomen maanpuolustukselliset olosuhteen. Vahva maanpuolustus vaatii vahvan aatteen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Kun valtio ja yhteiskunta koetaan omaksi ja isänmaaksi, sitä tahdotaan myös puolustaa.

Osa isänmaallisista ihmisistä tietävät kuinka epäoikeudenmukaisesti heitä on vuosia syytetty rasisteiksi, natseiksi yms. Näiden ”rasistien” ennakoimat uhkakuvat liittyen epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan ovat tänä päivänä osittain jo toteutuneet. Onko näiden maahanmuuttokrittikoiden kunnia palautettu?

Suomi on turvattomampi kuin ennen ja terrorismi uhka on kasvanut merkittävästi. Myös muutenkin maailmanpolitiikan tilanne on kiristynyt ja huomio on alkanut yhä enemmän kiinnittyä puolustusvoimiin ja sen kykyyn suoriutua tehtävistään. Materiaaliset heikkoudet ovat yksi osa Suomen armeijan heikentynyttä suorituskykyä. Pinnan alla on kuitenkin paljon tärkeämpikin elementti, eli maanpuolustustahto. Maanpuolustutahto on viime vuosina laskenut jonkin verran, mutta se on edelleen kohtuu korkealla tasolla – ainakin vielä.

Isänmaalliset henkilöt ovat usein myös maahanmuuttokrittisiä, monikulttuurisuusideologian vastustajia sekä Suomen itsemääräämisoikeuden kannattajia. Heillä on usein myös korkea maanpuolustustahto. Mikäli he eivät koe monikulttuurista ja liittovaltio-EU Suomea omakseen, he voivat myös kokea että tämä ei ole se Suomi jota he haluavat puolustaa. Varsinkin jos rauhanaikana nämä henkilöt on mustamaalattu, hiljennetty, syyllistetty, työnnetty marginaalin ja jopa heidän sananvapaus tehty laittomaksi.

Rauhanaikana he eivät oikein kelpaa samaan pöytään. Kuitenkin kun kutsu käy ja realismi iskee tulella ja voimalla, he kelpaavat kuolemaan. Ketkä ovat heidän jälkeen nostoväessä, tai jopa heidän sijassaan etulinjassa? Monikultturistit, vähemmistöryhmät, kosmopoliitit vai isäntämaasopimuksen herrat?

]]>
20 http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237785-maahanmuuttokriitikot-kelpaavat-kuolemaan#comments Isänmaallisuus Maahanmuuttokriitikot Maailmanpolitiikka maanpuolustus Poikkeustila Thu, 01 Jun 2017 15:09:23 +0000 Teemu Torssonen http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237785-maahanmuuttokriitikot-kelpaavat-kuolemaan
Lahtarihommia http://kobakukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235047-lahtarihommia <p>Tämä kirjoitus tuli ulos luettuani Saku Timosen blogikirjoituksen <a href="http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/04/05/sinimustaa-puhetta/">http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/04/05/sinimustaa-puhetta/</a><br /><br />Tuossa mennäviikolla Kittilän Persujen PJ ois halunnu että mie alan soittaan Vasemmistoliiton vaaliteltalla S-kaupan pihalla lahtarimarssia. Tuli siihen selän taka hoilaan ja naureskelemaan ku soitin kitaraa. Ois kuulemma pitäny häntä säestää.<br />On se jännä miten hyvinvointivaltioki kasvattaa näin verenhimosta porukkaa. Vai onkohan se että ku ei ole omassa elämässä sellasia oikeita ongelmia, niin tuolla tuommosella saahaan vähä jännitystä elämään?<br />Mie olen sen verta nähny väkivaltaa ja taputellu paskat housussa kuollutta ystävää selkään, ku ootin poliisia neljä tuntia, että mulla ei naurata tuommonen.&nbsp;<br />Kuolema ja väkivalta ei ole nättejä asioita, ja jos sitä vastakkainasettelua väen väkisillä haluaa kärjistää, niin niistähän tulee silloin ainoita ratkaisukeinoja.<br />Vaikka olenkin Vasemmistoliiton ehdokkaaksi lähtenyt, se ei silti tarkoita että mie jotenki nauttisin tästä historiallisesta vastakkainasettelusta. Nykyään meillä ei ole Neuvostoliittoa, ja Venäjälläkin fasismi jyllää. Euroopassa vasemmisto yrittää pysäyttää globalistisen korporaatiokapitalismin ilmiöitä, kuten laajamittaista yksitysitämistä, jonka kautta korporaatiot pääsevät rokottamaan valtioiden verovarantoja, ja pysäyttää fasismin nousun, ennenkuin keskityleirit ovat taas ok.<br />Maailmanlaajuisesti valtiot ottavat lainaa kilpaillessaan korporaatioiden suosiosta, huonontavat yleisiä työehtoja ja leikkaavat omia verotulojaan kilpailukyvyn nimissä samalla kun yhä suurempi osa verovaroista menee ostopalveluita ostettaessa juuri monikansallisten yhtiöiden kassaan, eikä palaa sieltä enää valtion talouteen, kuten silloin kun valtiot hoitavat itse palvelunsa.<br />Minä en voi yksinkertaisesti käsittää miten sitä voi edes pitää kansallismielisenä toimintana, mitä nykyoikeistomme harjoittaa. Talousliberaali Kokoomus, täysin opportunistinen Keskusta ja kansallissosialistiset persut ovat yhdessä esim. Soten kohdalla innolla antamassa valtion toimintoja monikansallisiin käsiin, ja Nato yhteistyösopimukset ovat jo romuttaneet puolueettomuutemme, jonka piti olla itsenäisyytemme tae ja siksi se kirjattiin perustuslakiinkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä kirjoitus tuli ulos luettuani Saku Timosen blogikirjoituksen http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/04/05/sinimustaa-puhetta/

Tuossa mennäviikolla Kittilän Persujen PJ ois halunnu että mie alan soittaan Vasemmistoliiton vaaliteltalla S-kaupan pihalla lahtarimarssia. Tuli siihen selän taka hoilaan ja naureskelemaan ku soitin kitaraa. Ois kuulemma pitäny häntä säestää.
On se jännä miten hyvinvointivaltioki kasvattaa näin verenhimosta porukkaa. Vai onkohan se että ku ei ole omassa elämässä sellasia oikeita ongelmia, niin tuolla tuommosella saahaan vähä jännitystä elämään?
Mie olen sen verta nähny väkivaltaa ja taputellu paskat housussa kuollutta ystävää selkään, ku ootin poliisia neljä tuntia, että mulla ei naurata tuommonen. 
Kuolema ja väkivalta ei ole nättejä asioita, ja jos sitä vastakkainasettelua väen väkisillä haluaa kärjistää, niin niistähän tulee silloin ainoita ratkaisukeinoja.
Vaikka olenkin Vasemmistoliiton ehdokkaaksi lähtenyt, se ei silti tarkoita että mie jotenki nauttisin tästä historiallisesta vastakkainasettelusta. Nykyään meillä ei ole Neuvostoliittoa, ja Venäjälläkin fasismi jyllää. Euroopassa vasemmisto yrittää pysäyttää globalistisen korporaatiokapitalismin ilmiöitä, kuten laajamittaista yksitysitämistä, jonka kautta korporaatiot pääsevät rokottamaan valtioiden verovarantoja, ja pysäyttää fasismin nousun, ennenkuin keskityleirit ovat taas ok.
Maailmanlaajuisesti valtiot ottavat lainaa kilpaillessaan korporaatioiden suosiosta, huonontavat yleisiä työehtoja ja leikkaavat omia verotulojaan kilpailukyvyn nimissä samalla kun yhä suurempi osa verovaroista menee ostopalveluita ostettaessa juuri monikansallisten yhtiöiden kassaan, eikä palaa sieltä enää valtion talouteen, kuten silloin kun valtiot hoitavat itse palvelunsa.
Minä en voi yksinkertaisesti käsittää miten sitä voi edes pitää kansallismielisenä toimintana, mitä nykyoikeistomme harjoittaa. Talousliberaali Kokoomus, täysin opportunistinen Keskusta ja kansallissosialistiset persut ovat yhdessä esim. Soten kohdalla innolla antamassa valtion toimintoja monikansallisiin käsiin, ja Nato yhteistyösopimukset ovat jo romuttaneet puolueettomuutemme, jonka piti olla itsenäisyytemme tae ja siksi se kirjattiin perustuslakiinkin.

]]>
7 http://kobakukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235047-lahtarihommia#comments %23kuntavaalit2017 Isänmaallisuus Itsenäisyys Vastakkainasettelu Wed, 05 Apr 2017 07:38:48 +0000 Jukka Ylisuvanto http://kobakukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235047-lahtarihommia
Arvon mekin, syntysuomalaiset, ansaitsemme http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234495-arvon-mekin-syntysuomalaiset-ansaitsemme <p>Suomen kansalaisena ja äänestäjänä haluan keskustella tunnustamistani arvoista, jotka kohdaltani tässä iässä ja tässä ajassa arvotan seuraavasti.</p><p>Suomen kansalaisuus. Olen Suomen kansalaisuuden saanut syntymälahjana Suomessa, Kuusamossa joulukuussa 1940. Seuraavana keväänä Suomi valitsi tiensä lähteä ottamaan takaisin <em>Stalinin</em> ryöstämän Karjalan, Sallan&ndash;Kuusamon alueen ja monia muita pienempiä alueita. Talvisodassa urhoollisesti taistelleet koillismaalaiset olivat olleet karkottamassa vainolaista Kuusamon rajoilta, Suomussalmelta, Kuhmosta ja Karjalasta. Nyt mentiin hyvityssotaan Kiestingin suunnalle. Menestyttiin, mutta silti uudelleen menetettiin samat alueet rauhassa, ei sodassa.</p><p>Syntymäkuntani Kuusamon sankarihaudoissa lepää yli 450 sankarivainajaa. Heidän uhrilleen olen kuolemaani asti velkaa vapaasta isänmaasta, sen antimista ja hyvyydestä.</p><p>Kotiseutuni nousi sananmukaisesti tuhkasta. Perusarvoihin kotiin, uskontoon ja isänmaahan uskoneet nuoren itsenäisen isänmaan kasvatit ja puolustajat uskoivat edelleen Suomeen. Sodan käyneet ja kokeneet nuoret perustivat ja kasvattivat perheitä, raivasivat peltoa, kouluttivat lapsiaan kunnallisissa keskikouluissa ja syrjäseuduillekin perustetuissa lukioissa. Suurin sodanjälkeinen ikäuokka 1947 oli 108.000 lapsen suuruinen. Sama rapsakka tahti jatkui vuosikymmeniä. Me, suuret ikäluokat, rakensimme yhdessä vanhempiemme kanssa sodanjälkeisen Suomen. Meitä oli 1960-luvun lopulle tultaessa niin paljon, ettemme kaikki mahtuneet Suomeen, vaan sadat tuhannet lähtivät rakentamaan Ruotsia. Ruotsi saikin valmiiksi koulutetut ja kasvatetut nuoret ihmiset. Kauppahintaa ei pyydetty eikä annettu. Ilmaista elämää ei kerjätty.</p><p>Hyvä isänmaamme on antanut meille sodanaikaisille ja sodanjälkeisille lapsille hyvän elämän. Parasta siinä on ollut kasvatus kunnon ihmiseksi, kykeneväksi ja haluavaksi elättämään itsensä ja perheensä. Jokainen on saanut kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet ovat myöten antaneet. Opintotukia ei onneksi annettu, oli opittava elämään omillaan. Maailmalle lähtevä sai lähtöevääksi kehoituksen pitää Jumala silmäin edessä. Se oli hyvä matkaeväs, joka on kantanut kauas ja kantaa edelleen.</p><p>Suomi rakensi hyvinvointivaltiota 1980-luvun lopulle. Kauan oltiin <em>Kekkosen</em> ja Neuvostoliiton ajassa. Hyvinvointi meni päähän, alettiin kansana kuvitella liikoja, aloimme verrata maatamme Japaniin. Yliarvostettu markka ja Neuvostoliiton sortuminen johtivat vaikeuksiin. Kahdenvälinen kauppa NL:n kanssa romahti, tuli lama. Pakenimme Euroopan unioniin, vapauteen, ja käänsimme Venäjälle selkämme. Valtion johdolla pelastettiin pankit ja laman laskut maksatettiin pien- ja keskisuurilla yrityksillä, joiden omistajat maksavat velkoja yhäkin, syyttömästi. &rdquo;<em>Koiviston</em> konklaavi&rdquo; seurauksineen on vienyt osalta johtavaa kansaa moraalin. Unioni, joka aluksi antoi, on ottanut moninkertaisesti kaiken antamansa takaisin. Suomi maksaa muiden menoja. Suomesta on tehty koko Euroopan maksumies, ulkomaiden velkojen takaaja ja maahanmuuton myötä koko maailman vastikkeetonta apua antava sosiaalitoimisto, sotilaskarkurien ja helppoa elämää itselleen ja koko suvulleen hakevien muukalaisten paratiisi.</p><p>Oman kansan, suomalaisten kohtelu ei ole lähelläkään sitä mitä vieraiden. Tämä on väärin.</p><p>Pahinta mielestäni on se, mitä olemme tehneet kansamme moraalille, elämänilolle ja -halulle. Avioliittojen solmininen on vähentynyt rajusti. Syntyvyys on pudonnut alle puoleen siitä mitä se oli suursodan jälkeen. Nuoret opiskelevat yhteiskunnan tuella kolmeenkymmeneen ikävuoteen. Osa on toki ahkeraa ja heihin tulevaisuutemme nojaa, mutta se ei riitä. Ammattiyhdistysliike kahlitsee työmarkkinat niin ettei kenenkään kannata tehdä eikä kenenkään kannata antaa työtä. Eletään velaksi. Lapsuutemme ja nuoruutemme, parhaiden työvuosiemme arvot, koti, uskonto ja isänmaa, on poljettu lokaan. Kirkon johtokin puhuu sellaisen &rdquo;avioliiton&rdquo; ja sellaisten uskontojen puolesta, joiden suosiminen on ollut kansallemme tuhatvuotinen kauhistus.</p><p>Yle, valtamedia ja kirkko yhdessä ajavat alas kansamme syvintä ja arvokkainta ydintä, jonka perustus on kristillis-humanistinen ja kansallismielinen arvopohja. Tätä menoa vastaan kansalaisena taistelen ja minulla on siihen oikeus. Omaatuntoani en myy enkä kirkossa käyntiä lopeta enkä suvivirren laulamisesta lakkaa. Arvon mekin, syntyperäiset suomalaiset ansaitsemme ja siitä vapaasti rinta rottingilla, ikiaikaisen talonpojan tavoin, laulamme!</p><p>Mitä puoluetta äänestäisin? Laimeaa vaalitaistoa seuratessani olen harkinnut äänestäväni kristillisdemokraatteja tai perussuomalaisia. Silläkin uhalla että minua tästä, kansallismielisyydestäni, aikanaan rangaistaan vihapuhettakin ankarampaan syntiin langenneena.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen kansalaisena ja äänestäjänä haluan keskustella tunnustamistani arvoista, jotka kohdaltani tässä iässä ja tässä ajassa arvotan seuraavasti.

Suomen kansalaisuus. Olen Suomen kansalaisuuden saanut syntymälahjana Suomessa, Kuusamossa joulukuussa 1940. Seuraavana keväänä Suomi valitsi tiensä lähteä ottamaan takaisin Stalinin ryöstämän Karjalan, Sallan–Kuusamon alueen ja monia muita pienempiä alueita. Talvisodassa urhoollisesti taistelleet koillismaalaiset olivat olleet karkottamassa vainolaista Kuusamon rajoilta, Suomussalmelta, Kuhmosta ja Karjalasta. Nyt mentiin hyvityssotaan Kiestingin suunnalle. Menestyttiin, mutta silti uudelleen menetettiin samat alueet rauhassa, ei sodassa.

