Älykkyys http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132589/all Sat, 07 Apr 2018 15:25:39 +0300 fi Poliitikot ovat keskimääräistä älykkäämpiä http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253469-poliitikot-ovat-keskimaaraista-alykkaampia <p>Suomessa käydään kovasti keskustelua päätösten laadukkuudesta, tai oikeastaan laadukkuuden puutteesta. Ongelma ei kuitenkaan ole poliitikkojen: keskimääräinen poliitikko on älykkäämpi ja selvästi valveutuneempi kuin keskimääräinen äänestäjä. Miksi päätökset sitten ovat huonoja? Kuka ne pölhöt julkkikset, Pekkariset tai Hakkaraiset on oikein sinne Arkadianmäelle tai valtuustoon äänestänyt? Vastaus on yksinkertainen: sinä ja muut äänestäjät.</p><p>Otetaan esimerkki julkkiksesta josta tuli kansanedustaja todellisesta elämästä: Tony Halmeen valinta vuonna 2003. Suurin osa Halmeen 16 390 äänestäjästä halusi näpäyttää poliitikkoja, poliittista järjestelmää tai äänesti häntä vitsillä. Oliko hyvä vitsi? Valinnasta kärsi sekä kansanedustajalaitos, välillisesti äänestäjät huonomman politiikan muodossa ja todennäköisesti myös Tony Halme itse joka joutui osaltaan kansanedustajan toimen takia sellaiseen julkisuusmyrskyyn jonka seurauksena hän kuoli ennenaikaisesti vuonna 2010. Syyllinen tässä tapauksessa ei ollut poliitikot, ei Tony Halme itse vaan äänestäjät jotka ajattelemattomuudellaan aiheuttivat jälleen kerran monella tapaa vahinkoa.</p><p>Toinen ongelmallinen osa-alue on ihmisten kykenemättömyys antaa rakentavaa palautetta ja eläytyä muiden ihmisten asemaan. Mietipä itse haluaisitko tehdä paskalla palkalla kansanedustajan hommia, kun palaute &quot;kansan syviltä riveiltä&quot; on pahimmillaan tappouhkauksia ja usein parhaimmillaankin valitusta ja narinaa. Koskaan ei ole kuulemma asiat hyvin, ja koskaan vika ei ole valittajassa itsessään. Eipä ihme että suurin osa kyvykkäimmästä aineksesta valitsee tehtävänsä muualta kuin politiikan parista missä heidän ei tarvitse neljän vuoden välein alentua kansan edessä pelleksi ja kuunnella heidän itkuaan. Tehtäviin, jossa työaika ei ole 24/7 ja josta usein maksetaan parempaa palkkaa. Tehtäviin, jossa ei tarvitse toimia kansan kusitolppana ja alistua avaamaan kaikki menneet, nykyiset ja tulevat elämäntapahtumansa ja perheensä julkiseen arvosteluun.</p><p>Tästä juontaa juurensa kolmas ongelma: jopa useimmat tuntemani vasemmistopuolueiden poliitikot myöntävät yksityisessä keskusteluissa että nykyinen talouspolitiikka ja velaksi eläminen on tuhoisaa. Ongelma on se, että nykyisessä järjestelmässä vaalit voittaa usein se taho joka lupaa eniten hyvää äänestäjilleen. Jokainen puolue joutuu sen vuoksi lupaamaan äänestäjilleen lisämenoja, veronalennuksia ja muita etuja, joista osa on pakko hallituksessa sitten toteuttaa. Ja jos ei toteuteta, niin poliitikko menettää paikkansa seuraavissa vaaleissa. Vastuulliset poliitikot lähtevätkin politiikkaan tietoisina siitä, että neljän tai kahdeksan vuoden päästä heitä ei todennäköisesti valita ja heidät muistetaan &quot;suurina kurjistajina&quot; kun he ovat tehneet osansa pelastaakseen maan perikadolta. Jälleen ongelma: lyhytnäköiset ja ahneet äänestäjät.</p><p>Demokratian heikoin lenkki eivät ole omaa napaansa ajattelevat ja itsekeskeiset poliitikot tai ulkopuoliset lobbarit vaan ne äänestäjät jotka eivät halua tai kykene äänestämään vastuullisesti mutta äänestävät silti - usein vitsillä. Kaikkien puolesta olisi parasta että nämä äänestäjät pysyisivät vaalipäivänä kotonaan tai baarissa, missä tahansa muualla paitsi vierailisivat äänestyspaikalla. Yksi ongelma on myös se että keskivertoäänestäjä haluaa vain enemmän ja enemmän hyvää itselleen - välittämättä muista tai päätösten kokonaisvaikutuksista.</p><p>Ensin kerralla kun itket jossain facebookissa miten nykyeläkeläisiä sorsitaan (todellisuudessa tilanne on toisin päin) ja vaadit lisää rahaa tai vähemmän veroja tai muita päätöksiä joilla on oma hintansa niin esitä mistä ne rahat otetaan. Vinkki, näillä perusteilla teet itsestäsi naurettavan pellen paitsi poliitikkojen, myös meidän valveutuneiden ihmisten mielestä:</p><p>- Poliitikkojen palkoista (ovat huonot jo nykyisellään ja vaikka ne kaikki leikattaisiin niin ei niistä paljoa tulisi)</p><p>- Rikkaiden verotuksella (nykyverotus on jo niin kireä että suurin osa rikkaista on joko muuttanut muualle tai tekee vähemmän töitä ja siten maksaa vähemmän veroja)</p><p>- &quot;Ei ole muilta pois&quot; - kyllä se vaan on, mistä luulet että julkisen sektorin raha tulee. Puusta vissiin?</p><p>- &quot;Tämä on ihmisoikeuskysymys&quot; - no ei ole.</p><p>- &quot;On moraalitonta päättää toisin&quot; - moraali on ihan oma ongelmasi ja näkemyksesi maailmasta.</p><p>- &quot;On törkeätä joutua tekemään palkatonta työtä&quot; - ei ole pakko. Kieltäydy tuista jos et halua pelata yhteisillä säännöillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa käydään kovasti keskustelua päätösten laadukkuudesta, tai oikeastaan laadukkuuden puutteesta. Ongelma ei kuitenkaan ole poliitikkojen: keskimääräinen poliitikko on älykkäämpi ja selvästi valveutuneempi kuin keskimääräinen äänestäjä. Miksi päätökset sitten ovat huonoja? Kuka ne pölhöt julkkikset, Pekkariset tai Hakkaraiset on oikein sinne Arkadianmäelle tai valtuustoon äänestänyt? Vastaus on yksinkertainen: sinä ja muut äänestäjät.

Otetaan esimerkki julkkiksesta josta tuli kansanedustaja todellisesta elämästä: Tony Halmeen valinta vuonna 2003. Suurin osa Halmeen 16 390 äänestäjästä halusi näpäyttää poliitikkoja, poliittista järjestelmää tai äänesti häntä vitsillä. Oliko hyvä vitsi? Valinnasta kärsi sekä kansanedustajalaitos, välillisesti äänestäjät huonomman politiikan muodossa ja todennäköisesti myös Tony Halme itse joka joutui osaltaan kansanedustajan toimen takia sellaiseen julkisuusmyrskyyn jonka seurauksena hän kuoli ennenaikaisesti vuonna 2010. Syyllinen tässä tapauksessa ei ollut poliitikot, ei Tony Halme itse vaan äänestäjät jotka ajattelemattomuudellaan aiheuttivat jälleen kerran monella tapaa vahinkoa.

Toinen ongelmallinen osa-alue on ihmisten kykenemättömyys antaa rakentavaa palautetta ja eläytyä muiden ihmisten asemaan. Mietipä itse haluaisitko tehdä paskalla palkalla kansanedustajan hommia, kun palaute "kansan syviltä riveiltä" on pahimmillaan tappouhkauksia ja usein parhaimmillaankin valitusta ja narinaa. Koskaan ei ole kuulemma asiat hyvin, ja koskaan vika ei ole valittajassa itsessään. Eipä ihme että suurin osa kyvykkäimmästä aineksesta valitsee tehtävänsä muualta kuin politiikan parista missä heidän ei tarvitse neljän vuoden välein alentua kansan edessä pelleksi ja kuunnella heidän itkuaan. Tehtäviin, jossa työaika ei ole 24/7 ja josta usein maksetaan parempaa palkkaa. Tehtäviin, jossa ei tarvitse toimia kansan kusitolppana ja alistua avaamaan kaikki menneet, nykyiset ja tulevat elämäntapahtumansa ja perheensä julkiseen arvosteluun.

Tästä juontaa juurensa kolmas ongelma: jopa useimmat tuntemani vasemmistopuolueiden poliitikot myöntävät yksityisessä keskusteluissa että nykyinen talouspolitiikka ja velaksi eläminen on tuhoisaa. Ongelma on se, että nykyisessä järjestelmässä vaalit voittaa usein se taho joka lupaa eniten hyvää äänestäjilleen. Jokainen puolue joutuu sen vuoksi lupaamaan äänestäjilleen lisämenoja, veronalennuksia ja muita etuja, joista osa on pakko hallituksessa sitten toteuttaa. Ja jos ei toteuteta, niin poliitikko menettää paikkansa seuraavissa vaaleissa. Vastuulliset poliitikot lähtevätkin politiikkaan tietoisina siitä, että neljän tai kahdeksan vuoden päästä heitä ei todennäköisesti valita ja heidät muistetaan "suurina kurjistajina" kun he ovat tehneet osansa pelastaakseen maan perikadolta. Jälleen ongelma: lyhytnäköiset ja ahneet äänestäjät.

Demokratian heikoin lenkki eivät ole omaa napaansa ajattelevat ja itsekeskeiset poliitikot tai ulkopuoliset lobbarit vaan ne äänestäjät jotka eivät halua tai kykene äänestämään vastuullisesti mutta äänestävät silti - usein vitsillä. Kaikkien puolesta olisi parasta että nämä äänestäjät pysyisivät vaalipäivänä kotonaan tai baarissa, missä tahansa muualla paitsi vierailisivat äänestyspaikalla. Yksi ongelma on myös se että keskivertoäänestäjä haluaa vain enemmän ja enemmän hyvää itselleen - välittämättä muista tai päätösten kokonaisvaikutuksista.