Syntymäkuntani Kuusamon sankarihaudoissa lepää yli 450 sankarivainajaa. Heidän uhrilleen olen kuolemaani asti velkaa vapaasta isänmaasta, sen antimista ja hyvyydestä.

Kotiseutuni nousi sananmukaisesti tuhkasta. Perusarvoihin kotiin, uskontoon ja isänmaahan uskoneet nuoren itsenäisen isänmaan kasvatit ja puolustajat uskoivat edelleen Suomeen. Sodan käyneet ja kokeneet nuoret perustivat ja kasvattivat perheitä, raivasivat peltoa, kouluttivat lapsiaan kunnallisissa keskikouluissa ja syrjäseuduillekin perustetuissa lukioissa. Suurin sodanjälkeinen ikäuokka 1947 oli 108.000 lapsen suuruinen. Sama rapsakka tahti jatkui vuosikymmeniä. Me, suuret ikäluokat, rakensimme yhdessä vanhempiemme kanssa sodanjälkeisen Suomen. Meitä oli 1960-luvun lopulle tultaessa niin paljon, ettemme kaikki mahtuneet Suomeen, vaan sadat tuhannet lähtivät rakentamaan Ruotsia. Ruotsi saikin valmiiksi koulutetut ja kasvatetut nuoret ihmiset. Kauppahintaa ei pyydetty eikä annettu. Ilmaista elämää ei kerjätty.

Hyvä isänmaamme on antanut meille sodanaikaisille ja sodanjälkeisille lapsille hyvän elämän. Parasta siinä on ollut kasvatus kunnon ihmiseksi, kykeneväksi ja haluavaksi elättämään itsensä ja perheensä. Jokainen on saanut kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet ovat myöten antaneet. Opintotukia ei onneksi annettu, oli opittava elämään omillaan. Maailmalle lähtevä sai lähtöevääksi kehoituksen pitää Jumala silmäin edessä. Se oli hyvä matkaeväs, joka on kantanut kauas ja kantaa edelleen.

Suomi rakensi hyvinvointivaltiota 1980-luvun lopulle. Kauan oltiin Kekkosen ja Neuvostoliiton ajassa. Hyvinvointi meni päähän, alettiin kansana kuvitella liikoja, aloimme verrata maatamme Japaniin. Yliarvostettu markka ja Neuvostoliiton sortuminen johtivat vaikeuksiin. Kahdenvälinen kauppa NL:n kanssa romahti, tuli lama. Pakenimme Euroopan unioniin, vapauteen, ja käänsimme Venäjälle selkämme. Valtion johdolla pelastettiin pankit ja laman laskut maksatettiin pien- ja keskisuurilla yrityksillä, joiden omistajat maksavat velkoja yhäkin, syyttömästi. ”Koiviston konklaavi” seurauksineen on vienyt osalta johtavaa kansaa moraalin. Unioni, joka aluksi antoi, on ottanut moninkertaisesti kaiken antamansa takaisin. Suomi maksaa muiden menoja. Suomesta on tehty koko Euroopan maksumies, ulkomaiden velkojen takaaja ja maahanmuuton myötä koko maailman vastikkeetonta apua antava sosiaalitoimisto, sotilaskarkurien ja helppoa elämää itselleen ja koko suvulleen hakevien muukalaisten paratiisi.

Oman kansan, suomalaisten kohtelu ei ole lähelläkään sitä mitä vieraiden. Tämä on väärin.

Pahinta mielestäni on se, mitä olemme tehneet kansamme moraalille, elämänilolle ja -halulle. Avioliittojen solmininen on vähentynyt rajusti. Syntyvyys on pudonnut alle puoleen siitä mitä se oli suursodan jälkeen. Nuoret opiskelevat yhteiskunnan tuella kolmeenkymmeneen ikävuoteen. Osa on toki ahkeraa ja heihin tulevaisuutemme nojaa, mutta se ei riitä. Ammattiyhdistysliike kahlitsee työmarkkinat niin ettei kenenkään kannata tehdä eikä kenenkään kannata antaa työtä. Eletään velaksi. Lapsuutemme ja nuoruutemme, parhaiden työvuosiemme arvot, koti, uskonto ja isänmaa, on poljettu lokaan. Kirkon johtokin puhuu sellaisen ”avioliiton” ja sellaisten uskontojen puolesta, joiden suosiminen on ollut kansallemme tuhatvuotinen kauhistus.

Yle, valtamedia ja kirkko yhdessä ajavat alas kansamme syvintä ja arvokkainta ydintä, jonka perustus on kristillis-humanistinen ja kansallismielinen arvopohja. Tätä menoa vastaan kansalaisena taistelen ja minulla on siihen oikeus. Omaatuntoani en myy enkä kirkossa käyntiä lopeta enkä suvivirren laulamisesta lakkaa. Arvon mekin, syntyperäiset suomalaiset ansaitsemme ja siitä vapaasti rinta rottingilla, ikiaikaisen talonpojan tavoin, laulamme!

Mitä puoluetta äänestäisin? Laimeaa vaalitaistoa seuratessani olen harkinnut äänestäväni kristillisdemokraatteja tai perussuomalaisia. Silläkin uhalla että minua tästä, kansallismielisyydestäni, aikanaan rangaistaan vihapuhettakin ankarampaan syntiin langenneena. 

]]>
14 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234495-arvon-mekin-syntysuomalaiset-ansaitsemme#comments EU Isänmaallisuus Kunnallisvaalit 2017 Suomalaiset arvot Suomen kansalaisuus Wed, 29 Mar 2017 14:47:36 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234495-arvon-mekin-syntysuomalaiset-ansaitsemme
Mieluummin "suvakki" kuin "vajakki" http://jpmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228516-mieluummin-suvakki-kuin-vajakki <p>Edellisen blogikirjoitukseni johdosta päädyin joulunpyhien aikana valemedia MV-lehteen. Voin ylpeänä myöntää, että kannan mieluummin &quot;suvakin&quot; viittaa harteillani kuin &quot;vajakin&quot; merkkiä otsassani, tai vasemmassa hihassa. Sivuston kommenttipalstaa lukiessani ei porukkaa voi täysipäisinä pitääkään, saatikka isänmaallisina.</p><p>Isänmaallisuus on ylvästä, hienoa ja kaunista. Se on ylpeyttä omasta maastaan, historiastaan ja kulttuuristaan. Nämä &quot;vajakit&quot; ovat ymmärtäneet isänmaallisuuden täysin väärin. Se ei ole poissulkevaa, eikä siihen kuulu pelkojen hyväksikäyttö ja levittäminen eikä vihan saarnaaminen. Meidän ei pidä antaa kiihkokansallisten saastuttaa isänmaallisuutta arvona.</p><p>Rasistiset ja kiihkokansalliset piirit käyttävät myös vihervassarin ja suvakin leimaa ahkerasti. Jokainen heitä vastaan oleva leimataan joko jompaankumpaan tai molempiin kuuluvaksi. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Esimerkiksi en usko, että tuttavani poliittiikan vasemmalta laidalta pitävät minua aatetoverinaan.</p><p>En tiedä kumpi on ikävämpää, MV-lehden kaltaisen valemedian julkaiseminen vai sivuston juttuihin uskominen. Sekä julkaisijan että sen juttuja kommentoivien kannattaa lukea ajatuksella jo aikaisemmin julkaisemani lainaus elokuvasta The Iron Lady:</p><p><em>&quot;Tarkkaile ajatuksiasi, ennen kuin ne muuttuvat sanoiksi. Tarkkaile sanojasi, ennen kuin ne muuttuvat toiminnaksi. Tarkkaile toimintaasi, ennen kuin se muuttuu tavaksi. Tarkkaile tapojasi, ennen kuin ne muuttuvat luonteeksesi. Ja tarkkaile luonnettasi, ennen kuin siitä tulee kohtalosi. Mitä ajattelemme, siksi tulemme.&quot;</em></p><p>MV-lehden muotitoimittaja oli tarkastellut myös profiilikuvaani ja otti kantaa hiuskuontalooni. Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että jatkan hiusteni kampaamista &quot;tyttömäisesti&quot; niin kauan kuin niissä tuuheutta riittää ;)</p><p><br />Juho-Petteri Malinen</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellisen blogikirjoitukseni johdosta päädyin joulunpyhien aikana valemedia MV-lehteen. Voin ylpeänä myöntää, että kannan mieluummin "suvakin" viittaa harteillani kuin "vajakin" merkkiä otsassani, tai vasemmassa hihassa. Sivuston kommenttipalstaa lukiessani ei porukkaa voi täysipäisinä pitääkään, saatikka isänmaallisina.

Isänmaallisuus on ylvästä, hienoa ja kaunista. Se on ylpeyttä omasta maastaan, historiastaan ja kulttuuristaan. Nämä "vajakit" ovat ymmärtäneet isänmaallisuuden täysin väärin. Se ei ole poissulkevaa, eikä siihen kuulu pelkojen hyväksikäyttö ja levittäminen eikä vihan saarnaaminen. Meidän ei pidä antaa kiihkokansallisten saastuttaa isänmaallisuutta arvona.

Rasistiset ja kiihkokansalliset piirit käyttävät myös vihervassarin ja suvakin leimaa ahkerasti. Jokainen heitä vastaan oleva leimataan joko jompaankumpaan tai molempiin kuuluvaksi. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Esimerkiksi en usko, että tuttavani poliittiikan vasemmalta laidalta pitävät minua aatetoverinaan.

En tiedä kumpi on ikävämpää, MV-lehden kaltaisen valemedian julkaiseminen vai sivuston juttuihin uskominen. Sekä julkaisijan että sen juttuja kommentoivien kannattaa lukea ajatuksella jo aikaisemmin julkaisemani lainaus elokuvasta The Iron Lady:

"Tarkkaile ajatuksiasi, ennen kuin ne muuttuvat sanoiksi. Tarkkaile sanojasi, ennen kuin ne muuttuvat toiminnaksi. Tarkkaile toimintaasi, ennen kuin se muuttuu tavaksi. Tarkkaile tapojasi, ennen kuin ne muuttuvat luonteeksesi. Ja tarkkaile luonnettasi, ennen kuin siitä tulee kohtalosi. Mitä ajattelemme, siksi tulemme."

MV-lehden muotitoimittaja oli tarkastellut myös profiilikuvaani ja otti kantaa hiuskuontalooni. Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon, että jatkan hiusteni kampaamista "tyttömäisesti" niin kauan kuin niissä tuuheutta riittää ;)


Juho-Petteri Malinen

 