Ensin kerralla kun itket jossain facebookissa miten nykyeläkeläisiä sorsitaan (todellisuudessa tilanne on toisin päin) ja vaadit lisää rahaa tai vähemmän veroja tai muita päätöksiä joilla on oma hintansa niin esitä mistä ne rahat otetaan. Vinkki, näillä perusteilla teet itsestäsi naurettavan pellen paitsi poliitikkojen, myös meidän valveutuneiden ihmisten mielestä:

- Poliitikkojen palkoista (ovat huonot jo nykyisellään ja vaikka ne kaikki leikattaisiin niin ei niistä paljoa tulisi)

- Rikkaiden verotuksella (nykyverotus on jo niin kireä että suurin osa rikkaista on joko muuttanut muualle tai tekee vähemmän töitä ja siten maksaa vähemmän veroja)

- "Ei ole muilta pois" - kyllä se vaan on, mistä luulet että julkisen sektorin raha tulee. Puusta vissiin?

- "Tämä on ihmisoikeuskysymys" - no ei ole.

- "On moraalitonta päättää toisin" - moraali on ihan oma ongelmasi ja näkemyksesi maailmasta.

- "On törkeätä joutua tekemään palkatonta työtä" - ei ole pakko. Kieltäydy tuista jos et halua pelata yhteisillä säännöillä.

]]>
24 http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253469-poliitikot-ovat-keskimaaraista-alykkaampia#comments Älykkyys Älykkyyserot Heikoin lenkki Päätöksenteko Tony Halme Sat, 07 Apr 2018 12:25:39 +0000 Esko Virri http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253469-poliitikot-ovat-keskimaaraista-alykkaampia
Älyn jättiläinen – Stephen Hawking on kuollut http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252244-alyn-jattilainen-stephen-hawking-on-kuollut <p>Elämä antaa ja ottaa [1. Stephen antoi enemmän kuin kukaan oikein jaksaa ymmärtää ja ottaa vastaan, toisaalta elämä otti itse Stepheniltä lähes kaiken. Hawking jätti viestin maailmalle &ndash; suuren älyn, josta hän viesti meille jotain sellaista, mitä suurin osa ei osaa ajatella &ndash; kaikkeudeksi, mikä on aina läsnä &ndash; tässä, nyt ja jossain tuolla toisella puolen.</p><p>Olin ja olen <strong>Stephen Hawkingin</strong> harras ihailija &ndash; jo 1970 -luvulta alkaen. Olen käyttänyt omasta mielestäni resursseistani merkittävän osan sen ymmärtämiseen mitä Hawking opetti ja kertoi &hellip;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ymmärrykseni ei ole auennut täyteen tietoisuuteen siitä kirkkaan valon elämästä, mitä Stephen meille tasaisen systemaattisesti tarjoili &ndash; muun muassa ikikirjassa &ndash; monilla kirjahyllyssä, lukemattomana &ndash; &rdquo;</strong><em><strong>Ajan lyhyt historia</strong></em><strong>&rdquo;</strong> ---</p><p>&hellip;</p><p>[1 1942-2018 ~ <a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000005602960.html">https://www.hs.fi/tiede/art-2000005602960.html</a> -</p><p><em>Kommenttini ylläolevaan linkkikirjoitukseen</em>:</p><p>&rdquo; &hellip; ... Tämä oli hyvin surullinen uutinen - ihailin Hawking&#39; iä - vuosikymmenet. Suuri, todella suuri mies - älyn kirkasta huippua. Stephen oli muutoinkin elämän kohokohta - sitkeyden ilmentymä - lahja ihmiskunnalle. Lyhyt historia tulee olemaan pitkä - Hawking tullaan muistamaan hyvin pitkään. Mustan aukon kulkija ja jonka elämä jää ikuiseen kiertoon tapahtumahorisonttiimme! &hellip; &rdquo; -Ilkka Luoma.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Yhden asian Hawkingin sitkeä elämä opetti &ndash; asioiden ja tapahtumien linkittymisen kaikkeen!</strong></p><p>Tämä oli suuren surun päivä. Ei ollut koskaan mahdollisuutta tavata itse kirkkaan älyn suurmiestä, mutta jotenkin hän osasi sytyttää jotain sellaista, joka kirkastuu iän myötä &ndash; on havainto, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja olemme osasena jossain niin suuressa, että se on olemattoman pieni - me maallikot kutsumme tätä &rdquo;<em>metsän näkemisellä puilta</em>&rdquo; tai &rdquo;<em>aidan sen seipäiltä</em>&rdquo; --- nämä ovat yllättävän vaikeita meille fakkiutuneille ihmisille!</p><p><em>Näin muotoilin tekstin Iltalahden uutiseen Stephen Hawkingin kuolemasta</em>:</p><p>~ <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201803142200810147_ul.shtml">http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201803142200810147_ul.shtml</a> -</p><p>&rdquo; &hellip; Sitkeän elämän huippu. Kirkkaan älyn tapahtumahorisontti on nyt kohdannut ikuisuuden - matka Stephenin ymmärtämään Mustaan aukkoon [2 on alkanut kuvainnollisesti ja myös konkreettisesti!</p><p>Lohtuna Hawkingille hänen oma oivallus: Kaikki, aivan kaikki - jopa Mustat aukot höyrystyvät ja haihtuvat täyteen tyhjyyteen, ei edes muistoa, kun ei valoakaan - ei mitään. Mittakaavat katoavat, ja sen lyhyen ihmissekunnin ajaksi jäi Stephenin säkenöivä valo ja äly kirkastamaan ymmärrystämme siitä, että kaikki olivat yhtä! <strong>R.I.P. Stephen</strong> &hellip; &rdquo; -Ilkka Luoma.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Viite</em>:</p><p>[2 ~ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Black_hole">https://en.wikipedia.org/wiki/Black_hole</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>DOC</strong> stephen_siirtyi_omaan_tapahtumahorisonttiin_14032018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 14032018</p><p>&nbsp;</p><p>[<a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15216761/alyn-jattilainen-stephen-hawking-on-kuollut">1</a>] [<a href="https://www.facebook.com/groups/1581060208836600/">2</a>] [<a href="https://www.tiede.fi/keskustelu/75496/alyn-jattilainen-stephen-hawking-kuollut?changed=1521013107">3</a>] [4] [5]</p><p>&nbsp;</p><p>348_2731</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elämä antaa ja ottaa [1. Stephen antoi enemmän kuin kukaan oikein jaksaa ymmärtää ja ottaa vastaan, toisaalta elämä otti itse Stepheniltä lähes kaiken. Hawking jätti viestin maailmalle – suuren älyn, josta hän viesti meille jotain sellaista, mitä suurin osa ei osaa ajatella – kaikkeudeksi, mikä on aina läsnä – tässä, nyt ja jossain tuolla toisella puolen.

Olin ja olen Stephen Hawkingin harras ihailija – jo 1970 -luvulta alkaen. Olen käyttänyt omasta mielestäni resursseistani merkittävän osan sen ymmärtämiseen mitä Hawking opetti ja kertoi …

 

Ymmärrykseni ei ole auennut täyteen tietoisuuteen siitä kirkkaan valon elämästä, mitä Stephen meille tasaisen systemaattisesti tarjoili – muun muassa ikikirjassa – monilla kirjahyllyssä, lukemattomana – ”Ajan lyhyt historia ---

[1 1942-2018 ~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005602960.html -

Kommenttini ylläolevaan linkkikirjoitukseen:

” … ... Tämä oli hyvin surullinen uutinen - ihailin Hawking' iä - vuosikymmenet. Suuri, todella suuri mies - älyn kirkasta huippua. Stephen oli muutoinkin elämän kohokohta - sitkeyden ilmentymä - lahja ihmiskunnalle. Lyhyt historia tulee olemaan pitkä - Hawking tullaan muistamaan hyvin pitkään. Mustan aukon kulkija ja jonka elämä jää ikuiseen kiertoon tapahtumahorisonttiimme! … ” -Ilkka Luoma.

 

Yhden asian Hawkingin sitkeä elämä opetti – asioiden ja tapahtumien linkittymisen kaikkeen!

Tämä oli suuren surun päivä. Ei ollut koskaan mahdollisuutta tavata itse kirkkaan älyn suurmiestä, mutta jotenkin hän osasi sytyttää jotain sellaista, joka kirkastuu iän myötä – on havainto, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja olemme osasena jossain niin suuressa, että se on olemattoman pieni - me maallikot kutsumme tätä ”metsän näkemisellä puilta” tai ”aidan sen seipäiltä” --- nämä ovat yllättävän vaikeita meille fakkiutuneille ihmisille!

Näin muotoilin tekstin Iltalahden uutiseen Stephen Hawkingin kuolemasta:

~ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201803142200810147_ul.shtml -

” … Sitkeän elämän huippu. Kirkkaan älyn tapahtumahorisontti on nyt kohdannut ikuisuuden - matka Stephenin ymmärtämään Mustaan aukkoon [2 on alkanut kuvainnollisesti ja myös konkreettisesti!

Lohtuna Hawkingille hänen oma oivallus: Kaikki, aivan kaikki - jopa Mustat aukot höyrystyvät ja haihtuvat täyteen tyhjyyteen, ei edes muistoa, kun ei valoakaan - ei mitään. Mittakaavat katoavat, ja sen lyhyen ihmissekunnin ajaksi jäi Stephenin säkenöivä valo ja äly kirkastamaan ymmärrystämme siitä, että kaikki olivat yhtä! R.I.P. Stephen … ” -Ilkka Luoma.