]]>
12 http://jpmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228516-mieluummin-suvakki-kuin-vajakki#comments Isänmaallisuus Mv-lehti Rasismi Valemedia Vihapuhe Wed, 28 Dec 2016 10:56:07 +0000 Juho Malinen http://jpmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228516-mieluummin-suvakki-kuin-vajakki
Piirteitä Kuusamon identiteetistä historiantutkimuksen valossa http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226393-piirteita-kuusamon-identiteetista-historiantutkimuksen-valossa <p>Tutkimusmetodini poliittisen historian tutkimuksessani on lähtökohdiltaan ranskalaisen <em>Andre Siegfriedin</em> 1913 valmistunut pienryhmätutkimus, jossa haastattelemalla selvitettiin ihmisten poliittista käyttäytymistä. Saksalainen <em>Rudolf Heberle</em> käytti (1918&ndash;1932) sosiaalisen ekologian menetelmää Schleswig-Holsteinissa tarkastellen sosiaalisia ja taloudellisia ilmiöitä maantieteelliseltä pohjalta ja vertaili äänestystuloksia väestön taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen. Samaa metodia käyttivät <em>Sven Rydenfelt</em> tutkimuksessaan Kommunismen i Sverge (1954) ja <em>Jaakko Nousiainen</em> väitöskirjassaan Kommunismi Kuopion läänissä (1956).</p><p>Valtiotieteilijät yleensä päätyivät huomioon, että historialliset seikat ja poliittinen perinne vaikuttivat tämän ajan poliittiseen käytökseen. Historia on siis oiva tiede poliittisen käyttäytymisen selittämisessä. On mentävä syvälle asioiden ytimiin.</p><p>Tämän seikan huomioin Suomen historian laudatur-työssäni Kommunismi Kuusamossa (1967). Koillismaan neljän kunnan alueella haastattelemieni noin 130 henkilön näkemykset osoittivat, että juuri historiallisilla tekijöillä on suuri merkitys alueen poliittisen ilmaston synnylle. Sain kehoituksen jatkaa tutkimusta ja viedä sitä nimenomaan historialliselle puolelle ja laajentaa tutkimusaluetta koko Pohjois-Suomen käsittäväksi tavoitteena kartoittaa koko Pohjois-Suomen poliittiset ilmastoalueet sosialismin ja kommunismin kannatuksen näkökulmasta. 76 kuntaa kattava työ. Melkoinen urakka.</p><p><strong>Pohjois-Suomen poliittiset ilmastoalueet</strong></p><p>Lisensiaatintyöni &rdquo;Punaisten ilmastoalueiden synty Pohjois-Suomessa&rdquo; valmistui vuonna 1975. Tämän jälkeen kirjoitin osuuteni Kuusamon seurakunnan historiaan. Työni otsikko oli &rdquo;Kuusamon seurakunnan ja yhteiskunnallispoliittisten liikkeiden väliset suhteet 1900-luvulla&rdquo;. Kuusamon seurakunnan historia ilmestyi 1981. Se valotti laajasti Kuusamon identiteettiä. <em>Seppo Ervastin</em> osuus käsitteli seurakuntaelämää, <em>Ossian Näpän</em> osuus koski vanhoillislestadiolaisuutta.</p><p>Väitöskirjan tekijältä edellytettiin ainakin yhden paikallishistorian kirjoittamista. Sain tehdäkseni Kalajoen ja Raution 1865&ndash;1965 historian. Se ilmestyi 1980. Tämä kiintoisa työ perehdytti minut Kalajokilaakson historiaan ja vei väitöskirjaa alueellisesti eteenpäin.</p><p>Väitöskirjani &rdquo;Pohjois-Suomen varhaissosialimi, sen leviäminen ja sosialistisen perinteen synty noin vuosina 1900&ndash;1910&rdquo; ilmestyi joulukuussa 1995. Tein sen kuten aikaisemmatkin tutkimukseni Jyväskylän yliopiston Historian laitokselle.</p><p>Arvostelussa työtä luonnehdittiin Pohjois-Suomen poliittisen historiantutkimuksen perusteokseksi. Kehittämäni historiallis-ekologinen metodi tutki eduskuntavaalitilastoja vuosilta 1907&ndash;1910 ja kävi läpi tilastollisen aineiston kunnittain vuosilta 1880&ndash;1910. Osoittautui, että luonnonolot määräävät elinkeinot alueella. Elinkeinot vaikuttavat aatteisiin. Historialliset tapahtumat matkan varrella, jopa kaukanakin menneisyydessä vaikuttavat ihmisten poliittisiin asenteisiin. Osoittautui, että se poliittinen ilmasto, joka 1900-luvun ensi vuosikymmenellä syntyi, oli jokseenkin vallitsevana aina 1960-luvun suureen yhteiskunnalliseen muutokseen asti.</p><p>Pohjois-Suomen poliittiset ilmastoalueet alkoivat muodostua jo 1800-luvun säätyvaltiopäivien oloissa. Asioita ajettiin paikallisesti ja alueellisesti. Yhteis-kunnallista yhteistyötä syntyi. Talonpoikien asian hoito edellytti pitäjä-, kunta- ja jopa maakuntapohjaista yhteistyötä. Uskonnolliset tekijät vaikuttivat, herätysliikkeillä oli alueillaan suuri merkitys. Kansallisuusaate, kansakoululaitos ja muu koulutus vaikuttivat. Liikenneväylien, rautateiden, maanteiden ja meriliikenteen olot jättivät jälkensä elinkeinopohjaan ja aatteisiinkin. Maanviljelysolot olivat aivan erilaiset Pohjois-Pohjanmaalla kuin Lapissa, Koillismaalla<br />ja Kainuussa.</p><p>Rautatie vei kehitystä eteenpäin. Rannikolle ja radan varsiin syntyi teollisuutta. Koillismaa ja Koillis-Lappi jäivät kehityksestä jälkeen. Muuttoliike alkoi rassata niitä jo 1900-luvun alusta lähtien.</p><p>Teollisuus ja työväenliike sijoittuivat samoille seuduille. Missä oli teollisuutta, sinne syntyivät työväenyhdistykset. Joukolla uskallettiin ajaa asioita ja mennä lakkoon. Työväenliike alkoi panna uudistuksen rattaita pyörimään. Työväenyhdistykset toimivat sosialismin linnakkeina. Koillismaa, suuri osa Kainuusta ja Lappi jäivät raaka-ainelähteiksi. Tukkityö ja uitot olivat Lapissa suuri työllistäjä. Kuusamossa isojako oli suorittamatta. Metsiä myi pääasiassa vain valtio. Lapissa valtio ja Kemi-yhtiö hakkasivat ja uittivat. Metsätyö sääteli työalueet ja vaikutti suuresti sosialismin leviämiseen. Talonpoikainen yhtenäiskulttuuri oli vaarassa. Oli pantava sosialismille sulut. Tehokkaimmin tämä tapahtui Koillismaalla, jossa talonpojan ja vanhoillislestadiolaisen liikkeen edut kävivät parhaimmin yhteen. Maalaisliitto ja vanhoillislestadiolaiset pitivät kumpikin erikseen syksyllä 1906 Oulussa kokouksen, jossa sosialismille pantiin sulut. Maalaisliitto alkoi ajaa maanviljelijän ja pienviljelijän asiaa. Vanhasuomalainen puolue jäi talollisten puolueeksi. Pitkällä aikajänteellä Koillismaan tulevaisuus näytti olevan enemmän maalaisliiton kuin vanhasuomalaisten.</p><p>Vuonna 2007 julkaisin tiivistetyn yhteenvedon Kuusamon poliittisesta ilmastosta. Julkaisin kaikkien eduskuntavaalien tulokset 1907&ndash;1966 väliseltä ajalta. Kirjan nimi oli &rdquo;Miksi Kuusamo ei ole punainen? Sosialismin ja kommunismin torjunta Kuusamossa eduskuntavaaleissa 1907&ndash;1966.&rdquo; Esittelin siinä kaikki Kuusamon kansanedustajat <em>Erkki Vaaralasta Tuomo Hänniseen</em>. Piirsin myös poliittisten pienalueiden rajoja. Käsittelin myös Kuusamon ensimmäistä poliittista lakkoa, Åslundin lakkoa Alakitkalla Kallungin lohkossa helmikuussa 1906. Lakkoaate tuli Sallasta ja kohdistui ruotsalaisen <em>Åslundin</em> savottaan. Lakkoon osallistui 200 henkeä. Työnjohtaja <em>Mikael Smith</em> maksoi lakkolaisille lopputulit ja hankki uuden työvoiman. Työvoiman mennessä työmaalle lakkolaiset estivät sen. Työnanataja vei asian oikeuteen ja voitti. Lakon johtajat tuomittiin vankeuteen, neljä heistä 3 kuukauden ja yksi yhden kuukauden vankeusrangaistukseen. Kun lakkolaisille, isännille ja talojen pojille selvisi, keiden kelkkaan he olivat lähteneet, he kääntyivät sosialismia vastaan. Maalaisliitto sai tästä vankan aseen sosialisteja kohden. Sosialismin vastustamisesta tuli Kuusamon porvarien ja vanhoillislestadiolaisten yhteinen torjuntatyö vuosikymmeniksi.</p><p>Nyt piirteitä Kuusamon identiteetistä historiallis-ekologisen metodin pohjalta.</p><p><strong>A. Kahtiavetoinen avara, kaunis mutta karu maa ja ahkera ihminen </strong></p><p>Kuusamon&ndash;Koillismaan alue on maantieteellisesti ja ilmastollisesti selkeä kokonaisuus. Vedet virtaavat kaikkiin ilmansuuntiin. Vallitsevimmat suunnat ovat itä ja länsi. Tuhansia vuosia on kuljettu mereltä merelle, jopa kolmelle merelle ja hankittu elantoa. Arkeologisten ja historiallisten löytöjen perusteella alue on ollut tuhansia vuosia eKr. asutettu. Elinkeinojen harjoitus on ollut rajoista riippumatonta vuoteen 1920. Mereltä merelle, Ouluun Pohjanlahdelle, Vienaan Vienanmerelle, Jäämerelle ja Pietariin olisi meidän edelleen pyrittävä.</p><p>Kuusamolaisten geeniperimä on hyvä. Keski- ja uudenajan erätalonpojat ovat lähtöisin Oulun seudulta, Kainuusta ja Savosta. Kuningas <em>Kaarle XI</em>:n (1660-1697) vuonna 1673 antama asutusasetus toi ahkeria erä- ja kaskiasukkaita noilta seuduilta. Houkuttimena oli 15 vuoden verovapaus ja vapautus sotaväenotosta.</p><p>Vuonna 1675 perustettu Kemin Lapin Kuusamon seurakunta ulottui perimmäiseen Lappin asti ja oli kustannuksiltaan raskas ylläpidettävä. Papin ja pappilan ylläpito johti riitaan ja vastakkainasetteluun.</p><p>Kaskenpoltto oli Ruotsin laajentumispolitiikkaa. Asutus levisi Kuusamossa itään. Järjestääkseen itärajan puolustuksen kuningas <em>Kustaa III</em> solmi Kuusamon, Kuolajärven ja Kemijärven talonpoikain kanssa knihti- eli ruotusopimukset 1789. Kuusamolaiset sitoutuivat asettamaan 30 sotilasta, 30 jääkäriä ja rumpalit ja varustamaan heille torpat. Vastapalvelukseksi kruunu suostui antamaan pitäjän maat ikuisella omistusoikeudella pitäjäläisille. Samalla pitäjät olivat vapautetut isojaosta.</p><p>Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle maanpuolustus kävi tarpeettomaksi. Valtio alkoi vaatia sopimuksen purkamista ja isojaon toteuttamista. Kuusamolaiset vastustivat. Venäjän kanssa vedettiin uusi valtakunnanraja Koillis-Suomen kohdalla vuosina 1833&ndash;49. Kuusamo laajeni asutuksen mukaisesti Paanajärven itäpäähän. Tämä raja uudistettiin Tarton rauhassa 1920.</p><p>Kruunu lopetti kaskenpolton 1850. Kaskiruis oli antanut hyviä satoja. Kaskenpolton lopettaminen toi nälänhädän jo 1850-luvulla. Ilmasto oli epäsuotuisa. Kuusamon pitäjänkokous vetosi keisariin ja kruunuun 6.2.1859 että kaskenpolttokielto peruttaisiin. Peruutusta ei tullut. Kuusamon kunta perustettiin 1868. Kunnan oli selvittävä pulmistaan. Vuoden 1877&ndash;78 valtiopäivillä knihtisopimus peruttiin valtion yksipuolisella päätöksellä. Kuusamosta ei ollut valtiopäivillä edustusta, koska kuusamolaisilla oli paha riita lestadiolaisten ja muiden pitäjäläisten kesken. Isojakoa alettiin panna toimeen.</p><p><strong>B. Kuusamolaisten sitkeys, jääräpäisyys ja aina oikeassa oleminen</strong></p><p>Lestadiolaisuus levisi Kuusamoon Pudasjärven ja Kuolajärven suunnista 1860-luvulla. Kuusamon kunnan tultua perustetuksi 1868 liikkeen vaikutus alkoi näkyä mm. suhtautumisessa salaviinanpolttoon ja juoppouteen yleensä. Lestadiolaisuus oli uudistusliike, mutta se piti oman päänsä. Ehkä juuri siksi se sopi Kuusamoon.</p><p>Lestadiolaisten kanta näyttää olleen vaikuttamassa kuntakokouksen 1869 tekemään päätökseen salapolton kieltämisestä 30 markan sakon uhalla. Kuntaan päätettiin palkata salapolton ilmiantaja. Työhön tarjoutui ja pääsi kyytirättäri <em>Kasperi Törmänen</em> 30 mk palkalla jokaisesta oikeaksi todistetusta ilmiannosta.</p><p>Lestadiolaisuus oli kirkon- ja monessa suhteessa yhteiskunnankin vastainen. Kirkkoa ja pappeja syytettiin väärästä opista ja myös kalliista rasituksista pitäjäläisille. Vastakkainasettelu maallisemman väen ja lestadiolaisten kesken leimahti liekkiin kuntakokouksessa 13.12.1874 maakauppias <em>Antti Tornbergin</em> hakiessa viinanmyyntilupaa kauppaansa. Kuntakokouksen esimies <em>August Käkelä</em> Vuotungista joutui lestadiolaisten ryöpyn kohteeksi, kun hän muka yhtenään tuo näitä asioita kokoukseen vaikka tiedetään, ettei niitä hyväksytä. Käkelähän noudatti lakia tuodessaan asian kokoukseen.</p><p>Kokous hylkäsi anomuksen ja purki kiukkunsa August Käkelään syrjäyttäen hänet kunnan esimiehen tehtävistä ja valitessa esimieheksi seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi lestadiolaisen talollisen <em>Taneli Tahkolan</em>. Hän oli ensimmäinen lestadiolainen kunnan korkein päättäjä.</p><p>Kuusamo olikin niin raitistunut, että viinanpolton ilmiannot voitiin lakkauttaa. Se tehtiin kuntakokouksessa 22.4.1877. Kasperi Törmänen oli hoitanut niin hyvin tehtäväänsä, että menetti virkansa. Kuntakokous palkitsi hänet hyvin hoidetusta työstä 250 markalla, mihin Törmänen suostui.</p><p>Yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan ja lestadiolaisuuden kannalta merkityksellisiä olivat Lestadiuksen seuraajan Juhani Raattamaan matkat Kuusamoon vuosina 1880&ndash;1884. Hän teki kaikkiaan kolme matkaa Kuusamoon ja lähikuntiin. Raattamaan matkojen seurauksena liike esiintyi yhtenäisenä ja voimakkaana, voi sanoa pitäjän laajuisesti varsin hallitsevana. Liikkeen levinneisyys oli vahvin Kitkan alueella ja siitä itäänpäin aina Vuotunkiin saakka ja etelässä Kirkonkylän läntisiin ja eteläisiin osiin. Liike oli vahvasti talonpoikainen ja keskuspaikkoina olivat kylien vahvat talonpoikaistalot, yleensä talot jotka kyläyhteisössä olivat olleet kehityksen suunnan näyttäjinä.</p><p>Lestadiolaisuus alkoi 1880-luvulla vaikuttaa Kuusamon yhteiskuntaelämään yhä enemmän maltillisesti. 1890-luvun puolivälistä lähtien se oli hyvin vaikuttava ryhmä, erään pappismiehen mukaan jopa &rdquo;puolue&rdquo;. Siltä se toimissaan toki näyttikin. Joka tapauksessa sillä oli määrätietoinen ote kunnan ja seurakunnan kehitykseen. Lestadiolaisuus oli edistystä käynnistävä voima. Haittana oli sen aina oikeassa oleminen ja omien aatteiden ja kannattajiensa suosiminen. Suorajärven televisiosodassa 1969 koulun johtokunnan puheenjohtaja sanoi kouluntarkastajalle: &rdquo;Meillä ei olisi mitään riitaa, jos nuo taipuisivat, mutta kun he eivät taivu, niin siitähän se riita tulee!&rdquo;</p><p><strong>C. Kuninkaalle, keisarille ja itsenäisen Suomen lailliselle esivallalle uskolliset </strong></p><p>Tutkittuna aikana Kuusamoa leimaa vahva itsetunto, alueensa ja elinkeinojensa puolustaminen ja kunnioitus laillista esivaltaa kohtaan. Mistä nämä arvot nousevat? Ne kumpuavat Kaarle XI:n 1673 asutusasetuksesta ja sen sisältämästä vallasta. Heidän valtauksensa tai vapaaehtoisella kaupalla hankkimansa maat hyväksyttiin heidän itsensä hallitsemissa kihlakunnanoikeuksissa. Sekä paikallishallinto että oikeuslaitos &ndash; tietysti kihlakunnantuomaria lukuunottamatta &ndash; olivat heidän käsissään. Näin syntyneet manttaalitilat olivat talollisten vallan perusta.</p><p>Toinen tärkeä asiakirja on kuningas Kustaa III:n knihtisopimus, jolla talolliset sitoutuivat puolustamaan itärajaa ja saivat vastapalvelukseksi ikuisen omistusoikeuden pitäjänsä maahan.</p><p>Valtio alkoi rikkoa tätäkin sopimusta vaatien isojakoa. Kuusamolaiset eivät tähän suostuneet. Kuitenkin valtio yksipuolisella päätöksellä vuosien 1877&ndash;78 valtiopäivillä purki knihtisopimuksen ja määräsi toimenpantavaksi isojaon. Kuusamolla ei ollut näillä valtiopäivillä edustajaa, koska aiemmin suurta suosiota nauttinut lukkari <em>Juho Luoma</em> ei päässyt edes ehdolle vaalissa, koska hän oli lestadiolaisen <em>Sigfrid Suoraniemen</em> ja kirkkoherra <em>Nils Lukanderin</em> välisessä kunnianloukkausjutussa todistanut kirkkoherran puolesta Suoraniemeä vastaan.</p><p>Luoma kuitenkin myöhemmin julkisesti kehui lestadiolaisuutta sen raittiusihanteiden vuoksi. Hänet asetettiin ehdolle vuosien 1882 ja 1885 valtiomiesvaaliin ja hän voitti vaalin molemmilla kerroilla. Valtiopäivämies Juho Luoma on saanut antaa nimensä pitkin Torangin rantaa kulkevalle tielle. Luomalle kuten niin monelle muullekin kuusamolaiselle oli osoitettu, että tie valtaan ja kunniaan kulkee vain lestadiolaisten hyväksynnän kautta. Liikkeen arvostelu ei ole hyväksi.</p><p>Kuusamolaiset luottivat autonomian aikana keisariin kuten olivat luottaneet Ruotsin kuninkaisiinkin. Kun keisari <em>Nikolai I</em>:n puoliso leskikeisarinna <em>Aleksandra Fedorovna</em> vuonna 1860 kuoli, Kuusamon pitäjänkokous päätti 3.2.1860 seuraavaa:</p><p>&rdquo;6. &sect; Kelloin soitto edesmenneen Korkeimmasta autuaan Leski Keisarinna <em>Aleksanroffin</em> jälkeen otti tänä päivänä suoritetun auksuunin jälkeen hoitaakseen huonekuntineen <em>Olof Ingmanni</em>, 29 hopeakopeekkaan tiiman.&rdquo;</p><p>Keisarin kunnioitus oli korkealla vielä 1870-luvullakin anottaessa vuonna 1871 maantietä Kuusamosta Paanajärvelle, joka tie hyödyttäisi karjalaisiakin, ja kun vuonna 1878 anottiin tietä Oulusta Kuusamoon ja edelleen Valkeallemerelle, hanketta perusteltiin kasvaneella liikenteellä Vienanmerelle ja Pietariin. Kauppa oli todella vilkasta, sillä Kuusamo kykeni tuottamaan vain puolet omasta jauhontarpeestaan. Tarvittavat jauhot tuotiin puolet Oulusta, puolet Venäjältä.</p><p>Aleksanteri II:n kuoltua 1881 Kuusamon kuntakokous 4.3.1883 päätti osallistua keisarin patsashankkeeseen 100 markalla.</p><p>Kuusamolaisten tunnot venäläistä esivaltaa kohtaan huononivat sortokaudella ja edelleen maailmansodan aikana. Lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen vastakohtaisuus kasvoi. Välit kiristyivät paikallisiin punaisiin. Vuoden 1918 sodassa oltiin uskollisia Suomen lailliselle esivallalle. Kuusamon itärajalla käydyssä sodassa vihollinen pidettiin rajan takana. Vapaaehtoiset osallistuivat heimosotaan Vienassa. Kuusamon suojeluskunta oli Oulun piirin maaseutusuojelus-kunnista suurin. Myös lottatyö oli vahvaa.</p><p>1930-luvun alun lama-aikana taloudelliset ja poliittiset olot kiristyivät. Kuusamon kunnanvaltuusto poisti kommunistivaltuutetut valtuustosta. Työväentalo suljettiin ja myytiin pakkohuutokaupassa ja talo päätyi lopulta Kuusamon Osuuskaupan omistukseen ja purettiin. Työväentalon kätköstä löytyi yksi venäläinen kivääri ja kommunistien etappiyhteyksiä sisältävää aineistoa. Tätä pidettiin vahvana näyttönä kommunistien vehkeilystä.</p><p>Kuusamon Paanajärven kautta muilutettiin joitakin ihmisiä. Radikaali vasemmisto nostatti radikaalin oikeiston. Kuusamossa oli Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen osastot. Muilutusoikeudenkäynnissä syksyllä 1931 kuusamolainen talollisenpoika <em>Erkki Vaarala</em> tuomittiin osallisuudesta kuusamolaisen <em>Eino Raatesalmen</em>, &rdquo;Raate-Maisterin&rdquo;, muilutukseen 2 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen.</p><p>Koti, uskonto, isänmaa on ollut kuusamolaisille velvoittava lause. Luterilaiset arvot ovat kunniassa.</p><p><strong>D. Sodan, maanpuolustushengen ja elinkeinojen nousun vuosikymmenet (1918&ndash;1939)</strong></p><p>Vuoden 1918 sota oli raskas koettelemus koillisen rajaseudun väestölle. Kuusamosta Venäjälle paenneet punaiset ja rajan taakse loukkuun jääneet taistelivat punaisten joukossa. Kuusamoon perustettu suojeluskunta yhdessä asevelvollisuusarmeijan kanssa taisteli Kuusamon ja Sallan alueen käsittävällä ns. Koillisrintamalla. Ylipäälliköksi Paanajärvelle määrättiin jääkäriyliluutnantti <em>K. M. Wallenius</em> ja hänen alaisekseen Kuolajärvelle jääkäriluutnantti <em>Oiva Willamo</em>. Vahvistukseksi Kuusamoon tuli asevelvollisuus- ja suojeluskuntajoukkoja Oulun seudulta, Pudasjärveltä, Ranualta ja Taivalkoskelta. Rintaman miesvahvuus oli 1200 miestä.</p><p>Koillisrintamalla käytiin Soukelon ensimmäinen taistelu 3.4., Kivisalmen ja Kuivitsalammen taistelut 6. ja 7.4. Soukelon toinen taistelu 8.4. ja 18.4. käytiin vielä Kilislammen taistelu Kuolajärven itäpuolella. Kuusamolaisia kaatui vuoden 1918 sodassa 11. Venäjällä olleet punaiset liittyivät Englannin ylläpitämään Muurmannin suomalaiseen legioonaan ja palasivat Suomeen 1919.</p><p>Itärajan sulkeutuminen katkaisi taloudelliset yhteydet Venäjälle. Kuusamo joutui ahdinkoon. Täysi kato syksyllä 1923 toi suoranaisen hädän. Tarvittiin kansanedustaja Helsinkiin kokoomuslaisen Juho Vaaralan jälkeen. Vaarala oli eduskunnassa 1907&ndash;1917. Helsingissä asuvaa kuusamolaista <em>Kaarlo Hännistä</em> pyydettiin ehdokkaaksi. Hän suostui ja tuli valituksi. Hänen kautensa eduskunnassa kesti yhtäjaksoisesti kuolemaansa 1939 asti.</p><p>Juho Vaarala oli ajanut kuusamolaisten tie-, rautatie-, koulu- ym. hankkeita ja saanut niiden myötä työtä ja valtionapuja. Kaarlo Hännisen tehtäväksi tuli viedä Vaaralan työtä eteenpäin.</p><p>Isojakoon liittyyväksi yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi ongelmaksi muodostui maata omistamattoman väen ja pientilallisten asema. Vuonna 1897 Kuusamossa oli valtion mukaan perintömaata yli 41 manttaalia (68,3 %) ja kruununmaata yli 19 manttaalia (31,7 %). Aikaisemmin valtion näkemyksen mukaan perintömaata oli vain runsas 18 manttaalia ja valtion maata runsas 32 manttaalia (manttaali = 2500 ha) eli yhteensä vajaat 51 manttaalia. Muutos perintömaan hyväksi oli tapahtunut siksi, ettei valtio halunnut asuttaa mailleen torppari- ja mäkitupalaisasutusta, ja niin &rdquo;liikaväestön asutus&rdquo; purkautui perintömaille ja kylien yhteismaille. Talollisten lapset asutettiin luonnollisesti perintömaille mäkitupalaisiksi. Näille torpille ja mäkituville yleisen käsityksen mukaan kuului knihtisopimuksen mukaan oikeus manttaaliosuuteen isossajaossa.</p><p>Kuusamolaisten pientilallisten vuonna 1901 tekemän anomuksen johdosta senaatin päätöksellä 19.1. 1906 Kuusamon 254 torppaa ja 216 mäkitupaa muodostettiin itsenäisiksi tiloiksi. Kuusamon yhteinen etu oli että pientilalliset pysyvät porvarileirissä eivätkä mene sosialistien kelkkaan. Niinpä Kuusamon kuntakokous lähetti <em>Petteri Hännisen</em> kunnan edustajana maalaisliiton perustavaan kokoukseen Ouluun 18.9.1906. Kuntakokouksen kirjurina toimi tuleva kansanedustaja, vanhasuomalainen Juho Vaarala. Vanhasuomalainen puolue, nuorsuomalaiset ja maalaisliitto sekä vanhoillislestadiolainen herätysliike löysivät yhteisen tehtävän, sosialismin torjunnan. Käsitettiin, että maattomien sosialismin kannattajien vyöry pitäjään olisi merkinnyt uhkaa sen hetkisille perintömaan omistukselle.</p><p>Katovuonna 1923 valmistui Kuusamon verollepanoehdotus. Valtio rohmusi siinä itselleen lisää maata, sillä talolliset olisivat ehdotuksen mukaan joutuneet luovuttamaan väliaikaisesti hallitsemiltaan lohkoilta yli 60.000 hehtaria valtiolle. Tätä ei hyväksytty ja siksi tarvittiin mies Helsinkiin hoitamaan kuusamolaisten asioita. Hänniselle uskottiin kolme suurta asiaa, rautatie Kuusamoon, maatalous nousuun ja isojakoasian hoitaminen kuusamolaisten vaatimalla tavalla.</p><p>Hänninen uurasti ja sai paljon aikaan. Hänen aloitteestaan tehty ja hyväksytty Kuusamon pientilalaki vuodelta 1931 toi Kuusamoon noin 700 uutta elinkelpoista tilaa, joille annettiin lisämaata. Laki koski ennen vuotta 1928 perustettuja tiloja. Knihtisopimuksen oikeusperiaate toteutui. Kuusamolaisten oikeustajua ja tasavertaisuusperiaatetta voi tämän perusteella kehaista.</p><p>Toinen suuri Hänniselle uskottu asia oli Oulun&ndash;Kuusamon&ndash;Paanajärven rautatie. Hanke oli pantu vireille jo säätyvaltiopäivien aikana vuonna 1897. Kuusamon kansanedustaja Juho Vaarala (suom) ajoi sitä yhdessä pohjoisen vaalipiirin edustajien kanssa. Vuonna 1926 toteutui Vaaralan suuri unelma, kun ratasuunta käytiin läpi maastossa ja suoritettiin ns. silmämääräinen tutkimus. Vaarala oli mukana matkalla, kylmettyi siellä ja menehtyi vuoden lopulla.</p><p>Ratahanketta jatkoi Kaarlo Hänninen (ml). Yhdessä Kuusamon kunnan kanssa hän kutsui kansanedustajia Oulun&ndash;Kuusamon matkalle kesällä 1924. Vieraat tutustuivat monipuolisesti Koillismaan elinkeinoelämään ja kävivät Paanajärvellä, Nuorusella ja Tavajärvellä asti. Kuusamo esitteli tavoitteitaan ja pyysi valtionapuja moniin hyviin hankkeisiin. Valtionapua alettiinkin saada vuosikymmenen lopulla myös sosiaalisiin tarpeisiin, kun työt ja verotulot laman myötä vähenivät. Oulun pohjoinen vaalipiiri ajoi ratahanketta, mutta sen toteutuminen aina vain siirtyi.Vuonna 1934 tuli yllättävä käänne. Oulun&ndash;Kuusamon radan sijasta eduskunta hyväksyikin helmikuussa 1934 äänin 151&ndash;26 Kontiomäki&ndash;Taivalkoski radan rakentamisen. Maalaisliitto hajosi äänestyksessä. Taustalla vaikutti metsähallituksen vuonna 1930 muuttunut kanta. Metsähallitus oli tähän asti kannattanut Oulun&ndash;Kuusamon rataa, mutta käänsi kelkkansa Itä-Suomen puunjalostusteollisuuden tarpeita palvelevaksi.</p><p><strong>E. Kuusamon &rdquo;kolme kovaa&rdquo;: kunta, osuuskauppa ja rauhanyhdistys</strong></p><p>Vuonna 1932 kärjistyi Kuusamon kunnan ja Kuusamon Osuuskaupan läheisen yhteistyön nostattama arvostelu yhteenotoksi. Oulun läänin maaherralle <em>E.Y. Pehkoselle</em> tehtiin Kuusamosta tutkintapyyntö. Kansalaisliikkeen takana oli kuluttajaväestöä, pienviljelijöitä, yksityiskauppiaita ja kokoomuksen, pienviljelijäin ja poliittisen vasemmiston henkilöitä. Maaherralle tehtiin 140 ihmisen allekirjoittama kirjelmä. Sen sisältö julkaistiin lehdissä. Kirjelmän veivät maaherralle mv. <em>A.K. Suoraniemi</em>, inspehtori <em>A. Niskasaari</em> ja kauppias <em>I. Kaukoniemi</em>. Asiaa tutkittiin varsin helläkätisesti eikä suoraa vastausta kunnan ja osuuskaupan suhteiden ongelmiin saatu. Tutkimusaineistoni valossa tutkimuspyyntö oli aiheellinen. Ongelmana oli, että kunnanhallituksessa ja osuuskaupan johtokunnassa istuivat monet samat henkilöt. Esteellisyys oli kiistaton. Vaikutelmaksi jää, että maalaisliiton etujen mukaista ei ollut asiaan syvällisesti paneutua. Riitti kun luvattiin tehostaa hallinnon valvontaa ja hallintoa &rdquo;tehostettiin&rdquo; lisäämällä valtionapuja.</p><p>Osuuskaupalle 1930-luku oli menestyksellinen. Jopa pahimpina pulavuosina se teki voittoa. Kunta sen sijaan joutui monien muiden Koillis-Suomen kuntien tavoin lisätyn valvonnan alle vuoden 1934 alusta lukien. Kuusamon kunnansairaala otettiin valtion haltuun ja saneerattiin. Kuusamon seurakunta sai apua kirkon korjaukseen. Julkinen valta kohteli Kuusamoa hyvin. Kuten koko maassa talous ja työllisyys paranivat vuosikymmenen loppua kohden tultaessa.</p><p>Kuusamolaisten uurastus maa- ja karjatalouden nostamiseksi oli kiitettävää. Pellonraivauksesta maksettiin palkkiota, joten sekin kannusti työhön. Kuusamossa kesällä 1938 pidetty Koillis-Pohjanmaan maatalousnäyttely koitui menestykseksi. Maamiesseuroissa ja niiden naisosastoissa oli tehty huikeaa työtä. Kiitosta tuli runsaasti ja palkittujen ihmisten, eläinten ja viljelykasvien määrä oli suuri.</p><p><strong>F. Kuusamolainen kotiseututyö odottaa uutta purkautumistietä </strong></p><p>Kirjasarjani 3. osan nimi on &rdquo;Verellä lunastettu maa, Kuusamo 1918&ndash;1939&rdquo;. Tällä viittaan moniin asioihin: pellonraivaus-, lehdenleikkuu- ja liipanlykkyyvälineisiin, kirveisiin, kuokkiin, lapioihin, talikoihin ja puukkoihin. Kädet verillä on töitä tehty oman leivän ja valtakunnan vientiteollisuuden ja turvallisuuden eteen. Viittauksen kohteena on myös vuoden 1918 sota ja sotien välisten kahden vuosikymmenen aika, jolloin rakennettiin kotiseutua ja valmistauduttiin tarvittaessa puolustamaan kotia, isänmaata ja uskontoa, jos käsky käy. Rajan kansana tiedettiin, että uhka oli koko ajan olemassa. Siksi viittaan tällä nimellä suojeluskuntaan ja lottajärjestöön. Veren merkki sopii tietysti viittaamaan kotikirkkomme ristiin, Kistuksen sovintovereen ja kauniisti hoidettuihin sankarihautoihimme.</p><p>Vuoden 1920 raja katkaisi yhteytemme itään ja aiheutti paljon vahinkoa elinkeinoillemme. Vielä suurempi menetys tuli toisen maailmansodan rauhantekojen myötä. Emme saa menettää uskoamme ja toivoamme siihen, että meille joskus vielä tarjoutuu tilaisuus elvyttää vanhat elinvoimaiset kylämme nykyisessä Kuusamossa yhtä hyvin kuin luovutetunkin alueen kylissä.</p><p>Se mitä jo nyt voimme Vanhan Kuusamon hyväksi tehdä, on se että nostamme kunniaan kylissämme ja Kirkonkylässä kaiken sen vanhan Kuusamon elämän muodot, jotka ovat vielä esiin nostettavissa.</p><p>Tässä saattaisi olla Kuusamo-Seuralle, joka niin kauniisti on vaalinut kulttuuriperintöämme, seuraava haastava tehtävä. Juuri kotiseutuseuran esiin nostamana tämä työ saattaisi sytyttää ulkokuusamolaisuudessa ja loma-asujina täällä olevat ihmiset tähän työhön. Ainakin itse olisin siihen Kuusamo-Seuran jäsenenä innolla valmis &ndash; kun käsky tai pyyntö käy.</p><p><em>(Matti Kyllösen esitelmä Kuusamo-Seura ry:n syyskokouksessa Kuusamon museolla 17.11.2016.) </em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tutkimusmetodini poliittisen historian tutkimuksessani on lähtökohdiltaan ranskalaisen Andre Siegfriedin 1913 valmistunut pienryhmätutkimus, jossa haastattelemalla selvitettiin ihmisten poliittista käyttäytymistä. Saksalainen Rudolf Heberle käytti (1918–1932) sosiaalisen ekologian menetelmää Schleswig-Holsteinissa tarkastellen sosiaalisia ja taloudellisia ilmiöitä maantieteelliseltä pohjalta ja vertaili äänestystuloksia väestön taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen. Samaa metodia käyttivät Sven Rydenfelt tutkimuksessaan Kommunismen i Sverge (1954) ja Jaakko Nousiainen väitöskirjassaan Kommunismi Kuopion läänissä (1956).