 

Viite:

[2 ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Black_hole -

 

Ilkka Luoma

 

DOC stephen_siirtyi_omaan_tapahtumahorisonttiin_14032018.doc – OpenOffice Writer

PVM 14032018

 

[1] [2] [3] [4] [5]

 

348_2731

]]>
111 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252244-alyn-jattilainen-stephen-hawking-on-kuollut#comments Ajan lyhyt historia Älykkyys Black hole Maailmankaikkeus Stephen Hawking Wed, 14 Mar 2018 07:51:40 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252244-alyn-jattilainen-stephen-hawking-on-kuollut
Mikä on kun ei voimat riitä, mikä on kun ei innosta? http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248231-oikeisto-vasemmisto-ihanne-ja-normi <p>Siinä missä muut taistelevat vallasta, rahasta ja luonnonvaroista, on pienen Suomen (monen kaltaisensa kanssa) ollut hieman tyytyminen siihen mitä eteen isoista pöydistä lyödään. Siihen asiaan vaikuttamista pidetäänkin yleensä tuhoon tuomittuna ja se näkyy melkoisena vastahankaisuutena tarkastella suurten, ylisukupolvisten (ainakin aiottujen) valtiotason sitoumusten eri puolia avoimesti, vaikka ne sisältäisivätkin hyvin syvän tason liittoutumista.&nbsp;</p><p>Sen sijaan että yrittäisin melko väsyneesti suostutella kaikkia verbaalisena haulikkoammuntana kannattajiksi tai vastustajiksi EU:lle, Natolle, eri tyyppisille humanitaarisille toimenpiteille, ym. valtiolliselle, niin olisi ihan hyvä pohtia hetki, miksi mielipiteen muodostaminen noista mistään, saati kaikista, sitten on niin hankalaa?</p><p>Mietitäänpä hetki mitä tarkalleen ottaen tiedämme, oikeastaan poimimme EU:sta? Jokainen joka suhtautuu myönteisesti, kertoo pelkästään niitä esimerkkejä syvällisemmin ja esittää todettavat ongelmat lopulta korjattavina. Stten tietysti jotkut ovat vähän sitäkin mieltä, ettei sellaista ongelmaa suunnilleen olekaan, jota ei unionin tiivistämisellä voisi ratkaista. Ajatus on, että laajenemalla lujittaa ydintä myös kattamaan muita kuin vanhimpia ja sotaisimpia suurvaltoja, mihin on hyvä päättää, että juuri tähän jo Lissabonin sopimus pyrki reuna-alueiden vallan lisäämisellä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Onhan se näin ja äkkiäkös sen etsivä toteaakin, MUTTA:</p><p>Kielteisesti suhtautuvilla on sama linja, he kertovat ainoastaan kielteisiä esimerkkejä, käyvät läpi ainoastaan osoittautuneita virheitä ja heidän ratkaisunsa on tietenkin eroaminen ainakin eurosta, mutta useimmilla myös EU:sta. Laajeneminen luo heidän mielestään valtakeskittymän, joka sanelee asioita suurimpien maiden ja niiden rahavirtojen ehdoilla, oli äänivaltaa muilla olevinaan vaikka kuinka paljon tahansa.</p><p>Täysin todellinen riski ja onhan termille &quot;kulttuuri-imperialismi&quot; olemassa myöskin vastineensa todellisuudessa, olkoonkin että sitä löytyi vähän rasismin tapaan hieman yliherkästikin jossain vaiheessa (asialla siis tietysti muut kuin kohteet, he eivät pääsääntöisesti osallistuneet kummassakaan tapauksessa keskusteluun).</p><p>Euroopan uhkakuvien ja mahdollisuuksien osalta osapuolet puhuvat osaltaan totta, mutta kumpiko sitten on lopulta todellisuudessa kiinni? Valtio- ja muistakin sopimuksista kaikki linjaavat tulevaisuutta, joten mitä pitäisi arvella kumpi on oikeammassa, kun toisen mukaan kehitys ei muutu kuin huonommaksi, pysymättä edes pitkään näinkään hyvänä ja häviäjinä lopulta jokainen jäsenmaa, jos Saksa voittaa Ranskalla tai ilman, Suomi kärsii ja tod.näk. keskimääräistä enemmän.</p><p>Kohta toinen perustelee vakuuttavasti kuinka kehitys voi ainoastaan olla EU-maissa nousujohteista, talouskin elpyy kun kriisistä ja yllättävästä siirtolaisaallosta kuitenkin jo selvittiin, ainakin pahin on takana, eikä uutta vastaavaa edessä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Totta toinen ja sen toisenkin on helppo esittää kantansa täysin uskottavasti.&nbsp;</p><p>Ei ihan yksinkertaista siis tämäkään.</p><p>Naton ja maahanmuuttopolitiikan linjausten suhteen on ihan samanlainen perusteluhalvaus edessä, kuten hieman sisäpoliittisemmin ajatellen olisi vaikkapa turkistuotannosta, ydinvoimasta tai seurakuntien uskonnollisista vapauksista ja yksilön vapaudesta syrjinnältä, ainakin henkilökohtaisten ja muuten toimintaan liittymättömien piirteidensä johdosta. Vaikeita kysymyksiä, joihin toivottaisiin vastausta poliitikoilta, mutta vielä mieluummin tutkijalta, joka kertoisi luotettavasti ja jättämättä mitään avoimeksi mitä mieltä olevaa kannattaisi kannattaa. On tietysti oma pohdintansa, onko asiantuntijavoimin ratkaistava asia jotain, mihin yhteiskunnallisen tason päättäjän on soveliasta suhtautua mielipiteidensä kautta arvioiden? Tuskin kukaan kannattaa mielisairauden <em>määrittelyä </em>lakitekstiin, vaikka sen toteamiseen luotettavasti ennen tuomiota siellä tietenkin on sovellettavat puitteet annettuna.&nbsp;</p><p>Äänestysinnon lasku voikin johtua ihan tervehenkisestä suhtautumilsesta siihen ainoana ja siten suurimpana vastuunaan, etenkin he, joilla on päättäjiksi valittujen suhteen laveitakaan toiveita. Ajatellaanpa, että jos äänestät jotain päättämään asioista, mistä et oikein tiedä mitä mieltä pitäisi olla että varmasti hyvä seuraisi, on aika luonnollista jättää äänestämättä kokonaan. Kiinnostuksen puute ei yleisen humanismin puitteissa luulisi olevan suurikaan kynnys, kyse on enemmänkin sen vakuuttamisesta että tiedetyille ongelmille tehtäisiin nykyistä enemmän, siten että se todella vaikuttaisi tuntuvasti.&nbsp;</p><p>Välttämättä ei innosta edes se, että vaalijärjestelmä on sellainen että matala äänestysprosentti suosii voittajaksi sitä puoluetta, joilla on uskollisin kannattajakunta. Niinpä kapinahenkinen ääni on parempi tapa horjuttaa vakiintunutta järjestystä kuin jättää äänestämättä, sillä nykyisellään matalimman mielenkiinnon äänestäjien parissa omaavissa eurovaaleissa voidaan todeta melko hyvin millainen pohjakannatus eri puolueilla on valtakunnallisesti. Jotkut epäilevät syksyn maakuntavaaleista uutta voittajaa tällä rintamalla, mutta enpä usko että ne ihan ohi kuitenkaan menevät, kuten eurovaalit monesti ovat ainakin kampanjoidessa kuultujen kommenttien perusteella menneet (&quot;Ai, onko nyt jotkut vaalit&quot; tuli viimeksi vain muutamia, mutta 2009 etenkin torilla ihan yleinen).&nbsp;</p><p>Ongelma korostuu siinä, että halutaanko nykyisten virheiden korjaamista niiden toimesta, joita voisi pitää useimmista ainakin osavastuussa vai pitäisikö niitä oikoa jonkun, joka tulee kuvioon ihan uutena?&nbsp;</p><p>Muutosta toivottomina haikailevia ei paljon lämmitä varmaan se tekemäni huomio, että ainakin koen hyvin mahdottomaksi kuvitella, että puolueiden pitkäaikaisimmista kannattajista koostuva eläkeläisrintama jäisikin joissain tulevissa vaaleissa suurimmalta osin kotiin ja äänestämässä käyneiden enemmistö muodostuisikin esim. alle 30-vuotiaista. Tosin jos näin olisi käynyt, eduskunta olisi kokoonpanoltaan kyllä hiemankin erilainen, mutta tekisivätkö he sitten siinä jotain niin toisin, että seuraisi sellaista, mitä ei vain aiemmin jostain syystä voitu (tai uskallettu) tehdä? Mitä se voisi olla ja kuinka se etenisi, sillä uusi päättäjä toimii samassa ympäristössä kuin vanha päättäjä, joten voisiko ongelma olla siinä miten päätöksenteko on järjestetty?</p><p>Kysymyksiä, kysymyksiä, vaikka ihan valmiitakin vastauksia olisi kyllä maailma pullollaan, tyrkytetään ihan...onko meillä tässä maassa muuten kokonaan uudenlaisia väärinkäsityksiä tai edes aiemmasta poikkeavilla tavoilla täydellisen virheellisiä ratkaisuja ajavaa puoluetta?&nbsp;</p><p>Ainakaan tiedossani olevat ryhmittymät, siis jotka eivät ole vielä rekisteröityneet puolueiksi, ovat kaikki kuitenkin jatkeita jo jollekin toimivalle organisaatiolle, suoria kopioita esim. Ruotsin tai Englannin vastaavista, elleivät edusta perinnehengessä jotain historiassa pölyttynyttä, hierarkkiset&nbsp;jakolinjat ihmisten välille piirtävän&nbsp;maailmanteorian omaavaa ääriliikettä.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siinä missä muut taistelevat vallasta, rahasta ja luonnonvaroista, on pienen Suomen (monen kaltaisensa kanssa) ollut hieman tyytyminen siihen mitä eteen isoista pöydistä lyödään. Siihen asiaan vaikuttamista pidetäänkin yleensä tuhoon tuomittuna ja se näkyy melkoisena vastahankaisuutena tarkastella suurten, ylisukupolvisten (ainakin aiottujen) valtiotason sitoumusten eri puolia avoimesti, vaikka ne sisältäisivätkin hyvin syvän tason liittoutumista. 

Sen sijaan että yrittäisin melko väsyneesti suostutella kaikkia verbaalisena haulikkoammuntana kannattajiksi tai vastustajiksi EU:lle, Natolle, eri tyyppisille humanitaarisille toimenpiteille, ym. valtiolliselle, niin olisi ihan hyvä pohtia hetki, miksi mielipiteen muodostaminen noista mistään, saati kaikista, sitten on niin hankalaa?