Valtiotieteilijät yleensä päätyivät huomioon, että historialliset seikat ja poliittinen perinne vaikuttivat tämän ajan poliittiseen käytökseen. Historia on siis oiva tiede poliittisen käyttäytymisen selittämisessä. On mentävä syvälle asioiden ytimiin.

Tämän seikan huomioin Suomen historian laudatur-työssäni Kommunismi Kuusamossa (1967). Koillismaan neljän kunnan alueella haastattelemieni noin 130 henkilön näkemykset osoittivat, että juuri historiallisilla tekijöillä on suuri merkitys alueen poliittisen ilmaston synnylle. Sain kehoituksen jatkaa tutkimusta ja viedä sitä nimenomaan historialliselle puolelle ja laajentaa tutkimusaluetta koko Pohjois-Suomen käsittäväksi tavoitteena kartoittaa koko Pohjois-Suomen poliittiset ilmastoalueet sosialismin ja kommunismin kannatuksen näkökulmasta. 76 kuntaa kattava työ. Melkoinen urakka.

Pohjois-Suomen poliittiset ilmastoalueet

Lisensiaatintyöni ”Punaisten ilmastoalueiden synty Pohjois-Suomessa” valmistui vuonna 1975. Tämän jälkeen kirjoitin osuuteni Kuusamon seurakunnan historiaan. Työni otsikko oli ”Kuusamon seurakunnan ja yhteiskunnallispoliittisten liikkeiden väliset suhteet 1900-luvulla”. Kuusamon seurakunnan historia ilmestyi 1981. Se valotti laajasti Kuusamon identiteettiä. Seppo Ervastin osuus käsitteli seurakuntaelämää, Ossian Näpän osuus koski vanhoillislestadiolaisuutta.

Väitöskirjan tekijältä edellytettiin ainakin yhden paikallishistorian kirjoittamista. Sain tehdäkseni Kalajoen ja Raution 1865–1965 historian. Se ilmestyi 1980. Tämä kiintoisa työ perehdytti minut Kalajokilaakson historiaan ja vei väitöskirjaa alueellisesti eteenpäin.

Väitöskirjani ”Pohjois-Suomen varhaissosialimi, sen leviäminen ja sosialistisen perinteen synty noin vuosina 1900–1910” ilmestyi joulukuussa 1995. Tein sen kuten aikaisemmatkin tutkimukseni Jyväskylän yliopiston Historian laitokselle.

Arvostelussa työtä luonnehdittiin Pohjois-Suomen poliittisen historiantutkimuksen perusteokseksi. Kehittämäni historiallis-ekologinen metodi tutki eduskuntavaalitilastoja vuosilta 1907–1910 ja kävi läpi tilastollisen aineiston kunnittain vuosilta 1880–1910. Osoittautui, että luonnonolot määräävät elinkeinot alueella. Elinkeinot vaikuttavat aatteisiin. Historialliset tapahtumat matkan varrella, jopa kaukanakin menneisyydessä vaikuttavat ihmisten poliittisiin asenteisiin. Osoittautui, että se poliittinen ilmasto, joka 1900-luvun ensi vuosikymmenellä syntyi, oli jokseenkin vallitsevana aina 1960-luvun suureen yhteiskunnalliseen muutokseen asti.

Pohjois-Suomen poliittiset ilmastoalueet alkoivat muodostua jo 1800-luvun säätyvaltiopäivien oloissa. Asioita ajettiin paikallisesti ja alueellisesti. Yhteis-kunnallista yhteistyötä syntyi. Talonpoikien asian hoito edellytti pitäjä-, kunta- ja jopa maakuntapohjaista yhteistyötä. Uskonnolliset tekijät vaikuttivat, herätysliikkeillä oli alueillaan suuri merkitys. Kansallisuusaate, kansakoululaitos ja muu koulutus vaikuttivat. Liikenneväylien, rautateiden, maanteiden ja meriliikenteen olot jättivät jälkensä elinkeinopohjaan ja aatteisiinkin. Maanviljelysolot olivat aivan erilaiset Pohjois-Pohjanmaalla kuin Lapissa, Koillismaalla
ja Kainuussa.

Rautatie vei kehitystä eteenpäin. Rannikolle ja radan varsiin syntyi teollisuutta. Koillismaa ja Koillis-Lappi jäivät kehityksestä jälkeen. Muuttoliike alkoi rassata niitä jo 1900-luvun alusta lähtien.

Teollisuus ja työväenliike sijoittuivat samoille seuduille. Missä oli teollisuutta, sinne syntyivät työväenyhdistykset. Joukolla uskallettiin ajaa asioita ja mennä lakkoon. Työväenliike alkoi panna uudistuksen rattaita pyörimään. Työväenyhdistykset toimivat sosialismin linnakkeina. Koillismaa, suuri osa Kainuusta ja Lappi jäivät raaka-ainelähteiksi. Tukkityö ja uitot olivat Lapissa suuri työllistäjä. Kuusamossa isojako oli suorittamatta. Metsiä myi pääasiassa vain valtio. Lapissa valtio ja Kemi-yhtiö hakkasivat ja uittivat. Metsätyö sääteli työalueet ja vaikutti suuresti sosialismin leviämiseen. Talonpoikainen yhtenäiskulttuuri oli vaarassa. Oli pantava sosialismille sulut. Tehokkaimmin tämä tapahtui Koillismaalla, jossa talonpojan ja vanhoillislestadiolaisen liikkeen edut kävivät parhaimmin yhteen. Maalaisliitto ja vanhoillislestadiolaiset pitivät kumpikin erikseen syksyllä 1906 Oulussa kokouksen, jossa sosialismille pantiin sulut. Maalaisliitto alkoi ajaa maanviljelijän ja pienviljelijän asiaa. Vanhasuomalainen puolue jäi talollisten puolueeksi. Pitkällä aikajänteellä Koillismaan tulevaisuus näytti olevan enemmän maalaisliiton kuin vanhasuomalaisten.

Vuonna 2007 julkaisin tiivistetyn yhteenvedon Kuusamon poliittisesta ilmastosta. Julkaisin kaikkien eduskuntavaalien tulokset 1907–1966 väliseltä ajalta. Kirjan nimi oli ”Miksi Kuusamo ei ole punainen? Sosialismin ja kommunismin torjunta Kuusamossa eduskuntavaaleissa 1907–1966.” Esittelin siinä kaikki Kuusamon kansanedustajat Erkki Vaaralasta Tuomo Hänniseen. Piirsin myös poliittisten pienalueiden rajoja. Käsittelin myös Kuusamon ensimmäistä poliittista lakkoa, Åslundin lakkoa Alakitkalla Kallungin lohkossa helmikuussa 1906. Lakkoaate tuli Sallasta ja kohdistui ruotsalaisen Åslundin savottaan. Lakkoon osallistui 200 henkeä. Työnjohtaja Mikael Smith maksoi lakkolaisille lopputulit ja hankki uuden työvoiman. Työvoiman mennessä työmaalle lakkolaiset estivät sen. Työnanataja vei asian oikeuteen ja voitti. Lakon johtajat tuomittiin vankeuteen, neljä heistä 3 kuukauden ja yksi yhden kuukauden vankeusrangaistukseen. Kun lakkolaisille, isännille ja talojen pojille selvisi, keiden kelkkaan he olivat lähteneet, he kääntyivät sosialismia vastaan. Maalaisliitto sai tästä vankan aseen sosialisteja kohden. Sosialismin vastustamisesta tuli Kuusamon porvarien ja vanhoillislestadiolaisten yhteinen torjuntatyö vuosikymmeniksi.

Nyt piirteitä Kuusamon identiteetistä historiallis-ekologisen metodin pohjalta.

A. Kahtiavetoinen avara, kaunis mutta karu maa ja ahkera ihminen

Kuusamon–Koillismaan alue on maantieteellisesti ja ilmastollisesti selkeä kokonaisuus. Vedet virtaavat kaikkiin ilmansuuntiin. Vallitsevimmat suunnat ovat itä ja länsi. Tuhansia vuosia on kuljettu mereltä merelle, jopa kolmelle merelle ja hankittu elantoa. Arkeologisten ja historiallisten löytöjen perusteella alue on ollut tuhansia vuosia eKr. asutettu. Elinkeinojen harjoitus on ollut rajoista riippumatonta vuoteen 1920. Mereltä merelle, Ouluun Pohjanlahdelle, Vienaan Vienanmerelle, Jäämerelle ja Pietariin olisi meidän edelleen pyrittävä.

Kuusamolaisten geeniperimä on hyvä. Keski- ja uudenajan erätalonpojat ovat lähtöisin Oulun seudulta, Kainuusta ja Savosta. Kuningas Kaarle XI:n (1660-1697) vuonna 1673 antama asutusasetus toi ahkeria erä- ja kaskiasukkaita noilta seuduilta. Houkuttimena oli 15 vuoden verovapaus ja vapautus sotaväenotosta.

Vuonna 1675 perustettu Kemin Lapin Kuusamon seurakunta ulottui perimmäiseen Lappin asti ja oli kustannuksiltaan raskas ylläpidettävä. Papin ja pappilan ylläpito johti riitaan ja vastakkainasetteluun.

Kaskenpoltto oli Ruotsin laajentumispolitiikkaa. Asutus levisi Kuusamossa itään. Järjestääkseen itärajan puolustuksen kuningas Kustaa III solmi Kuusamon, Kuolajärven ja Kemijärven talonpoikain kanssa knihti- eli ruotusopimukset 1789. Kuusamolaiset sitoutuivat asettamaan 30 sotilasta, 30 jääkäriä ja rumpalit ja varustamaan heille torpat. Vastapalvelukseksi kruunu suostui antamaan pitäjän maat ikuisella omistusoikeudella pitäjäläisille. Samalla pitäjät olivat vapautetut isojaosta.

Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle maanpuolustus kävi tarpeettomaksi. Valtio alkoi vaatia sopimuksen purkamista ja isojaon toteuttamista. Kuusamolaiset vastustivat. Venäjän kanssa vedettiin uusi valtakunnanraja Koillis-Suomen kohdalla vuosina 1833–49. Kuusamo laajeni asutuksen mukaisesti Paanajärven itäpäähän. Tämä raja uudistettiin Tarton rauhassa 1920.

Kruunu lopetti kaskenpolton 1850. Kaskiruis oli antanut hyviä satoja. Kaskenpolton lopettaminen toi nälänhädän jo 1850-luvulla. Ilmasto oli epäsuotuisa. Kuusamon pitäjänkokous vetosi keisariin ja kruunuun 6.2.1859 että kaskenpolttokielto peruttaisiin. Peruutusta ei tullut. Kuusamon kunta perustettiin 1868. Kunnan oli selvittävä pulmistaan. Vuoden 1877–78 valtiopäivillä knihtisopimus peruttiin valtion yksipuolisella päätöksellä. Kuusamosta ei ollut valtiopäivillä edustusta, koska kuusamolaisilla oli paha riita lestadiolaisten ja muiden pitäjäläisten kesken. Isojakoa alettiin panna toimeen.

B. Kuusamolaisten sitkeys, jääräpäisyys ja aina oikeassa oleminen

Lestadiolaisuus levisi Kuusamoon Pudasjärven ja Kuolajärven suunnista 1860-luvulla. Kuusamon kunnan tultua perustetuksi 1868 liikkeen vaikutus alkoi näkyä mm. suhtautumisessa salaviinanpolttoon ja juoppouteen yleensä. Lestadiolaisuus oli uudistusliike, mutta se piti oman päänsä. Ehkä juuri siksi se sopi Kuusamoon.

Lestadiolaisten kanta näyttää olleen vaikuttamassa kuntakokouksen 1869 tekemään päätökseen salapolton kieltämisestä 30 markan sakon uhalla. Kuntaan päätettiin palkata salapolton ilmiantaja. Työhön tarjoutui ja pääsi kyytirättäri Kasperi Törmänen 30 mk palkalla jokaisesta oikeaksi todistetusta ilmiannosta.

Lestadiolaisuus oli kirkon- ja monessa suhteessa yhteiskunnankin vastainen. Kirkkoa ja pappeja syytettiin väärästä opista ja myös kalliista rasituksista pitäjäläisille. Vastakkainasettelu maallisemman väen ja lestadiolaisten kesken leimahti liekkiin kuntakokouksessa 13.12.1874 maakauppias Antti Tornbergin hakiessa viinanmyyntilupaa kauppaansa. Kuntakokouksen esimies August Käkelä Vuotungista joutui lestadiolaisten ryöpyn kohteeksi, kun hän muka yhtenään tuo näitä asioita kokoukseen vaikka tiedetään, ettei niitä hyväksytä. Käkelähän noudatti lakia tuodessaan asian kokoukseen.

Kokous hylkäsi anomuksen ja purki kiukkunsa August Käkelään syrjäyttäen hänet kunnan esimiehen tehtävistä ja valitessa esimieheksi seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi lestadiolaisen talollisen Taneli Tahkolan. Hän oli ensimmäinen lestadiolainen kunnan korkein päättäjä.

Kuusamo olikin niin raitistunut, että viinanpolton ilmiannot voitiin lakkauttaa. Se tehtiin kuntakokouksessa 22.4.1877. Kasperi Törmänen oli hoitanut niin hyvin tehtäväänsä, että menetti virkansa. Kuntakokous palkitsi hänet hyvin hoidetusta työstä 250 markalla, mihin Törmänen suostui.

Yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan ja lestadiolaisuuden kannalta merkityksellisiä olivat Lestadiuksen seuraajan Juhani Raattamaan matkat Kuusamoon vuosina 1880–1884. Hän teki kaikkiaan kolme matkaa Kuusamoon ja lähikuntiin. Raattamaan matkojen seurauksena liike esiintyi yhtenäisenä ja voimakkaana, voi sanoa pitäjän laajuisesti varsin hallitsevana. Liikkeen levinneisyys oli vahvin Kitkan alueella ja siitä itäänpäin aina Vuotunkiin saakka ja etelässä Kirkonkylän läntisiin ja eteläisiin osiin. Liike oli vahvasti talonpoikainen ja keskuspaikkoina olivat kylien vahvat talonpoikaistalot, yleensä talot jotka kyläyhteisössä olivat olleet kehityksen suunnan näyttäjinä.

Lestadiolaisuus alkoi 1880-luvulla vaikuttaa Kuusamon yhteiskuntaelämään yhä enemmän maltillisesti. 1890-luvun puolivälistä lähtien se oli hyvin vaikuttava ryhmä, erään pappismiehen mukaan jopa ”puolue”. Siltä se toimissaan toki näyttikin. Joka tapauksessa sillä oli määrätietoinen ote kunnan ja seurakunnan kehitykseen. Lestadiolaisuus oli edistystä käynnistävä voima. Haittana oli sen aina oikeassa oleminen ja omien aatteiden ja kannattajiensa suosiminen. Suorajärven televisiosodassa 1969 koulun johtokunnan puheenjohtaja sanoi kouluntarkastajalle: ”Meillä ei olisi mitään riitaa, jos nuo taipuisivat, mutta kun he eivät taivu, niin siitähän se riita tulee!”

C. Kuninkaalle, keisarille ja itsenäisen Suomen lailliselle esivallalle uskolliset

Tutkittuna aikana Kuusamoa leimaa vahva itsetunto, alueensa ja elinkeinojensa puolustaminen ja kunnioitus laillista esivaltaa kohtaan. Mistä nämä arvot nousevat? Ne kumpuavat Kaarle XI:n 1673 asutusasetuksesta ja sen sisältämästä vallasta. Heidän valtauksensa tai vapaaehtoisella kaupalla hankkimansa maat hyväksyttiin heidän itsensä hallitsemissa kihlakunnanoikeuksissa. Sekä paikallishallinto että oikeuslaitos – tietysti kihlakunnantuomaria lukuunottamatta – olivat heidän käsissään. Näin syntyneet manttaalitilat olivat talollisten vallan perusta.

Toinen tärkeä asiakirja on kuningas Kustaa III:n knihtisopimus, jolla talolliset sitoutuivat puolustamaan itärajaa ja saivat vastapalvelukseksi ikuisen omistusoikeuden pitäjänsä maahan.

Valtio alkoi rikkoa tätäkin sopimusta vaatien isojakoa. Kuusamolaiset eivät tähän suostuneet. Kuitenkin valtio yksipuolisella päätöksellä vuosien 1877–78 valtiopäivillä purki knihtisopimuksen ja määräsi toimenpantavaksi isojaon. Kuusamolla ei ollut näillä valtiopäivillä edustajaa, koska aiemmin suurta suosiota nauttinut lukkari Juho Luoma ei päässyt edes ehdolle vaalissa, koska hän oli lestadiolaisen Sigfrid Suoraniemen ja kirkkoherra Nils Lukanderin välisessä kunnianloukkausjutussa todistanut kirkkoherran puolesta Suoraniemeä vastaan.