Mietitäänpä hetki mitä tarkalleen ottaen tiedämme, oikeastaan poimimme EU:sta? Jokainen joka suhtautuu myönteisesti, kertoo pelkästään niitä esimerkkejä syvällisemmin ja esittää todettavat ongelmat lopulta korjattavina. Stten tietysti jotkut ovat vähän sitäkin mieltä, ettei sellaista ongelmaa suunnilleen olekaan, jota ei unionin tiivistämisellä voisi ratkaista. Ajatus on, että laajenemalla lujittaa ydintä myös kattamaan muita kuin vanhimpia ja sotaisimpia suurvaltoja, mihin on hyvä päättää, että juuri tähän jo Lissabonin sopimus pyrki reuna-alueiden vallan lisäämisellä.  

Onhan se näin ja äkkiäkös sen etsivä toteaakin, MUTTA:

Kielteisesti suhtautuvilla on sama linja, he kertovat ainoastaan kielteisiä esimerkkejä, käyvät läpi ainoastaan osoittautuneita virheitä ja heidän ratkaisunsa on tietenkin eroaminen ainakin eurosta, mutta useimmilla myös EU:sta. Laajeneminen luo heidän mielestään valtakeskittymän, joka sanelee asioita suurimpien maiden ja niiden rahavirtojen ehdoilla, oli äänivaltaa muilla olevinaan vaikka kuinka paljon tahansa.

Täysin todellinen riski ja onhan termille "kulttuuri-imperialismi" olemassa myöskin vastineensa todellisuudessa, olkoonkin että sitä löytyi vähän rasismin tapaan hieman yliherkästikin jossain vaiheessa (asialla siis tietysti muut kuin kohteet, he eivät pääsääntöisesti osallistuneet kummassakaan tapauksessa keskusteluun).

Euroopan uhkakuvien ja mahdollisuuksien osalta osapuolet puhuvat osaltaan totta, mutta kumpiko sitten on lopulta todellisuudessa kiinni? Valtio- ja muistakin sopimuksista kaikki linjaavat tulevaisuutta, joten mitä pitäisi arvella kumpi on oikeammassa, kun toisen mukaan kehitys ei muutu kuin huonommaksi, pysymättä edes pitkään näinkään hyvänä ja häviäjinä lopulta jokainen jäsenmaa, jos Saksa voittaa Ranskalla tai ilman, Suomi kärsii ja tod.näk. keskimääräistä enemmän.

Kohta toinen perustelee vakuuttavasti kuinka kehitys voi ainoastaan olla EU-maissa nousujohteista, talouskin elpyy kun kriisistä ja yllättävästä siirtolaisaallosta kuitenkin jo selvittiin, ainakin pahin on takana, eikä uutta vastaavaa edessä.  

Totta toinen ja sen toisenkin on helppo esittää kantansa täysin uskottavasti. 

Ei ihan yksinkertaista siis tämäkään.

Naton ja maahanmuuttopolitiikan linjausten suhteen on ihan samanlainen perusteluhalvaus edessä, kuten hieman sisäpoliittisemmin ajatellen olisi vaikkapa turkistuotannosta, ydinvoimasta tai seurakuntien uskonnollisista vapauksista ja yksilön vapaudesta syrjinnältä, ainakin henkilökohtaisten ja muuten toimintaan liittymättömien piirteidensä johdosta. Vaikeita kysymyksiä, joihin toivottaisiin vastausta poliitikoilta, mutta vielä mieluummin tutkijalta, joka kertoisi luotettavasti ja jättämättä mitään avoimeksi mitä mieltä olevaa kannattaisi kannattaa. On tietysti oma pohdintansa, onko asiantuntijavoimin ratkaistava asia jotain, mihin yhteiskunnallisen tason päättäjän on soveliasta suhtautua mielipiteidensä kautta arvioiden? Tuskin kukaan kannattaa mielisairauden määrittelyä lakitekstiin, vaikka sen toteamiseen luotettavasti ennen tuomiota siellä tietenkin on sovellettavat puitteet annettuna. 

Äänestysinnon lasku voikin johtua ihan tervehenkisestä suhtautumilsesta siihen ainoana ja siten suurimpana vastuunaan, etenkin he, joilla on päättäjiksi valittujen suhteen laveitakaan toiveita. Ajatellaanpa, että jos äänestät jotain päättämään asioista, mistä et oikein tiedä mitä mieltä pitäisi olla että varmasti hyvä seuraisi, on aika luonnollista jättää äänestämättä kokonaan. Kiinnostuksen puute ei yleisen humanismin puitteissa luulisi olevan suurikaan kynnys, kyse on enemmänkin sen vakuuttamisesta että tiedetyille ongelmille tehtäisiin nykyistä enemmän, siten että se todella vaikuttaisi tuntuvasti. 

Välttämättä ei innosta edes se, että vaalijärjestelmä on sellainen että matala äänestysprosentti suosii voittajaksi sitä puoluetta, joilla on uskollisin kannattajakunta. Niinpä kapinahenkinen ääni on parempi tapa horjuttaa vakiintunutta järjestystä kuin jättää äänestämättä, sillä nykyisellään matalimman mielenkiinnon äänestäjien parissa omaavissa eurovaaleissa voidaan todeta melko hyvin millainen pohjakannatus eri puolueilla on valtakunnallisesti. Jotkut epäilevät syksyn maakuntavaaleista uutta voittajaa tällä rintamalla, mutta enpä usko että ne ihan ohi kuitenkaan menevät, kuten eurovaalit monesti ovat ainakin kampanjoidessa kuultujen kommenttien perusteella menneet ("Ai, onko nyt jotkut vaalit" tuli viimeksi vain muutamia, mutta 2009 etenkin torilla ihan yleinen). 

Ongelma korostuu siinä, että halutaanko nykyisten virheiden korjaamista niiden toimesta, joita voisi pitää useimmista ainakin osavastuussa vai pitäisikö niitä oikoa jonkun, joka tulee kuvioon ihan uutena? 

Muutosta toivottomina haikailevia ei paljon lämmitä varmaan se tekemäni huomio, että ainakin koen hyvin mahdottomaksi kuvitella, että puolueiden pitkäaikaisimmista kannattajista koostuva eläkeläisrintama jäisikin joissain tulevissa vaaleissa suurimmalta osin kotiin ja äänestämässä käyneiden enemmistö muodostuisikin esim. alle 30-vuotiaista. Tosin jos näin olisi käynyt, eduskunta olisi kokoonpanoltaan kyllä hiemankin erilainen, mutta tekisivätkö he sitten siinä jotain niin toisin, että seuraisi sellaista, mitä ei vain aiemmin jostain syystä voitu (tai uskallettu) tehdä? Mitä se voisi olla ja kuinka se etenisi, sillä uusi päättäjä toimii samassa ympäristössä kuin vanha päättäjä, joten voisiko ongelma olla siinä miten päätöksenteko on järjestetty?

Kysymyksiä, kysymyksiä, vaikka ihan valmiitakin vastauksia olisi kyllä maailma pullollaan, tyrkytetään ihan...onko meillä tässä maassa muuten kokonaan uudenlaisia väärinkäsityksiä tai edes aiemmasta poikkeavilla tavoilla täydellisen virheellisiä ratkaisuja ajavaa puoluetta? 

Ainakaan tiedossani olevat ryhmittymät, siis jotka eivät ole vielä rekisteröityneet puolueiksi, ovat kaikki kuitenkin jatkeita jo jollekin toimivalle organisaatiolle, suoria kopioita esim. Ruotsin tai Englannin vastaavista, elleivät edusta perinnehengessä jotain historiassa pölyttynyttä, hierarkkiset jakolinjat ihmisten välille piirtävän maailmanteorian omaavaa ääriliikettä.  

]]>
1 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248231-oikeisto-vasemmisto-ihanne-ja-normi#comments Äänestäminen Älykkyys Demokratia EU Protesti Thu, 28 Dec 2017 06:22:00 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248231-oikeisto-vasemmisto-ihanne-ja-normi
Pitkät ihmiset ovat viisaampia, paitsi jos ovat tyhmiä http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241345-pitkat-ihmiset-ovat-viisaampia-paitsi-jos-ovat-tyhmia <p>YLEn teksti-tv tiesi 15.8. kertoa, että koulutettujen ja varakkaiden perheiden lapset kasvavat muita pidemmiksi. Väite perustuu laajaan tutkimukseen ja pitää varmasti paikkansa. Itse olen keskimittainen mies, ja mukava.</p><p>Hmm. Yleensä varakkuutta on viisailla ja älykkäillä. Tyhmillä sitä on vain jos on &quot;lotonnut oikeat numerot&quot;. Huomatkaa muuten, että älykäs ja viisas eivät ole synonyymenja vaikka tyhmä onkin molempien vastakohta.</p><p>&quot;..kasvavat muita pitemmiksi...&quot; - itse olisin kirjoittanut: kasvavat muita pidemmiksi. [turha huomio?].</p><p><strong>Ovatko koulutetut viisaita?</strong></p><p><strong>Viisaus on kirjatietoa</strong>, ja ylipäätään tietoa. Koulutetut ovat yleensä lukeneita, joten heitä voi pitää viisaina. Koulutuksesta johtuen heillä on myös yleensä enemmän rahaa kuin kouluttamattomilla. Raha mahdollistaa lapsille paremman elämän - terveellisen ruokavalion, säännölliset ruoka-ajat, jolla lienee yhteyksiä myös pituuskasvuun.</p><p>Köyhän yh-isän tyttölapsi joutuu liian usein kotiruokana tyytymään koulun jälkeen&nbsp;mikrossa &nbsp;lämmitettyyn piirakkaan, siinä missä varakkaan perheen kotiapulainen on tehnyt syötäväksi maukasta lohikeittoa.</p><p>Itse en väitä olevani keskimääräistä viisaampi. Tutkimusten mukaan olen älykkäämpi kuin moni teistä lukijoista, ja se on varmasti huomattu, että hullukin olen - vai olenko sittenkään? Miksi olen niin älykäs, kognitiivisesti? Siihen on ainakin kolme syytä joiden on todettu tutkimuksissa korreloivan älykkyyden kanssa: 1) en ole lyhyt pätkä, 2) olen likinäköinen, ja siksi käytän silmälaseja liki jatkuvasti, 3) olen vasuri. - siis: hyvä minä, saan olla tyytyväinen, vaikka köyhä olenkin. Kaikkien kohdalla siis asiat eivät ainakaan suoraan korreloidu.</p><p>Koulutettujen lapset ovat muita pidempiä mielestäni mm. siksi, että koulutus vaatii älyä, ja tottakai myös kykyä muistaa. Muistamallakin pärjää. Tosin osasta hyvämuistisia tulee ns. päänsä puhki lukeneita.</p><p>Jos vanhemmat ovat keskimääräistä pidempiä, mikä suoraan korreloi älyllisen kyvykkyyden kanssa, niin onko ihme, että korkeasti koulutettujen keskimääräistä pidempien ihmisten lapset ovat keskimääräistä pidempiä?<strong> En hämmästele tilannetta joka vaikuttaa normaalilta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLEn teksti-tv tiesi 15.8. kertoa, että koulutettujen ja varakkaiden perheiden lapset kasvavat muita pidemmiksi. Väite perustuu laajaan tutkimukseen ja pitää varmasti paikkansa. Itse olen keskimittainen mies, ja mukava.

Hmm. Yleensä varakkuutta on viisailla ja älykkäillä. Tyhmillä sitä on vain jos on "lotonnut oikeat numerot". Huomatkaa muuten, että älykäs ja viisas eivät ole synonyymenja vaikka tyhmä onkin molempien vastakohta.

"..kasvavat muita pitemmiksi..." - itse olisin kirjoittanut: kasvavat muita pidemmiksi. [turha huomio?].

Ovatko koulutetut viisaita?

Viisaus on kirjatietoa, ja ylipäätään tietoa. Koulutetut ovat yleensä lukeneita, joten heitä voi pitää viisaina. Koulutuksesta johtuen heillä on myös yleensä enemmän rahaa kuin kouluttamattomilla. Raha mahdollistaa lapsille paremman elämän - terveellisen ruokavalion, säännölliset ruoka-ajat, jolla lienee yhteyksiä myös pituuskasvuun.

Köyhän yh-isän tyttölapsi joutuu liian usein kotiruokana tyytymään koulun jälkeen mikrossa  lämmitettyyn piirakkaan, siinä missä varakkaan perheen kotiapulainen on tehnyt syötäväksi maukasta lohikeittoa.

Itse en väitä olevani keskimääräistä viisaampi. Tutkimusten mukaan olen älykkäämpi kuin moni teistä lukijoista, ja se on varmasti huomattu, että hullukin olen - vai olenko sittenkään? Miksi olen niin älykäs, kognitiivisesti? Siihen on ainakin kolme syytä joiden on todettu tutkimuksissa korreloivan älykkyyden kanssa: 1) en ole lyhyt pätkä, 2) olen likinäköinen, ja siksi käytän silmälaseja liki jatkuvasti, 3) olen vasuri. - siis: hyvä minä, saan olla tyytyväinen, vaikka köyhä olenkin. Kaikkien kohdalla siis asiat eivät ainakaan suoraan korreloidu.

Koulutettujen lapset ovat muita pidempiä mielestäni mm. siksi, että koulutus vaatii älyä, ja tottakai myös kykyä muistaa. Muistamallakin pärjää. Tosin osasta hyvämuistisia tulee ns. päänsä puhki lukeneita.

Jos vanhemmat ovat keskimääräistä pidempiä, mikä suoraan korreloi älyllisen kyvykkyyden kanssa, niin onko ihme, että korkeasti koulutettujen keskimääräistä pidempien ihmisten lapset ovat keskimääräistä pidempiä? En hämmästele tilannetta joka vaikuttaa normaalilta.

 

 

 

]]>
34 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241345-pitkat-ihmiset-ovat-viisaampia-paitsi-jos-ovat-tyhmia#comments Älykkyys Koulutus Lapset Pituus Viisaus Wed, 16 Aug 2017 18:00:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241345-pitkat-ihmiset-ovat-viisaampia-paitsi-jos-ovat-tyhmia
Juri Milner sponsoroi ihmisälyä http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231575-juri-milner-sponsoroi-ihmisalya <p>Monille suomalaisille Juri Milner on täysin tuntematon. Amerikkalaisetkin ihmettelivät alussa kuka on &quot;<em>tuo hullu venäläinen sen tyhmän rahansa kanssa?</em>&quot;. Eivätpä enää ihmettele vaan kunnioitus tätä miestä kohtaan on kasvanut koko ajan ja jatkaa kasvuaan. Mistä syystä?</p><p>Belgialainen professori Francis Heylighen (teoreettinen fysiikka, verkostot) sai vuonna 2011 oudon sähköpostin, jonka luuli roskapostiksi. Joku väitti työskentelevänsä erään miljardöörin palvelussa, joka haluaisi auttaa tieteellisen työn tekemisessä. Paljastui, ettei kyse ollut spamista vaan viesti oli autenttinen. Parin viikon kuluttua prof Heylighen huomasi istuvansa Brysselin hotelli Amigo:ssa, joka osoittautui kyseisen miljardöörin lempihotelliksi. Pöytäseurana kaksi kaljupäistä venäläismiestä: Juri Milner ja hänen avustajansa Leonid Solovjov. Jo muutaman minuutin kuluttua Francis Heylighen huomasi, että molemmat miehet olivat hyvin perillä tieteellisistä kysymyksistä. Paljastui, että Juri Milner oli saanut yliopistokoulutuksen teoreettisessa fysiikassa ja vieläpä kuuluisan professori Andrei Saharovin johdolla. Kävi ilmi, että Juri Milner toden teolla kiinnostuu elämämme suurista kysymyksistä, kuten &quot;Mikä on energia?&quot;, &quot;Mistä materia tulee?&quot;, &quot;Mitä elämä on?&quot;, &quot;Mikä on todellisuutemme?&quot;, &quot;Ollaanko yksin maailmankaikkeudessa?&quot;. Siis sellaisia kysymyksiä, joita fiksu lapsi joskus elämänsä alkuvaiheessa pohtii, mutta älyää jättää sivuun myöhemmällä iällä. &quot;<em>Jurilla on hyvin tieteellinen ajatusmaailma ja meillä syntyi nopeasti molemminpuolinen arvostus. Huomasin, ettei hän suinkaan ollut tavallinen oligarkki</em>&quot;. Keskustelussa Milner harmitteli kun ei jatkanut tieteellista uraansa.</p><p>Juri Milner kertoi, että yhteydenoton varsinainen kimmoke oli Francis Heylighenin kirjoitukset <em>global brain</em>:ista, jossa hän visioi miten ihmisten ja tietokoneiden verkostot muodostaisivat yhdessä laajemman älyn (aivan kuten &quot;vähä-älyiset&quot; muurahaiset pystyvät yhdessä rakentamaan hyvin monimutkaisia rakennelmia). <em>&quot;Kutsumme sitä hajautetuksi kognitioksi</em>&quot; (gedistribueerde cognitie), jossa&nbsp;kyse on teknologisistä systeemeistä, jotka ovat paljon fiksumpia kuin siihen osallistuvat yksilöt. <em>Group think</em>, hieman wikipedian tapaan, voisi olla hyvä ilmaisu. Milner antoi Heylighenille 1,5 miljoonan shekin siinä toivossa, että vuoden sisällä syntyisi matemaattinen malli global brainin toteuttamiseksi.</p><p>Juri Milnerin kiinnostus &quot;maailmanlaajuiseen aivotoimintaan&quot; oli jo vuonna 2011 hyvin ymmärettävissä, koska mies omisti jo siihen aikaan 10% facebookin osakkeista. Toukokuussa 2011 facebookin Mark Zuckerberg, googlen Eric Schmidt ja Juri Milner puhuivat G8-kokouksen johtajille. Kun Zuckerberg ja Schmidt puhuivat lähinnä omistä yhtiöistään niin Milner puhui jo silloin global brain:ista. Hänen näkemyksensä onkin todella globaali eikä mies liiku ainoastaan piilaaksossa vaan myös Kiinassa, Intiassa ja Itä-Euroopassa.</p><p>Facebook kasvoi nopeasti 15 miljardin arvoiseksi yhtiöksi (vuonna 2007), mutta analyytikot kysyivät silti <em>where is the beef</em>? Miten sillä voi tienata? Apple myy puhelimia ja Microsoft software, mutta mitä myy facebook? Eikö kyse ole kuplasta? Loppuvuonna 2007 24-vuotias Mark Zuckerberg rupesi änkyttämään kun joutui vastamaan markkinoiden tiukkoihin kysymyksiin. Vuonna 2008 tapahtui sitten romahdus ja facebookin arvo oli enää 3 miljardia. Silloin ilmestyi yhtäkkiä &quot;<em>tuo hullu venäläinen tyhmän rahansa kanssa</em>&quot;. Milner sanoi olevansa sitä mieltä, että facebookin arvo on edelleen 10 miljardia ja hän osti osakkeet siltä pohjalta. Kun vielä kävi ilmi, ettei Milner halunnut kuulua hallitukseen eikä esittänyt investoinnilleen muitakaan vaatimuksia, olivat amerikkalaiset varma siitä, että miehellä ei ole kaikkea kotona.</p><p>Sen sijaan Mark Zuckerberg ja hänen avustajansa huomasivat pian, että Milner oli huippuälykäs ja oli pohtinut paljon pidemmälle kuin muut. Milner toi mukaansa myös arvokkaita kokemuksia muiden maiden nettiyhtiöistä ja totesi alussa, että monet jenkkifirmat olivat liian &quot;soft&quot;:ia. Juutuubessa on edelleen nähtävissä videon, jossa vuonna 2009 hyvin rento Milner vastaa haastattelijan hieman ivalliseen kysymykseen siitä tuntuiko 10 miljardin arvio edelleen oikealta. &quot;<em>We are doing the match</em>&quot;, sanoi Milner ja lisäsi siihen, että kyseinen arvo ei perustukaan tämän päivän tilanteeseen vaan tulevaisuuden arvoon. Kun nuori Mark Zuckerberg välillä puhuu hän aina muistaa katsoa Milnerin suuntaan, sillä &quot;sanoinko oikein?&quot;-katseella:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/UmixiQtMxfc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/UmixiQtMxfc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Milner olikin harvinaisen oikeassa. Hän osti aluperin 2% facebookista hintaan 200 miljoonaa dollaria ja osti vähän ajan kuluttua vielä lisää siten, että omisti 10%, jonka silloinen arvo oli 800 miljonaa dollaria. Vain muutaman vuoden jälkeen hänen osakkeensa olivat jo 5 miljardin arvoisia ja vuonna 2011 Forbes-lehti listasi hänet miljardööriksi. Silloin Juri Milner osti Los Altos Hills:in talonsa 100 miljoonalla vaikka varsinainen koti on edelleen Moskovassa. Juri ja Julia Milnerilla on kaksi tytärtä ja he asuvat vuorottelen USA:ssa ja Venäjällä.</p><p>Kuka tämä mies sitten on ja mistä hänen alkupääomansa? Juri Borisovitsh Milner syntyi juutalaisperheeseen Moskovassa 11.11.1961 ja sai etunimensä Juri Gagarinin mukaan. Isä, Benzion (Boris) Milner oli taloustieteen professori ja vuosina 1967-1976 Neuvostoliiton tiedakatemian US &amp; Canada-instituutin johtaja. Äiti, Betty Josifovna Milner, vuorostaan virologian lääkäri. Juri meni Moskovan yliopistoon ja valmistui fysiikan tohtoriksi vuonna 1986, jonka jälkeen pääsi töihin Andrei Saharovin Lebedev-instituuttiin. Koska Juri teki sen ohella sivubisneksia (möi harmailla markkinoilla dos-tietokoneita) ja tienasi huimasti, isä huolestui oman pojan fyysikkotulevaisuudesta ja lähetti hänet USA:han opiskelemaan Pennsylvanian Wharton School of Business:iin. <em>Daily Pennsylvanian</em>-lehti teki nuoresta Jurista haastattelun, koska tämä oli &quot;ensimmäinen neuvosto-opiskelija Whartonissa&quot;. Siinä Milner totesi, että <em>&quot;bisnes on aika yksinkertaista; se on laajempi kuin fysiikka, muttei mene niin syvälle</em>&quot;.</p><p>Tuon jakson jälkeen hän meni töihin Maailmanpankkiin, jonka jälkeen siirtyi Mihail Hodorkovskin Alliance-Menatep:iin, jossa pystyi parhaiten hyödyntämään USA:ssa oppimansa kauppajekut. Työn ohella hän rikastui ostamansa makaronitehtaan avulla. Kun vuonna 2000 tapahtui ns. dotcomcrash, Milner pystyi ostamaan mail.ru-yhtiön, joka siihen aikaan oli tunnetuin venäläinen nettiyhtiö. Vuonna 2005 hän perusti, yhdessä oligarkki Alisher Usmanovin kanssa, Digital Sky Technologies (DST)-yhtiön, jonka tuoton avulla hän sitten pystyi ostamaan siivun facebookista vuoden 2008 talouskriisin aikana.</p><p>Milner ei puhu koskaan politiikasta (toisin kuin Hodorkovski teki, surullisin seurauksin). Hän kertoo olevansa liian kiireinen siihen. Vuonna 2012 Milner möi paljon facebook-osakkeita pois eikä enää puhu&nbsp;<em>global brain</em>:istakaan. &quot;<em>Sen matemaattinen malli ei oikein onnistunut</em>&quot;, sanoi prof Francis Heylighen &quot;<em>ja se oli meille molemmille melkoinen pettymys</em>&quot;.</p><p>Mutta kesällä 2012 useat fyysikot saivat yhtäkkiä taas &quot;roskapostia&quot;, jossa todettiin, että he olivat voittaneet <em>Breakthrough Prize</em>:n. Kukaan ei koskaan kuullut moisesta palkinnosta, mutta esimerkiksi fyysikko Alan Guth sai alussa 200 dollaria pankkitilille ja vähän ajan kuluttua summa olikin 3 000 200 dollaria...Myös hänen poikansa Larry, joka myös on fyysikko, sai saman palkinnon. Samoin Edward Witten, Juan Maldacena ja Aleksei Kitaev. Milner kertoi, että on varsin harmillista kun sellaiset suuruudet kuin Paul Dirac ja James Clark Maxwell eivät koskaan rikastuneet arvokkaasta piilaaksotyöstään. Juuri he ovat piilaakson sankareita.</p><p>Milnerin ansiosta vuodesta 2013 annetaan tutkijoille <em>Breakthrough Prize</em>-tunnustukset, jonka juhlallisuudet muistuttavat Oscar-gaalaa. Hän sai mukaansa googlen Sergei Brin, facebookin Mark Zuckerberg ja Alibaban Jack Ma, jotka itse kukin luovuttavat vuosittain 7 miljoonaa dollaria tähän tarkoitukseen.&nbsp;</p><p>Nykyisin Milner tekee tiivistä yhteistyötä entinen Nasa-johtaja Pete Warden:in sekä Harvardin astronomialaitoksen johtaja Avi Loebin kanssa, tutkimuskohteena maailmankaikkeus: &quot;<em>olemmeko yksin tässä maailmankaikkeudessa?</em>&quot;.</p><p>Viime vuonna, huhtikuun 12.päivänä, pidettiin &quot;Yuri&acute;s night&quot; (päivä jolloin Gagarin lähti avaruuteen) ja sen yhteydessä Milner, Warden ja Loeb kertoivat laajoista tutkimussuunnitelmistaan. Tähän tilaisuuteen oli Englannista kutsuttu myös Stephen Hawking. Hawkingin erikoislento ja 20 hengen hoitohenkilökunnan kustannus nousi yli puoli miljoonaan, mutta Milner maksoi kaiken. Kun Juri Milner kerran ei sotkeudu Venäjän politiikkaan, niin hän ei tee sitä myöskään USA:n puolella. Bloombergin Emily Chang kysyi tv-haastettelussa onko Juri huolissaan Donald Trumpin valinnasta, johon mies vastasti: <em>&quot;Olen ainoastaan kiinnostunut eksistentiaalisista</em><em>&nbsp;kysymyksistä: onko olemassa sivistystä jossain muualla avaruudessa? Sitä pohdin öisin. Ajatelkaa jos olisi olemassa sivistys jossain 100 000 valovuoden taa ja pohtikaa miten me saadaan sinne joskus yhteys. Luulen, ettei meidän pidä tässä puhua maanpäällisistä vaaleista tms</em>&quot;:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/RPtFmRa1sGo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/RPtFmRa1sGo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfa_Centauri">ALFA CENTAURI</a> (lisätietoa)</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monille suomalaisille Juri Milner on täysin tuntematon. Amerikkalaisetkin ihmettelivät alussa kuka on "tuo hullu venäläinen sen tyhmän rahansa kanssa?". Eivätpä enää ihmettele vaan kunnioitus tätä miestä kohtaan on kasvanut koko ajan ja jatkaa kasvuaan. Mistä syystä?