Luoma kuitenkin myöhemmin julkisesti kehui lestadiolaisuutta sen raittiusihanteiden vuoksi. Hänet asetettiin ehdolle vuosien 1882 ja 1885 valtiomiesvaaliin ja hän voitti vaalin molemmilla kerroilla. Valtiopäivämies Juho Luoma on saanut antaa nimensä pitkin Torangin rantaa kulkevalle tielle. Luomalle kuten niin monelle muullekin kuusamolaiselle oli osoitettu, että tie valtaan ja kunniaan kulkee vain lestadiolaisten hyväksynnän kautta. Liikkeen arvostelu ei ole hyväksi.

Kuusamolaiset luottivat autonomian aikana keisariin kuten olivat luottaneet Ruotsin kuninkaisiinkin. Kun keisari Nikolai I:n puoliso leskikeisarinna Aleksandra Fedorovna vuonna 1860 kuoli, Kuusamon pitäjänkokous päätti 3.2.1860 seuraavaa:

”6. § Kelloin soitto edesmenneen Korkeimmasta autuaan Leski Keisarinna Aleksanroffin jälkeen otti tänä päivänä suoritetun auksuunin jälkeen hoitaakseen huonekuntineen Olof Ingmanni, 29 hopeakopeekkaan tiiman.”

Keisarin kunnioitus oli korkealla vielä 1870-luvullakin anottaessa vuonna 1871 maantietä Kuusamosta Paanajärvelle, joka tie hyödyttäisi karjalaisiakin, ja kun vuonna 1878 anottiin tietä Oulusta Kuusamoon ja edelleen Valkeallemerelle, hanketta perusteltiin kasvaneella liikenteellä Vienanmerelle ja Pietariin. Kauppa oli todella vilkasta, sillä Kuusamo kykeni tuottamaan vain puolet omasta jauhontarpeestaan. Tarvittavat jauhot tuotiin puolet Oulusta, puolet Venäjältä.

Aleksanteri II:n kuoltua 1881 Kuusamon kuntakokous 4.3.1883 päätti osallistua keisarin patsashankkeeseen 100 markalla.

Kuusamolaisten tunnot venäläistä esivaltaa kohtaan huononivat sortokaudella ja edelleen maailmansodan aikana. Lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen vastakohtaisuus kasvoi. Välit kiristyivät paikallisiin punaisiin. Vuoden 1918 sodassa oltiin uskollisia Suomen lailliselle esivallalle. Kuusamon itärajalla käydyssä sodassa vihollinen pidettiin rajan takana. Vapaaehtoiset osallistuivat heimosotaan Vienassa. Kuusamon suojeluskunta oli Oulun piirin maaseutusuojelus-kunnista suurin. Myös lottatyö oli vahvaa.

1930-luvun alun lama-aikana taloudelliset ja poliittiset olot kiristyivät. Kuusamon kunnanvaltuusto poisti kommunistivaltuutetut valtuustosta. Työväentalo suljettiin ja myytiin pakkohuutokaupassa ja talo päätyi lopulta Kuusamon Osuuskaupan omistukseen ja purettiin. Työväentalon kätköstä löytyi yksi venäläinen kivääri ja kommunistien etappiyhteyksiä sisältävää aineistoa. Tätä pidettiin vahvana näyttönä kommunistien vehkeilystä.

Kuusamon Paanajärven kautta muilutettiin joitakin ihmisiä. Radikaali vasemmisto nostatti radikaalin oikeiston. Kuusamossa oli Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen osastot. Muilutusoikeudenkäynnissä syksyllä 1931 kuusamolainen talollisenpoika Erkki Vaarala tuomittiin osallisuudesta kuusamolaisen Eino Raatesalmen, ”Raate-Maisterin”, muilutukseen 2 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Koti, uskonto, isänmaa on ollut kuusamolaisille velvoittava lause. Luterilaiset arvot ovat kunniassa.

D. Sodan, maanpuolustushengen ja elinkeinojen nousun vuosikymmenet (1918–1939)

Vuoden 1918 sota oli raskas koettelemus koillisen rajaseudun väestölle. Kuusamosta Venäjälle paenneet punaiset ja rajan taakse loukkuun jääneet taistelivat punaisten joukossa. Kuusamoon perustettu suojeluskunta yhdessä asevelvollisuusarmeijan kanssa taisteli Kuusamon ja Sallan alueen käsittävällä ns. Koillisrintamalla. Ylipäälliköksi Paanajärvelle määrättiin jääkäriyliluutnantti K. M. Wallenius ja hänen alaisekseen Kuolajärvelle jääkäriluutnantti Oiva Willamo. Vahvistukseksi Kuusamoon tuli asevelvollisuus- ja suojeluskuntajoukkoja Oulun seudulta, Pudasjärveltä, Ranualta ja Taivalkoskelta. Rintaman miesvahvuus oli 1200 miestä.

Koillisrintamalla käytiin Soukelon ensimmäinen taistelu 3.4., Kivisalmen ja Kuivitsalammen taistelut 6. ja 7.4. Soukelon toinen taistelu 8.4. ja 18.4. käytiin vielä Kilislammen taistelu Kuolajärven itäpuolella. Kuusamolaisia kaatui vuoden 1918 sodassa 11. Venäjällä olleet punaiset liittyivät Englannin ylläpitämään Muurmannin suomalaiseen legioonaan ja palasivat Suomeen 1919.

Itärajan sulkeutuminen katkaisi taloudelliset yhteydet Venäjälle. Kuusamo joutui ahdinkoon. Täysi kato syksyllä 1923 toi suoranaisen hädän. Tarvittiin kansanedustaja Helsinkiin kokoomuslaisen Juho Vaaralan jälkeen. Vaarala oli eduskunnassa 1907–1917. Helsingissä asuvaa kuusamolaista Kaarlo Hännistä pyydettiin ehdokkaaksi. Hän suostui ja tuli valituksi. Hänen kautensa eduskunnassa kesti yhtäjaksoisesti kuolemaansa 1939 asti.

Juho Vaarala oli ajanut kuusamolaisten tie-, rautatie-, koulu- ym. hankkeita ja saanut niiden myötä työtä ja valtionapuja. Kaarlo Hännisen tehtäväksi tuli viedä Vaaralan työtä eteenpäin.

Isojakoon liittyyväksi yhteiskunnalliseksi ja poliittiseksi ongelmaksi muodostui maata omistamattoman väen ja pientilallisten asema. Vuonna 1897 Kuusamossa oli valtion mukaan perintömaata yli 41 manttaalia (68,3 %) ja kruununmaata yli 19 manttaalia (31,7 %). Aikaisemmin valtion näkemyksen mukaan perintömaata oli vain runsas 18 manttaalia ja valtion maata runsas 32 manttaalia (manttaali = 2500 ha) eli yhteensä vajaat 51 manttaalia. Muutos perintömaan hyväksi oli tapahtunut siksi, ettei valtio halunnut asuttaa mailleen torppari- ja mäkitupalaisasutusta, ja niin ”liikaväestön asutus” purkautui perintömaille ja kylien yhteismaille. Talollisten lapset asutettiin luonnollisesti perintömaille mäkitupalaisiksi. Näille torpille ja mäkituville yleisen käsityksen mukaan kuului knihtisopimuksen mukaan oikeus manttaaliosuuteen isossajaossa.

Kuusamolaisten pientilallisten vuonna 1901 tekemän anomuksen johdosta senaatin päätöksellä 19.1. 1906 Kuusamon 254 torppaa ja 216 mäkitupaa muodostettiin itsenäisiksi tiloiksi. Kuusamon yhteinen etu oli että pientilalliset pysyvät porvarileirissä eivätkä mene sosialistien kelkkaan. Niinpä Kuusamon kuntakokous lähetti Petteri Hännisen kunnan edustajana maalaisliiton perustavaan kokoukseen Ouluun 18.9.1906. Kuntakokouksen kirjurina toimi tuleva kansanedustaja, vanhasuomalainen Juho Vaarala. Vanhasuomalainen puolue, nuorsuomalaiset ja maalaisliitto sekä vanhoillislestadiolainen herätysliike löysivät yhteisen tehtävän, sosialismin torjunnan. Käsitettiin, että maattomien sosialismin kannattajien vyöry pitäjään olisi merkinnyt uhkaa sen hetkisille perintömaan omistukselle.

Katovuonna 1923 valmistui Kuusamon verollepanoehdotus. Valtio rohmusi siinä itselleen lisää maata, sillä talolliset olisivat ehdotuksen mukaan joutuneet luovuttamaan väliaikaisesti hallitsemiltaan lohkoilta yli 60.000 hehtaria valtiolle. Tätä ei hyväksytty ja siksi tarvittiin mies Helsinkiin hoitamaan kuusamolaisten asioita. Hänniselle uskottiin kolme suurta asiaa, rautatie Kuusamoon, maatalous nousuun ja isojakoasian hoitaminen kuusamolaisten vaatimalla tavalla.

Hänninen uurasti ja sai paljon aikaan. Hänen aloitteestaan tehty ja hyväksytty Kuusamon pientilalaki vuodelta 1931 toi Kuusamoon noin 700 uutta elinkelpoista tilaa, joille annettiin lisämaata. Laki koski ennen vuotta 1928 perustettuja tiloja. Knihtisopimuksen oikeusperiaate toteutui. Kuusamolaisten oikeustajua ja tasavertaisuusperiaatetta voi tämän perusteella kehaista.

Toinen suuri Hänniselle uskottu asia oli Oulun–Kuusamon–Paanajärven rautatie. Hanke oli pantu vireille jo säätyvaltiopäivien aikana vuonna 1897. Kuusamon kansanedustaja Juho Vaarala (suom) ajoi sitä yhdessä pohjoisen vaalipiirin edustajien kanssa. Vuonna 1926 toteutui Vaaralan suuri unelma, kun ratasuunta käytiin läpi maastossa ja suoritettiin ns. silmämääräinen tutkimus. Vaarala oli mukana matkalla, kylmettyi siellä ja menehtyi vuoden lopulla.

Ratahanketta jatkoi Kaarlo Hänninen (ml). Yhdessä Kuusamon kunnan kanssa hän kutsui kansanedustajia Oulun–Kuusamon matkalle kesällä 1924. Vieraat tutustuivat monipuolisesti Koillismaan elinkeinoelämään ja kävivät Paanajärvellä, Nuorusella ja Tavajärvellä asti. Kuusamo esitteli tavoitteitaan ja pyysi valtionapuja moniin hyviin hankkeisiin. Valtionapua alettiinkin saada vuosikymmenen lopulla myös sosiaalisiin tarpeisiin, kun työt ja verotulot laman myötä vähenivät. Oulun pohjoinen vaalipiiri ajoi ratahanketta, mutta sen toteutuminen aina vain siirtyi.Vuonna 1934 tuli yllättävä käänne. Oulun–Kuusamon radan sijasta eduskunta hyväksyikin helmikuussa 1934 äänin 151–26 Kontiomäki–Taivalkoski radan rakentamisen. Maalaisliitto hajosi äänestyksessä. Taustalla vaikutti metsähallituksen vuonna 1930 muuttunut kanta. Metsähallitus oli tähän asti kannattanut Oulun–Kuusamon rataa, mutta käänsi kelkkansa Itä-Suomen puunjalostusteollisuuden tarpeita palvelevaksi.

E. Kuusamon ”kolme kovaa”: kunta, osuuskauppa ja rauhanyhdistys

Vuonna 1932 kärjistyi Kuusamon kunnan ja Kuusamon Osuuskaupan läheisen yhteistyön nostattama arvostelu yhteenotoksi. Oulun läänin maaherralle E.Y. Pehkoselle tehtiin Kuusamosta tutkintapyyntö. Kansalaisliikkeen takana oli kuluttajaväestöä, pienviljelijöitä, yksityiskauppiaita ja kokoomuksen, pienviljelijäin ja poliittisen vasemmiston henkilöitä. Maaherralle tehtiin 140 ihmisen allekirjoittama kirjelmä. Sen sisältö julkaistiin lehdissä. Kirjelmän veivät maaherralle mv. A.K. Suoraniemi, inspehtori A. Niskasaari ja kauppias I. Kaukoniemi. Asiaa tutkittiin varsin helläkätisesti eikä suoraa vastausta kunnan ja osuuskaupan suhteiden ongelmiin saatu. Tutkimusaineistoni valossa tutkimuspyyntö oli aiheellinen. Ongelmana oli, että kunnanhallituksessa ja osuuskaupan johtokunnassa istuivat monet samat henkilöt. Esteellisyys oli kiistaton. Vaikutelmaksi jää, että maalaisliiton etujen mukaista ei ollut asiaan syvällisesti paneutua. Riitti kun luvattiin tehostaa hallinnon valvontaa ja hallintoa ”tehostettiin” lisäämällä valtionapuja.

Osuuskaupalle 1930-luku oli menestyksellinen. Jopa pahimpina pulavuosina se teki voittoa. Kunta sen sijaan joutui monien muiden Koillis-Suomen kuntien tavoin lisätyn valvonnan alle vuoden 1934 alusta lukien. Kuusamon kunnansairaala otettiin valtion haltuun ja saneerattiin. Kuusamon seurakunta sai apua kirkon korjaukseen. Julkinen valta kohteli Kuusamoa hyvin. Kuten koko maassa talous ja työllisyys paranivat vuosikymmenen loppua kohden tultaessa.

Kuusamolaisten uurastus maa- ja karjatalouden nostamiseksi oli kiitettävää. Pellonraivauksesta maksettiin palkkiota, joten sekin kannusti työhön. Kuusamossa kesällä 1938 pidetty Koillis-Pohjanmaan maatalousnäyttely koitui menestykseksi. Maamiesseuroissa ja niiden naisosastoissa oli tehty huikeaa työtä. Kiitosta tuli runsaasti ja palkittujen ihmisten, eläinten ja viljelykasvien määrä oli suuri.

F. Kuusamolainen kotiseututyö odottaa uutta purkautumistietä

Kirjasarjani 3. osan nimi on ”Verellä lunastettu maa, Kuusamo 1918–1939”. Tällä viittaan moniin asioihin: pellonraivaus-, lehdenleikkuu- ja liipanlykkyyvälineisiin, kirveisiin, kuokkiin, lapioihin, talikoihin ja puukkoihin. Kädet verillä on töitä tehty oman leivän ja valtakunnan vientiteollisuuden ja turvallisuuden eteen. Viittauksen kohteena on myös vuoden 1918 sota ja sotien välisten kahden vuosikymmenen aika, jolloin rakennettiin kotiseutua ja valmistauduttiin tarvittaessa puolustamaan kotia, isänmaata ja uskontoa, jos käsky käy. Rajan kansana tiedettiin, että uhka oli koko ajan olemassa. Siksi viittaan tällä nimellä suojeluskuntaan ja lottajärjestöön. Veren merkki sopii tietysti viittaamaan kotikirkkomme ristiin, Kistuksen sovintovereen ja kauniisti hoidettuihin sankarihautoihimme.

Vuoden 1920 raja katkaisi yhteytemme itään ja aiheutti paljon vahinkoa elinkeinoillemme. Vielä suurempi menetys tuli toisen maailmansodan rauhantekojen myötä. Emme saa menettää uskoamme ja toivoamme siihen, että meille joskus vielä tarjoutuu tilaisuus elvyttää vanhat elinvoimaiset kylämme nykyisessä Kuusamossa yhtä hyvin kuin luovutetunkin alueen kylissä.

Se mitä jo nyt voimme Vanhan Kuusamon hyväksi tehdä, on se että nostamme kunniaan kylissämme ja Kirkonkylässä kaiken sen vanhan Kuusamon elämän muodot, jotka ovat vielä esiin nostettavissa.

Tässä saattaisi olla Kuusamo-Seuralle, joka niin kauniisti on vaalinut kulttuuriperintöämme, seuraava haastava tehtävä. Juuri kotiseutuseuran esiin nostamana tämä työ saattaisi sytyttää ulkokuusamolaisuudessa ja loma-asujina täällä olevat ihmiset tähän työhön. Ainakin itse olisin siihen Kuusamo-Seuran jäsenenä innolla valmis – kun käsky tai pyyntö käy.