Belgialainen professori Francis Heylighen (teoreettinen fysiikka, verkostot) sai vuonna 2011 oudon sähköpostin, jonka luuli roskapostiksi. Joku väitti työskentelevänsä erään miljardöörin palvelussa, joka haluaisi auttaa tieteellisen työn tekemisessä. Paljastui, ettei kyse ollut spamista vaan viesti oli autenttinen. Parin viikon kuluttua prof Heylighen huomasi istuvansa Brysselin hotelli Amigo:ssa, joka osoittautui kyseisen miljardöörin lempihotelliksi. Pöytäseurana kaksi kaljupäistä venäläismiestä: Juri Milner ja hänen avustajansa Leonid Solovjov. Jo muutaman minuutin kuluttua Francis Heylighen huomasi, että molemmat miehet olivat hyvin perillä tieteellisistä kysymyksistä. Paljastui, että Juri Milner oli saanut yliopistokoulutuksen teoreettisessa fysiikassa ja vieläpä kuuluisan professori Andrei Saharovin johdolla. Kävi ilmi, että Juri Milner toden teolla kiinnostuu elämämme suurista kysymyksistä, kuten "Mikä on energia?", "Mistä materia tulee?", "Mitä elämä on?", "Mikä on todellisuutemme?", "Ollaanko yksin maailmankaikkeudessa?". Siis sellaisia kysymyksiä, joita fiksu lapsi joskus elämänsä alkuvaiheessa pohtii, mutta älyää jättää sivuun myöhemmällä iällä. "Jurilla on hyvin tieteellinen ajatusmaailma ja meillä syntyi nopeasti molemminpuolinen arvostus. Huomasin, ettei hän suinkaan ollut tavallinen oligarkki". Keskustelussa Milner harmitteli kun ei jatkanut tieteellista uraansa.

Juri Milner kertoi, että yhteydenoton varsinainen kimmoke oli Francis Heylighenin kirjoitukset global brain:ista, jossa hän visioi miten ihmisten ja tietokoneiden verkostot muodostaisivat yhdessä laajemman älyn (aivan kuten "vähä-älyiset" muurahaiset pystyvät yhdessä rakentamaan hyvin monimutkaisia rakennelmia). "Kutsumme sitä hajautetuksi kognitioksi" (gedistribueerde cognitie), jossa kyse on teknologisistä systeemeistä, jotka ovat paljon fiksumpia kuin siihen osallistuvat yksilöt. Group think, hieman wikipedian tapaan, voisi olla hyvä ilmaisu. Milner antoi Heylighenille 1,5 miljoonan shekin siinä toivossa, että vuoden sisällä syntyisi matemaattinen malli global brainin toteuttamiseksi.

Juri Milnerin kiinnostus "maailmanlaajuiseen aivotoimintaan" oli jo vuonna 2011 hyvin ymmärettävissä, koska mies omisti jo siihen aikaan 10% facebookin osakkeista. Toukokuussa 2011 facebookin Mark Zuckerberg, googlen Eric Schmidt ja Juri Milner puhuivat G8-kokouksen johtajille. Kun Zuckerberg ja Schmidt puhuivat lähinnä omistä yhtiöistään niin Milner puhui jo silloin global brain:ista. Hänen näkemyksensä onkin todella globaali eikä mies liiku ainoastaan piilaaksossa vaan myös Kiinassa, Intiassa ja Itä-Euroopassa.

Facebook kasvoi nopeasti 15 miljardin arvoiseksi yhtiöksi (vuonna 2007), mutta analyytikot kysyivät silti where is the beef? Miten sillä voi tienata? Apple myy puhelimia ja Microsoft software, mutta mitä myy facebook? Eikö kyse ole kuplasta? Loppuvuonna 2007 24-vuotias Mark Zuckerberg rupesi änkyttämään kun joutui vastamaan markkinoiden tiukkoihin kysymyksiin. Vuonna 2008 tapahtui sitten romahdus ja facebookin arvo oli enää 3 miljardia. Silloin ilmestyi yhtäkkiä "tuo hullu venäläinen tyhmän rahansa kanssa". Milner sanoi olevansa sitä mieltä, että facebookin arvo on edelleen 10 miljardia ja hän osti osakkeet siltä pohjalta. Kun vielä kävi ilmi, ettei Milner halunnut kuulua hallitukseen eikä esittänyt investoinnilleen muitakaan vaatimuksia, olivat amerikkalaiset varma siitä, että miehellä ei ole kaikkea kotona.

Sen sijaan Mark Zuckerberg ja hänen avustajansa huomasivat pian, että Milner oli huippuälykäs ja oli pohtinut paljon pidemmälle kuin muut. Milner toi mukaansa myös arvokkaita kokemuksia muiden maiden nettiyhtiöistä ja totesi alussa, että monet jenkkifirmat olivat liian "soft":ia. Juutuubessa on edelleen nähtävissä videon, jossa vuonna 2009 hyvin rento Milner vastaa haastattelijan hieman ivalliseen kysymykseen siitä tuntuiko 10 miljardin arvio edelleen oikealta. "We are doing the match", sanoi Milner ja lisäsi siihen, että kyseinen arvo ei perustukaan tämän päivän tilanteeseen vaan tulevaisuuden arvoon. Kun nuori Mark Zuckerberg välillä puhuu hän aina muistaa katsoa Milnerin suuntaan, sillä "sanoinko oikein?"-katseella:

https://www.youtube.com/watch?v=UmixiQtMxfc

Milner olikin harvinaisen oikeassa. Hän osti aluperin 2% facebookista hintaan 200 miljoonaa dollaria ja osti vähän ajan kuluttua vielä lisää siten, että omisti 10%, jonka silloinen arvo oli 800 miljonaa dollaria. Vain muutaman vuoden jälkeen hänen osakkeensa olivat jo 5 miljardin arvoisia ja vuonna 2011 Forbes-lehti listasi hänet miljardööriksi. Silloin Juri Milner osti Los Altos Hills:in talonsa 100 miljoonalla vaikka varsinainen koti on edelleen Moskovassa. Juri ja Julia Milnerilla on kaksi tytärtä ja he asuvat vuorottelen USA:ssa ja Venäjällä.

Kuka tämä mies sitten on ja mistä hänen alkupääomansa? Juri Borisovitsh Milner syntyi juutalaisperheeseen Moskovassa 11.11.1961 ja sai etunimensä Juri Gagarinin mukaan. Isä, Benzion (Boris) Milner oli taloustieteen professori ja vuosina 1967-1976 Neuvostoliiton tiedakatemian US & Canada-instituutin johtaja. Äiti, Betty Josifovna Milner, vuorostaan virologian lääkäri. Juri meni Moskovan yliopistoon ja valmistui fysiikan tohtoriksi vuonna 1986, jonka jälkeen pääsi töihin Andrei Saharovin Lebedev-instituuttiin. Koska Juri teki sen ohella sivubisneksia (möi harmailla markkinoilla dos-tietokoneita) ja tienasi huimasti, isä huolestui oman pojan fyysikkotulevaisuudesta ja lähetti hänet USA:han opiskelemaan Pennsylvanian Wharton School of Business:iin. Daily Pennsylvanian-lehti teki nuoresta Jurista haastattelun, koska tämä oli "ensimmäinen neuvosto-opiskelija Whartonissa". Siinä Milner totesi, että "bisnes on aika yksinkertaista; se on laajempi kuin fysiikka, muttei mene niin syvälle".

Tuon jakson jälkeen hän meni töihin Maailmanpankkiin, jonka jälkeen siirtyi Mihail Hodorkovskin Alliance-Menatep:iin, jossa pystyi parhaiten hyödyntämään USA:ssa oppimansa kauppajekut. Työn ohella hän rikastui ostamansa makaronitehtaan avulla. Kun vuonna 2000 tapahtui ns. dotcomcrash, Milner pystyi ostamaan mail.ru-yhtiön, joka siihen aikaan oli tunnetuin venäläinen nettiyhtiö. Vuonna 2005 hän perusti, yhdessä oligarkki Alisher Usmanovin kanssa, Digital Sky Technologies (DST)-yhtiön, jonka tuoton avulla hän sitten pystyi ostamaan siivun facebookista vuoden 2008 talouskriisin aikana.

Milner ei puhu koskaan politiikasta (toisin kuin Hodorkovski teki, surullisin seurauksin). Hän kertoo olevansa liian kiireinen siihen. Vuonna 2012 Milner möi paljon facebook-osakkeita pois eikä enää puhu global brain:istakaan. "Sen matemaattinen malli ei oikein onnistunut", sanoi prof Francis Heylighen "ja se oli meille molemmille melkoinen pettymys".

Mutta kesällä 2012 useat fyysikot saivat yhtäkkiä taas "roskapostia", jossa todettiin, että he olivat voittaneet Breakthrough Prize:n. Kukaan ei koskaan kuullut moisesta palkinnosta, mutta esimerkiksi fyysikko Alan Guth sai alussa 200 dollaria pankkitilille ja vähän ajan kuluttua summa olikin 3 000 200 dollaria...Myös hänen poikansa Larry, joka myös on fyysikko, sai saman palkinnon. Samoin Edward Witten, Juan Maldacena ja Aleksei Kitaev. Milner kertoi, että on varsin harmillista kun sellaiset suuruudet kuin Paul Dirac ja James Clark Maxwell eivät koskaan rikastuneet arvokkaasta piilaaksotyöstään. Juuri he ovat piilaakson sankareita.

Milnerin ansiosta vuodesta 2013 annetaan tutkijoille Breakthrough Prize-tunnustukset, jonka juhlallisuudet muistuttavat Oscar-gaalaa. Hän sai mukaansa googlen Sergei Brin, facebookin Mark Zuckerberg ja Alibaban Jack Ma, jotka itse kukin luovuttavat vuosittain 7 miljoonaa dollaria tähän tarkoitukseen. 

Nykyisin Milner tekee tiivistä yhteistyötä entinen Nasa-johtaja Pete Warden:in sekä Harvardin astronomialaitoksen johtaja Avi Loebin kanssa, tutkimuskohteena maailmankaikkeus: "olemmeko yksin tässä maailmankaikkeudessa?".

Viime vuonna, huhtikuun 12.päivänä, pidettiin "Yuri´s night" (päivä jolloin Gagarin lähti avaruuteen) ja sen yhteydessä Milner, Warden ja Loeb kertoivat laajoista tutkimussuunnitelmistaan. Tähän tilaisuuteen oli Englannista kutsuttu myös Stephen Hawking. Hawkingin erikoislento ja 20 hengen hoitohenkilökunnan kustannus nousi yli puoli miljoonaan, mutta Milner maksoi kaiken. Kun Juri Milner kerran ei sotkeudu Venäjän politiikkaan, niin hän ei tee sitä myöskään USA:n puolella. Bloombergin Emily Chang kysyi tv-haastettelussa onko Juri huolissaan Donald Trumpin valinnasta, johon mies vastasti: "Olen ainoastaan kiinnostunut eksistentiaalisista kysymyksistä: onko olemassa sivistystä jossain muualla avaruudessa? Sitä pohdin öisin. Ajatelkaa jos olisi olemassa sivistys jossain 100 000 valovuoden taa ja pohtikaa miten me saadaan sinne joskus yhteys. Luulen, ettei meidän pidä tässä puhua maanpäällisistä vaaleista tms":

https://www.youtube.com/watch?v=RPtFmRa1sGo

ALFA CENTAURI (lisätietoa)

 

 