(Matti Kyllösen esitelmä Kuusamo-Seura ry:n syyskokouksessa Kuusamon museolla 17.11.2016.)

]]>
11 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226393-piirteita-kuusamon-identiteetista-historiantutkimuksen-valossa#comments Isänmaallisuus Kommunismi Kulttuuriperintö Kuusamo-seura Poliittinen historia Fri, 18 Nov 2016 13:38:50 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226393-piirteita-kuusamon-identiteetista-historiantutkimuksen-valossa
Dagen efter Trump http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225751-dagen-efter-trump <p>Kuinka moni olisi arvannut, että kohupohatta Donald Trump pärjäisi näin hyvin Yhdysvaltain presidentinvaalissa? Hän voitti. Mies, joka oli vielä vuosi sitten vaaleja ajatellen lähinnä vitsi. Monille mahdottomalta tuntuva uhkakuva. Huonosti käyttäytyvä mies, josta ei olisi presidentiksi. Mistä Trumpin suosio johtuu ja mitä hänen voitostaan seuraa?</p><p>&nbsp;</p><p>Populismi jyräsi jälleen vanhan vallan yli ja piti sitä pilkkanaan. Monelta osin ei varmastikaan hänen ihastuttavasta luonteestaan. Trump hyödynsi populismille ominaisesti sekä huomattavan suuren kansanosan turhautuneisuutta nykyisiin valtarakenteisiin että melko pitkälti samojen ihmisten kriittisyyttä ja muutosvastarintaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ääni Trumpille oli ei-ääni pitkälle viedylle feminismille, massamaahanmuutolle ja globalisaatiolle &ndash; asioille, joita itsekin vastustan. Näihin ilmiöihin kyllästymisen on oltava suurta, että antaa äänensä Trumpin kaltaiselle hahmolle. Poliittinen korrektius ei vaan toimi.&nbsp;Onneksi ei tarvinnut äänestää noissa vaaleissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Hillary Clintonin kampanjaa ei edistänyt se, että hän edusti vanhaa valtaa kaikkein pahimmassa muodossaan korruptiosyytteineen. Clinton on monelle amerikkalaiselle stereotyyppi kaupunkien liberaalin valtaeliitin edustajasta. Kansa halusi muutosta ja ennakkosuosikki hävisi jälleen, kuten Brexit-äänestyksessäkin. Populisti vaikuttaa pärjäävän vaaleissa kuin vaaleissa toistuvasti gallupeja ja asiantuntijoiden ennusteita paremmin. Ylpeyteen ei ole varaa.</p><p>&nbsp;</p><p>On aika herätä. Kaupunkilainen liberalismi, feminismi ja internationalismi eivät maistu kaikille. Nopea muutos saa aikaan rajuja vastareaktioita. Nationalismi elää yhä voimakkaina, etenkin maaseudulla. Sitä pitäisi osata käyttää länsimaissa voimavarana. Oikein ohjattuna ne kasvattavat sitoutuneisuuteen, vastuullisuuteen ja ahkeruuteen &ndash;&nbsp;myös kansainvälisissä suhteissa. Tarvitaan inhimillistä isänmaallisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>On melko vaikeaa arvioida sitä, mikä kaikki tulee muuttumaan Trumpin myötä. Varsinkin kun republikaanit voittivat presidentinvaalin lisäksi sekä senaatin että kongressin vaalit. Republikaanit pääsivät lujasti kiinni vallan kahvaan. Yhdysvaltoja reivattiin oikealle kaksin käsin ja tällä on pakko olla seurauksensa. Yhdysvaltain Venäjä-suhteet ovat Suomen kannalta erityisen tärkeä kysymys. Nyt olisi kiva olla Natossa &ndash; optio ei välttämättä ole enää voimassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuinka moni olisi arvannut, että kohupohatta Donald Trump pärjäisi näin hyvin Yhdysvaltain presidentinvaalissa? Hän voitti. Mies, joka oli vielä vuosi sitten vaaleja ajatellen lähinnä vitsi. Monille mahdottomalta tuntuva uhkakuva. Huonosti käyttäytyvä mies, josta ei olisi presidentiksi. Mistä Trumpin suosio johtuu ja mitä hänen voitostaan seuraa?

 

Populismi jyräsi jälleen vanhan vallan yli ja piti sitä pilkkanaan. Monelta osin ei varmastikaan hänen ihastuttavasta luonteestaan. Trump hyödynsi populismille ominaisesti sekä huomattavan suuren kansanosan turhautuneisuutta nykyisiin valtarakenteisiin että melko pitkälti samojen ihmisten kriittisyyttä ja muutosvastarintaa.

 

Ääni Trumpille oli ei-ääni pitkälle viedylle feminismille, massamaahanmuutolle ja globalisaatiolle – asioille, joita itsekin vastustan. Näihin ilmiöihin kyllästymisen on oltava suurta, että antaa äänensä Trumpin kaltaiselle hahmolle. Poliittinen korrektius ei vaan toimi. Onneksi ei tarvinnut äänestää noissa vaaleissa.

 

Hillary Clintonin kampanjaa ei edistänyt se, että hän edusti vanhaa valtaa kaikkein pahimmassa muodossaan korruptiosyytteineen. Clinton on monelle amerikkalaiselle stereotyyppi kaupunkien liberaalin valtaeliitin edustajasta. Kansa halusi muutosta ja ennakkosuosikki hävisi jälleen, kuten Brexit-äänestyksessäkin. Populisti vaikuttaa pärjäävän vaaleissa kuin vaaleissa toistuvasti gallupeja ja asiantuntijoiden ennusteita paremmin. Ylpeyteen ei ole varaa.

 

On aika herätä. Kaupunkilainen liberalismi, feminismi ja internationalismi eivät maistu kaikille. Nopea muutos saa aikaan rajuja vastareaktioita. Nationalismi elää yhä voimakkaina, etenkin maaseudulla. Sitä pitäisi osata käyttää länsimaissa voimavarana. Oikein ohjattuna ne kasvattavat sitoutuneisuuteen, vastuullisuuteen ja ahkeruuteen – myös kansainvälisissä suhteissa. Tarvitaan inhimillistä isänmaallisuutta.

 

On melko vaikeaa arvioida sitä, mikä kaikki tulee muuttumaan Trumpin myötä. Varsinkin kun republikaanit voittivat presidentinvaalin lisäksi sekä senaatin että kongressin vaalit. Republikaanit pääsivät lujasti kiinni vallan kahvaan. Yhdysvaltoja reivattiin oikealle kaksin käsin ja tällä on pakko olla seurauksensa. Yhdysvaltain Venäjä-suhteet ovat Suomen kannalta erityisen tärkeä kysymys. Nyt olisi kiva olla Natossa – optio ei välttämättä ole enää voimassa.

]]>
0 http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225751-dagen-efter-trump#comments Donald Trump Isänmaallisuus Populismi Yhdysvallat Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016 Wed, 09 Nov 2016 05:05:36 +0000 Jiska Gröhn http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225751-dagen-efter-trump
Meidän Suomen lippu http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223716-meidan-suomen-lippu <p>Kuten yli 15 000 muuta suomalaista, olin minäkin Helsingissä osoittamassa mieltä fasismia, natsismia ja väkivaltaa vastaan.</p><p>Kuten Puheenvuoron blogissa lupasin, minulla oli kädessä Suomen lippu ja pienempi Nicaraguan lippu. Suomen lippu löytyi myös hatustani.</p><p>Mielenosoituksessa seisoin kavereiden kanssa. Meitä opasti Jukka Virlander, jolla oli keskikokoinen Suomen lippu koko ajan kädessä.</p><p>Lippuni kiersi välillä eri ihmisten käsissä. Eräs heistä oli pelle, joka pellekavereineen &quot;teki natsitarkastuksia&quot;. Aluksi pelle katsoi minua vähän empien kun ojensin lipun hänelle, mutta kun sanoin tiukasti, että Suomen lippu on meidän kaiken, hän sitten hymyili ja nosti lipun korkeuteen.</p><p>Jokaisen suomalaisen pitäisi nyt nostaa Suomen lippu korkeuteen ja kantaa sen rakkaudella. Valitettavasti moni ei tee niin ja yleisin syy mitä olen kuullut, kun olen kysynyt ihmisiltä on se, että Suomen lippu edustaa natsia ja ääri-isänmaallista ajattelua. Olen sanonut niille ihmisille, että he luovuttavat tärkeää asia kyseenalaiseen tarkoitukseen.</p><p>Laki sanoo selkeästä Suomen lipun käytöstä, että <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380">se, joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava <em>Suomen lipun häpäisemisestä</em> sakkoon. </a><a class="mvs" href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#a21.4.1995-588" title="Linkki muutossäädöksen voimaantulotietoihin">(21.4.1995)</a></p><p>Lipun turmeleminen on ilmeisesti tulkintakysymys ja siksi voidaan kysyä, että voitaisiinko tulkita niin, että Suomen lipun käyttäminen natsiismin, fasismin ja poliittisen väkivallan ajaamisessa julkisesti tai ei (esim. painotuissa tuotteissa) voitaisiin tulkita lipun turmelemisena!</p><p>Haluan ajatella, kuten Jukka Virlander sanoi yhdelle toimittajalle Rikotaan hiljaisuutta -mielenosoituksessa, että &quot;Haluan, että saamme lipumme takaisin&quot;.</p><p>Tänään myös pihallamme lippu nousi salkoon Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Hienoa!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten yli 15 000 muuta suomalaista, olin minäkin Helsingissä osoittamassa mieltä fasismia, natsismia ja väkivaltaa vastaan.

Kuten Puheenvuoron blogissa lupasin, minulla oli kädessä Suomen lippu ja pienempi Nicaraguan lippu. Suomen lippu löytyi myös hatustani.

Mielenosoituksessa seisoin kavereiden kanssa. Meitä opasti Jukka Virlander, jolla oli keskikokoinen Suomen lippu koko ajan kädessä.

Lippuni kiersi välillä eri ihmisten käsissä. Eräs heistä oli pelle, joka pellekavereineen "teki natsitarkastuksia". Aluksi pelle katsoi minua vähän empien kun ojensin lipun hänelle, mutta kun sanoin tiukasti, että Suomen lippu on meidän kaiken, hän sitten hymyili ja nosti lipun korkeuteen.

Jokaisen suomalaisen pitäisi nyt nostaa Suomen lippu korkeuteen ja kantaa sen rakkaudella. Valitettavasti moni ei tee niin ja yleisin syy mitä olen kuullut, kun olen kysynyt ihmisiltä on se, että Suomen lippu edustaa natsia ja ääri-isänmaallista ajattelua. Olen sanonut niille ihmisille, että he luovuttavat tärkeää asia kyseenalaiseen tarkoitukseen.

Laki sanoo selkeästä Suomen lipun käytöstä, että se, joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. (21.4.1995)

Lipun turmeleminen on ilmeisesti tulkintakysymys ja siksi voidaan kysyä, että voitaisiinko tulkita niin, että Suomen lipun käyttäminen natsiismin, fasismin ja poliittisen väkivallan ajaamisessa julkisesti tai ei (esim. painotuissa tuotteissa) voitaisiin tulkita lipun turmelemisena!

Haluan ajatella, kuten Jukka Virlander sanoi yhdelle toimittajalle Rikotaan hiljaisuutta -mielenosoituksessa, että "Haluan, että saamme lipumme takaisin".

Tänään myös pihallamme lippu nousi salkoon Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Hienoa!

]]>
72 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223716-meidan-suomen-lippu#comments Kotimaa Isänmaallisuus Kansallissymbolit Suomen lippu Sat, 01 Oct 2016 10:51:37 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223716-meidan-suomen-lippu
Mitä on terve itsekkyys? http://petrikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223357-mita-on-terve-itsekkyys <p>Suvaitsevaisuuden äänitorvi Helsingin Sanomat kirjoitti 24.9.2016:</p><p><em>&quot;Isänmaanrakkaus kaventuu itsekkyydeksi</em></p><p><em>Nykyisin näyttää siltä, että suomalaisten ihmisoikeuksille annetaan suurempi painoarvo kuin muiden maiden kansalaisten ihmisoikeuksille, kirjoittaa piispa Björn Vikström.</em></p><p><em>MIELENOSOITUKSISSA, joissa vastustetaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamista, käytetään usein isänmaallisia symboleja. Siniristilipuilla, jääkiekkomaajoukkueen paidoilla ja muilla sinivalkoisilla tunnuksilla osanottajat haluavat ilmaista, että he ovat ylpeitä suomalaisuudestaan.</em></p><p><em>Isänmaallisuus on monessa mielessä hyvä asia, ja maahanmuuton tuntemattomat seuraukset huolestuttavat luonnollisesti monia. Huolestuttavaa kuitenkin on, että isänmaanrakkaudella puolustetaan kansallista itsekkyyttä.&rdquo;</em></p><p>Piispa on pihalla kuin lumiukko. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku auttaa tänne tulleita omalla työllään ja varoillaan. <strong>Auttaminen on sinänsä hienoa, mutta ei niin, että sitä varten otetaan miljarditolkulla julkista velkaa ja leikataan omilta ja jätetään omat vanhukset ja asunnottomat heitteille. Jos yhteiskunta rakennetaan muiden auttamisen varaan, niin kohta ei ole muuta kuin autettavia ja velkaa. Ja maksajat lähtevät muualle, missä verovarat käytetään järkevämmin.</strong></p><p>HS kirjoitti: <em>&quot;Huolta herättää myös Suomen poliittisten päättäjien maailman kriisipesäkkeisiin lähettämä vahva, ihmisoikeuksia murtava viesti, jonka mukaan Suomeen ei kannata pyrkiä.&quot;</em></p><p>Juuri näinhän kasvava joukko eurooppalaisia maita toimii mm. Tanska, Norja jne. karsimalla vetovoimatekijöitä. Euroopassa puhutaan taakanjaosta ja hyvin harva maa on ollut halukas vapaaehtoisiin siirtoihin. Eikö tämä viittaa siihen, että turvapaikanhakijat nähdään taakkana ja rasitteena?<br /><br /><strong>Apu pitäisi kohdentaa sinne missä ne kriisit ovat, eikä niin että tänne tullaan turvapaikkaturistina usean eri turvallisen maan halki ja Dublin-asetusta rikkoen. Kansainvälisten sopimusten mukaan sota ei oikeuta turvapaikkaan, vain henkilökohtainen vaino.</strong> Kriisitilanteessa nuorten terveiden ihmisten pitäisi jäädä maahansa auttamaan omiaan, eikä &rdquo;paeta&rdquo; toiseen maahan elämään toisten rahoilla.<br /><br />Suomi on pieni, velkaantunut maa, jossa on suuri krooninen työttömyys ja jäykät työmarkkinat.<br /><br />Emme me voi auttaa kaikkia ja moni käyttää nykyistä sinisilmäistä järjestelmää hyväkseen. <strong>Meillä on bruttovelkaa muille maille jo 425 miljardia euroa (31.3.2014 Suomen pankin tilastot)</strong>. Paljonko lisää pitää ottaa?</p><p>HS kirjoitti: <em>&quot;SUOMESSA viime kuukausina tehdyt päätökset näyttäisivät varmasti varsin toisenlaisilta, jos päättäjät olisivat joutuneet ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että he itse saattaisivat joutua turvapaikanhakijan asemaan.</em></p><p><em>Jos suomalainen joutuisi pakenemaan vieraaseen maahan, hän ei odottaisi sellaista vastaanottoa, jota Suomi nyt turvapaikanhakijoille tarjoaa. Näyttää siltä, että suomalaisten ihmisoikeuksille annetaan suurempi painoarvo kuin muiden maiden kansalaisten ihmisoikeuksille.&quot;</em></p><p>Piispa on oikeassa, en todellakaan odottaisi moista ilmaista majoitusta ja ruokapalvelua. Jos joutuisin pakenemaan muualle, en todellakaan olettaisi saavani niin hyvää vastaanottoa kuin nyt Suomeen tulleet epäkiitolliset turvapaikanhakijat ovat saaneet.<br /><br />En kuvittelisi, että joku tarjoaa minulle asumisen, ruoan, terveydenhoidon, kieliopinnot ja muun opiskelut ilmaiseksi - koko loppuelämäksi! En kuvittelisi, että valittamalla saan parempaa ruokaa, juuri oman maan mausteilla ja metkuilla.<br /><br />En kuvittelisi, että minulle järjestetään ilmaiset bussikyydit, kuntosali ja viihdykettä &ndash; kuten tanssia, retkiä ja jalkapallon pelaamista &ndash; kaikkea ilmaiseksi. En kuvittelisi, että vieraassa maassa minun ei tarvitse oikeasti opetella sen kieltä, vaan ilmaiset tulkkipalvelut juoksevat vuodesta toiseen.</p><p>En kuvittelisi, että voin haukkumalla turvapaikan tarjonneen maan kansalaisia tehdä menestyksekkään uran poliitikkona. En kuvittelisi, että solvaamalla tämän maan rakentaneita ihmisiä roskaväeksi, rasisteiksi ja natseiksi ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kansanedustaja-puutuu-ylen-toimittajan-vihapuheeseen-avoimessa-kirjeessaan/">kehottamalla heitä syömään paskaa</a>, minulle aukenisi ura TV-tähtenä.<br /><br />En kuvittelisi, että voin tästä maailman tappiin vaatia erityisoikeuksia liittyen omaan kulttuurini ja uskonnolliseen vakaumukseeni, vaan ymmärtäisin että maassa maan tavalla. En tekisi uskonnollisesta vakaumuksestani suurta numeroa.<br /><br />Sen sijaan koittaisin kovasti opetella uuden maan kielen, kulttuurin ja tehdä siellä töitä, joilla itse elätän perheeni, enkä vaatimalla vaadi korkeampaa sosiaaliturvaa, jota velkarahalla rahoitetaan. Vähintäänkin opiskelisin englannin kielen niin hyvin, että pärjäisin sillä kaikissa tilanteissa itse.</p><p>Ottaisin omat paperini mukaan, enkä tahallaan hävittäisi passiani ennen maahan tuloa.<br /><br />Tietenkin toivoisin, että minun suhtauduttaisiin hyvin uudessa maassa, mutta ymmärrän että aito, syvä arvostus täytyy ansaita omilla teoilla ja siihen menee aikansa. Ymmärrän myös, että suurissa joukoissa on aina ilkeitä ihmisiä, joista jotkut saattavat huudella hävyttömyyksiä, mutta se ei tarkoita, että kaikki ihmiset tässä uudessa maassa olisivat tällaisia. <strong>Olen itse ollut 9 vuotta koulukiusattuna, enkä tietenkään syytä tästä kaikkia koulun oppilaita. </strong>Tiedän mitä on olla henkisen ja fyysisen väkivallan uhrina. Se jättää loppuelämän arvet, mutta niiden kanssa voi elää. Jos joku huutelisi rasistisia kommentteja perääni, todennäköisesti vain sulkisin korvani ja kävelisin eteenpäin. <strong>Sanat ovat sanoja, eivät tekoja.</strong><br /><br />Eläinmaailmassa monet eläimet suhtautuvat yhteisön ulkopuolisiin vähintäänkin epäilevästi, usein jopa vihamielisesti. Ulkomailla ollessani olen kokenut, kun minua tuijotetaan paikan ainoana valkoisena. Pahimmassa tapauksessa kukaan ei puhu päiväkausiin, eikä sano edes hei. Ehkä olen &ndash; <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1473396444989">Jari Tervon sanoja </a>lainatakseni &ndash; riittävän autistinen, että voin elää tuonkin kanssa.<br /><br />Ja todella toivoisin, että tässä uudessa maassa on viisas johto, joka ajattelee maan parasta, eikä halaile koko maailmaa.<br /><br />Muistakaa: Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla. Ja nyt meillä on kirkon mies, joka johdattaa meitä kadotukseen ja kohti tämän maan tuhoa.<br /><br />Lähteet:<br /><a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1474605864663?ref=a-luet-" title="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1474605864663?ref=a-luet-">http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1474605864663?ref=a-luet-</a></p><p><a href="http://www.suomenpankki.fi/en/tilastot/maksutase/pages/tilastot_maksutase_ja_suorat_sijoitukset_maksutase_um_bruttovelka_en.aspx">http://www.suomenpankki.fi/en/tilastot/maksutase/pages/tilastot_maksutase_ja_suorat_sijoitukset_maksutase_um_bruttovelka_en.aspx</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suvaitsevaisuuden äänitorvi Helsingin Sanomat kirjoitti 24.9.2016:

"Isänmaanrakkaus kaventuu itsekkyydeksi

Nykyisin näyttää siltä, että suomalaisten ihmisoikeuksille annetaan suurempi painoarvo kuin muiden maiden kansalaisten ihmisoikeuksille, kirjoittaa piispa Björn Vikström.

MIELENOSOITUKSISSA, joissa vastustetaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamista, käytetään usein isänmaallisia symboleja. Siniristilipuilla, jääkiekkomaajoukkueen paidoilla ja muilla sinivalkoisilla tunnuksilla osanottajat haluavat ilmaista, että he ovat ylpeitä suomalaisuudestaan.

Isänmaallisuus on monessa mielessä hyvä asia, ja maahanmuuton tuntemattomat seuraukset huolestuttavat luonnollisesti monia. Huolestuttavaa kuitenkin on, että isänmaanrakkaudella puolustetaan kansallista itsekkyyttä.”

Piispa on pihalla kuin lumiukko. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos joku auttaa tänne tulleita omalla työllään ja varoillaan. Auttaminen on sinänsä hienoa, mutta ei niin, että sitä varten otetaan miljarditolkulla julkista velkaa ja leikataan omilta ja jätetään omat vanhukset ja asunnottomat heitteille. Jos yhteiskunta rakennetaan muiden auttamisen varaan, niin kohta ei ole muuta kuin autettavia ja velkaa. Ja maksajat lähtevät muualle, missä verovarat käytetään järkevämmin.

HS kirjoitti: "Huolta herättää myös Suomen poliittisten päättäjien maailman kriisipesäkkeisiin lähettämä vahva, ihmisoikeuksia murtava viesti, jonka mukaan Suomeen ei kannata pyrkiä."

Juuri näinhän kasvava joukko eurooppalaisia maita toimii mm. Tanska, Norja jne. karsimalla vetovoimatekijöitä. Euroopassa puhutaan taakanjaosta ja hyvin harva maa on ollut halukas vapaaehtoisiin siirtoihin. Eikö tämä viittaa siihen, että turvapaikanhakijat nähdään taakkana ja rasitteena?

Apu pitäisi kohdentaa sinne missä ne kriisit ovat, eikä niin että tänne tullaan turvapaikkaturistina usean eri turvallisen maan halki ja Dublin-asetusta rikkoen. Kansainvälisten sopimusten mukaan sota ei oikeuta turvapaikkaan, vain henkilökohtainen vaino. Kriisitilanteessa nuorten terveiden ihmisten pitäisi jäädä maahansa auttamaan omiaan, eikä ”paeta” toiseen maahan elämään toisten rahoilla.

Suomi on pieni, velkaantunut maa, jossa on suuri krooninen työttömyys ja jäykät työmarkkinat.

Emme me voi auttaa kaikkia ja moni käyttää nykyistä sinisilmäistä järjestelmää hyväkseen. Meillä on bruttovelkaa muille maille jo 425 miljardia euroa (31.3.2014 Suomen pankin tilastot). Paljonko lisää pitää ottaa?

HS kirjoitti: "SUOMESSA viime kuukausina tehdyt päätökset näyttäisivät varmasti varsin toisenlaisilta, jos päättäjät olisivat joutuneet ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että he itse saattaisivat joutua turvapaikanhakijan asemaan.

Jos suomalainen joutuisi pakenemaan vieraaseen maahan, hän ei odottaisi sellaista vastaanottoa, jota Suomi nyt turvapaikanhakijoille tarjoaa. Näyttää siltä, että suomalaisten ihmisoikeuksille annetaan suurempi painoarvo kuin muiden maiden kansalaisten ihmisoikeuksille."

Piispa on oikeassa, en todellakaan odottaisi moista ilmaista majoitusta ja ruokapalvelua. Jos joutuisin pakenemaan muualle, en todellakaan olettaisi saavani niin hyvää vastaanottoa kuin nyt Suomeen tulleet epäkiitolliset turvapaikanhakijat ovat saaneet.

En kuvittelisi, että joku tarjoaa minulle asumisen, ruoan, terveydenhoidon, kieliopinnot ja muun opiskelut ilmaiseksi - koko loppuelämäksi! En kuvittelisi, että valittamalla saan parempaa ruokaa, juuri oman maan mausteilla ja metkuilla.

En kuvittelisi, että minulle järjestetään ilmaiset bussikyydit, kuntosali ja viihdykettä – kuten tanssia, retkiä ja jalkapallon pelaamista – kaikkea ilmaiseksi. En kuvittelisi, että vieraassa maassa minun ei tarvitse oikeasti opetella sen kieltä, vaan ilmaiset tulkkipalvelut juoksevat vuodesta toiseen.

En kuvittelisi, että voin haukkumalla turvapaikan tarjonneen maan kansalaisia tehdä menestyksekkään uran poliitikkona. En kuvittelisi, että solvaamalla tämän maan rakentaneita ihmisiä roskaväeksi, rasisteiksi ja natseiksi ja kehottamalla heitä syömään paskaa, minulle aukenisi ura TV-tähtenä.

En kuvittelisi, että voin tästä maailman tappiin vaatia erityisoikeuksia liittyen omaan kulttuurini ja uskonnolliseen vakaumukseeni, vaan ymmärtäisin että maassa maan tavalla. En tekisi uskonnollisesta vakaumuksestani suurta numeroa.

Sen sijaan koittaisin kovasti opetella uuden maan kielen, kulttuurin ja tehdä siellä töitä, joilla itse elätän perheeni, enkä vaatimalla vaadi korkeampaa sosiaaliturvaa, jota velkarahalla rahoitetaan. Vähintäänkin opiskelisin englannin kielen niin hyvin, että pärjäisin sillä kaikissa tilanteissa itse.

Ottaisin omat paperini mukaan, enkä tahallaan hävittäisi passiani ennen maahan tuloa.

Tietenkin toivoisin, että minun suhtauduttaisiin hyvin uudessa maassa, mutta ymmärrän että aito, syvä arvostus täytyy ansaita omilla teoilla ja siihen menee aikansa. Ymmärrän myös, että suurissa joukoissa on aina ilkeitä ihmisiä, joista jotkut saattavat huudella hävyttömyyksiä, mutta se ei tarkoita, että kaikki ihmiset tässä uudessa maassa olisivat tällaisia. Olen itse ollut 9 vuotta koulukiusattuna, enkä tietenkään syytä tästä kaikkia koulun oppilaita. Tiedän mitä on olla henkisen ja fyysisen väkivallan uhrina. Se jättää loppuelämän arvet, mutta niiden kanssa voi elää. Jos joku huutelisi rasistisia kommentteja perääni, todennäköisesti vain sulkisin korvani ja kävelisin eteenpäin. Sanat ovat sanoja, eivät tekoja.

Eläinmaailmassa monet eläimet suhtautuvat yhteisön ulkopuolisiin vähintäänkin epäilevästi, usein jopa vihamielisesti. Ulkomailla ollessani olen kokenut, kun minua tuijotetaan paikan ainoana valkoisena. Pahimmassa tapauksessa kukaan ei puhu päiväkausiin, eikä sano edes hei. Ehkä olen – Jari Tervon sanoja lainatakseni – riittävän autistinen, että voin elää tuonkin kanssa.

Ja todella toivoisin, että tässä uudessa maassa on viisas johto, joka ajattelee maan parasta, eikä halaile koko maailmaa.

Muistakaa: Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla. Ja nyt meillä on kirkon mies, joka johdattaa meitä kadotukseen ja kohti tämän maan tuhoa.

Lähteet:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1474605864663?ref=a-luet-

http://www.suomenpankki.fi/en/tilastot/maksutase/pages/tilastot_maksutase_ja_suorat_sijoitukset_maksutase_um_bruttovelka_en.aspx

]]>
0 http://petrikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223357-mita-on-terve-itsekkyys#comments Isänmaallisuus Maahanmuutto Politiikka Sun, 25 Sep 2016 07:37:55 +0000 Petri Kuittinen http://petrikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223357-mita-on-terve-itsekkyys
Presidentiemme arvojärjestys http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222741-presidentiemme-arvojarjestys <p>Presidentti Ryti on minlle arvokkain. Ymmärsi, &nbsp;että Saksan tuella &nbsp;jatkuu itsenäisyys, &nbsp;koska länsivallat ovat kimpassa ryssien kanssa.</p><p>Toiseksi paras on presidentti Kekkonen. &nbsp;Ymmärsi, että suurien kanssa pärjätään, omamme vaaditaan mutta ei isotella..</p><p>Kolmanneksi paras &nbsp;on &nbsp; presidentti Koivisto. &nbsp;Koivisto oli Suomen presidentti &nbsp;eikä &nbsp;eestiläinen ja valvoi Suomen etuja &nbsp;kun janajevit oli &nbsp;ottamassa valtaa Neuvostoliitossa.,</p><p>Jatkohistoriaahan &nbsp;olisi voinut kirjoittaa Janajev eikä &nbsp;kapellimestari Jeltsin.</p><p>Minä sovinisti &nbsp;presidentti Halosesta en sano yhtään mitään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentti Ryti on minlle arvokkain. Ymmärsi,  että Saksan tuella  jatkuu itsenäisyys,  koska länsivallat ovat kimpassa ryssien kanssa.

Toiseksi paras on presidentti Kekkonen.  Ymmärsi, että suurien kanssa pärjätään, omamme vaaditaan mutta ei isotella..

Kolmanneksi paras  on   presidentti Koivisto.  Koivisto oli Suomen presidentti  eikä  eestiläinen ja valvoi Suomen etuja  kun janajevit oli  ottamassa valtaa Neuvostoliitossa.,

Jatkohistoriaahan  olisi voinut kirjoittaa Janajev eikä  kapellimestari Jeltsin.

Minä sovinisti  presidentti Halosesta en sano yhtään mitään.

]]>
7 http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222741-presidentiemme-arvojarjestys#comments Isänmaallisuus Tue, 13 Sep 2016 17:20:27 +0000 Jarmo Lauros http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222741-presidentiemme-arvojarjestys
Kansojen kisat Riossa http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221442-kansojen-kisat-riossa <p>Meitä suomalaisia useasti syytetty yltiöisänmaallisiksi, lippuinemme ja leijonalogoinemme. &nbsp;Rion olympialaisia katsellessa huomaan, että osaavat ne muutkin liputtaa. &nbsp;Erityisesti tänään pisti silmään kiinalaisten ja japanialaisten käytös tunnuksineen maidensa otellessa bing-bongissa.</p><p>Itse asiassa suomalaisten käytös on Riossa ollut hillittyä, kuten &nbsp;venäläistenkin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meitä suomalaisia useasti syytetty yltiöisänmaallisiksi, lippuinemme ja leijonalogoinemme.  Rion olympialaisia katsellessa huomaan, että osaavat ne muutkin liputtaa.  Erityisesti tänään pisti silmään kiinalaisten ja japanialaisten käytös tunnuksineen maidensa otellessa bing-bongissa.

Itse asiassa suomalaisten käytös on Riossa ollut hillittyä, kuten  venäläistenkin.

]]>
0 http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221442-kansojen-kisat-riossa#comments Isänmaallisuus Thu, 18 Aug 2016 09:48:16 +0000 Jarmo Lauros http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221442-kansojen-kisat-riossa