]]>
2 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231575-juri-milner-sponsoroi-ihmisalya#comments Älykkyys Avaruuden tutkimus Fysiikka Oligarkki Tähtitiede Thu, 16 Feb 2017 11:00:00 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231575-juri-milner-sponsoroi-ihmisalya
Ketkä olivat älykkäimmät miehet Valkoisessa talossa? http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224301-ketka-olivat-alykkaimmat-miehet-valkoisessa-talossa <p>*</p><p>Eilen listasimme Yhdysvaltain presidentit varakkuuden mukaan.&nbsp; Varoista - ja veloistahan on puhuttu poikkeuksellisen paljon tämän presidentinvaalikamppailun aikana.&nbsp; Jos ei&nbsp; muista niin kalaveloista...</p><p>*</p><p><strong>Älykkyys</strong></p><p>Entä älykkäimmät presidentit?</p><p>Sellainenkin lista on listojen maassa, Yhdysvalloissa, tehty:</p><p><a href="http://us-presidents.insidegov.com/stories/5315/most-intelligent-presidents#1-George-H-W-Bush"><u>http://us-presidents.insidegov.com/stories/5315/most-intelligent-presidents#1-George-H-W-Bush</u></a></p><p>Kaikkein tylpin pää, eli sijat 28-43 on jätetty pois.. , joten aloitetaanpa sijalta 27.</p><p>27. älykkäin Georg H.W. Bush (sr) 130,1 mitattu Yalen yliopistossa</p><p>26. William McKinley 130,2 Allegheny College</p><p>25. James K. Polk 130,2</p><p>24. Crover Cleeveland, 130,9 ei suorittanut ylemmän tason opintoja, mikä ei estänyt uraa</p><p>23. Richard M. Nixon, 131</p><p>22. Dwight D. Eisenhower, 131,9 <a href="http://us-presidents.insidegov.com/stories/5315/most-intelligent-presidents#6-Dwight-D-Eisenhower"><u>http://us-presidents.insidegov.com/stories/5315/most-intelligent-presidents#6-Dwight-D-Eisenhower</u></a></p><p>21. Benjamin Harrison, 132,2</p><p>20. &nbsp;George Washington, 132,5 ei suorittanut ylempiä opintoja</p><p>19. Martin Van Buren, 133,4 Van Buren began reading law at the age of 14 and was admitted to the bar just seven years later.</p><p>18. Rutherford B. Hayes, 133,9</p><p>17. William Henry Harrison, 133.9</p><p>16. Franklin Pierce, 134,8</p><p>15. Millard Fillmore, 136,0</p><p>14. John Tyler, 136,2</p><p><strong>13. Franklin D. Roosevelt, 136,9</strong> Rooseveltin todetaan olleen yksi älyllisimmistä presidenteistä, jotka ovat Valkoista taloa asuttaneet.</p><p><strong>12. Abraham Lincoln, 140</strong> Korkeakoulutuksen puutteesta huolimatta Lincoln oli huippu-asianajaja ja loistava puhuja.</p><p><strong>11. James Madison, 141,3</strong> Yhdysvaltain &rdquo;perustuslain isä&rdquo;; James Madison was certainly one of the most intelligent and influential U.S. presidents.</p><p><strong>10. Chester A. Arthur, 141,5</strong> Vaikka Chester A. Arthur olikin yksi kaikkein älykkäimmistä presidenteistä, hänen on yleensä katsottu olleen johtajana vähäpätöinen.&nbsp; Tästä huolimatta Arthur ansaitsee kunnioitusta ponnisteluistaan uudistaa hallintoa ja poistaa siinä (noinakin aikoina, vh) rehottanutta poliittista korruptiota.</p><p><strong>9. James Garfield, 141,5</strong>&nbsp; Garfield oli niin älykäs, että hänen sanottiin pystyvän kirjoittamaan latinaa toisella kädellä ja samanaikaisesti toisella kreikkaa.</p><p><strong>8. Theodor Roosevelt, 142,3</strong>&nbsp; Teddy Roosevelt oli epäilemättä Valkoisen talon älykköjä, kirjoitti 32 kirjaa jotka käsittelivät vuoden 1812 sodasta Afrikan raiteille.</p><p><strong>7. John Adams, 142,5</strong> &nbsp;Adams oli korkeasti älykäs poliittinen teoreetikko, historioitsija, lakimies ja poliitikko. &nbsp;Kirjoittautui Harwardin yliopistoon 15-vuotiaana.</p><p><strong>6. Jimmy Carter, 145,1</strong> Jimmy Carter on oiva esimerkki siitä, miten huippuälykkyys ei takaa menestyksellistä uraa presidenttinä. Hän suoritti ensin kandidaatin tutkinnon Sotakorkeakoulussa ja opiskeli myöhemmin ydinfysiikkaa.</p><p><strong>5. Woodrow Wilson, 145,</strong>1 tulee vain mieleen, miten jyrkästi Matti Klinge uusimmassa teoksessaan murskaa Wilsonin politiikan IWW:n aikakaudella.</p><p><strong>4. Bill Clinton, 148,8</strong> Opiskeli filosofiaa, politiikkaa ja taloutta, lisäksi suoritti lakimiestutkinnon. Älyn lisäksi viettien jättiläinen.</p><p><strong>3. John F. Kennedy, 150,7</strong> Nuorin vaaleilla valittu US presidentti, tyyliniekka.</p><p><strong>2. Thomas Jefferson, 153,8</strong> Jefferson oli varsinainen renessanssihahmo, opiskellut kaikenlaista maatalouden kehittämisestä arkkitehtuuriin.</p><p><strong>1. John Quincy Adams, 168,8</strong> Harwardin neropatteja, arvostettu lakimies, loistava valtiomies, neuvotteli useita keskeisiä kansainvälisiä valtiosopimuksia, puhui sujuvasti neljää kieltä.&nbsp; Toimi US presidenttinä vuosina 1825-1829; normisuomalainen ei tunne hänen elämäntyötään, eikä tunnista yleensä edes nimeä.&nbsp; Miten merkittävä presidentti hän historiallisesti mahtoi olla?</p><p>*</p><p>Lähde: <a href="http://us-presidents.insidegov.com/stories/5315/most-intelligent-presidents#27-John-Quincy-Adams"><u>http://us-presidents.insidegov.com/stories/5315/most-intelligent-presidents#27-John-Quincy-Adams</u></a></p><p>*</p><p>PS:</p><p>Viime vuosikymmenten presidenteistä listalta puuttuvat FDR:n jälkeisistä presidenteistä:</p><p><strong>Harry S. Truman,</strong></p><p><strong>Lyndon B. Johnson,</strong></p><p><strong>Gerald Ford,</strong></p><p><strong>Ronald Regan ja </strong></p><p><strong>George W. Bush,</strong></p><p>siitä syystä, että heidän IQ ei listan laatijoiden tietämyksen mukaan ylittänyt 130,o.</p><p>1900-luvun aikana US presidenttinä toimineista 17:stä miehistä (he ovat kaikki olleet miehiä) &nbsp;listalla on 8 ja puuttuu 9.&nbsp; Tämän mukaan jako alle ja yli 130 IQ on melko tasan.&nbsp; Vuosisadan &rdquo;suurista&rdquo; presidenteistä ehkä Eisenhower ja Reagan puuttuvat, näkyvimpinä.</p><p>Nykyinen presidentti Obama on US 44:s presidentti: on siis todettava, että 44:stä presidentinvirassa toimineesta 27 valittua on päässyt tälle nimistölle mukaan.</p><p>Oma kysymyksensä on aina mittauksen ongelma, kysymys testien tai arvioiden relevanttiudesta: mitä on äly?</p><p>Ainakin se on jotain hieman muuta kuin viisaus.</p><p>Nykyisen presidentin <strong>Barack Obaman</strong> nimi puolestaan puuttuu sen vuoksi, että häntä ei huomioitu listaa laadittaessa, ilmeisesti korrektius syistä, istuvana valtionpäämiehenä.&nbsp; Epäilemättä hän kuuluisi listalle.</p><p>Tulevasta presidentistä voisi kuvitella, että valitaan ehdolla olevista kumpi tahansa, kumpikaan ei mahdu tälle sivulle.</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> *

Eilen listasimme Yhdysvaltain presidentit varakkuuden mukaan.  Varoista - ja veloistahan on puhuttu poikkeuksellisen paljon tämän presidentinvaalikamppailun aikana.  Jos ei  muista niin kalaveloista...

*

Älykkyys

Entä älykkäimmät presidentit?

Sellainenkin lista on listojen maassa, Yhdysvalloissa, tehty:

http://us-presidents.insidegov.com/stories/5315/most-intelligent-presidents#1-George-H-W-Bush

Kaikkein tylpin pää, eli sijat 28-43 on jätetty pois.. , joten aloitetaanpa sijalta 27.

27. älykkäin Georg H.W. Bush (sr) 130,1 mitattu Yalen yliopistossa

26. William McKinley 130,2 Allegheny College

25. James K. Polk 130,2

24. Crover Cleeveland, 130,9 ei suorittanut ylemmän tason opintoja, mikä ei estänyt uraa

23. Richard M. Nixon, 131

22. Dwight D. Eisenhower, 131,9 http://us-presidents.insidegov.com/stories/5315/most-intelligent-presidents#6-Dwight-D-Eisenhower

21. Benjamin Harrison, 132,2

20.  George Washington, 132,5 ei suorittanut ylempiä opintoja

19. Martin Van Buren, 133,4 Van Buren began reading law at the age of 14 and was admitted to the bar just seven years later.

18. Rutherford B. Hayes, 133,9

17. William Henry Harrison, 133.9

16. Franklin Pierce, 134,8

15. Millard Fillmore, 136,0

14. John Tyler, 136,2

13. Franklin D. Roosevelt, 136,9 Rooseveltin todetaan olleen yksi älyllisimmistä presidenteistä, jotka ovat Valkoista taloa asuttaneet.

12. Abraham Lincoln, 140 Korkeakoulutuksen puutteesta huolimatta Lincoln oli huippu-asianajaja ja loistava puhuja.

11. James Madison, 141,3 Yhdysvaltain ”perustuslain isä”; James Madison was certainly one of the most intelligent and influential U.S. presidents.

10. Chester A. Arthur, 141,5 Vaikka Chester A. Arthur olikin yksi kaikkein älykkäimmistä presidenteistä, hänen on yleensä katsottu olleen johtajana vähäpätöinen.  Tästä huolimatta Arthur ansaitsee kunnioitusta ponnisteluistaan uudistaa hallintoa ja poistaa siinä (noinakin aikoina, vh) rehottanutta poliittista korruptiota.

9. James Garfield, 141,5  Garfield oli niin älykäs, että hänen sanottiin pystyvän kirjoittamaan latinaa toisella kädellä ja samanaikaisesti toisella kreikkaa.

8. Theodor Roosevelt, 142,3  Teddy Roosevelt oli epäilemättä Valkoisen talon älykköjä, kirjoitti 32 kirjaa jotka käsittelivät vuoden 1812 sodasta Afrikan raiteille.

7. John Adams, 142,5  Adams oli korkeasti älykäs poliittinen teoreetikko, historioitsija, lakimies ja poliitikko.  Kirjoittautui Harwardin yliopistoon 15-vuotiaana.

6. Jimmy Carter, 145,1 Jimmy Carter on oiva esimerkki siitä, miten huippuälykkyys ei takaa menestyksellistä uraa presidenttinä. Hän suoritti ensin kandidaatin tutkinnon Sotakorkeakoulussa ja opiskeli myöhemmin ydinfysiikkaa.

5. Woodrow Wilson, 145,1 tulee vain mieleen, miten jyrkästi Matti Klinge uusimmassa teoksessaan murskaa Wilsonin politiikan IWW:n aikakaudella.

4. Bill Clinton, 148,8 Opiskeli filosofiaa, politiikkaa ja taloutta, lisäksi suoritti lakimiestutkinnon. Älyn lisäksi viettien jättiläinen.

3. John F. Kennedy, 150,7 Nuorin vaaleilla valittu US presidentti, tyyliniekka.

2. Thomas Jefferson, 153,8 Jefferson oli varsinainen renessanssihahmo, opiskellut kaikenlaista maatalouden kehittämisestä arkkitehtuuriin.

1. John Quincy Adams, 168,8 Harwardin neropatteja, arvostettu lakimies, loistava valtiomies, neuvotteli useita keskeisiä kansainvälisiä valtiosopimuksia, puhui sujuvasti neljää kieltä.  Toimi US presidenttinä vuosina 1825-1829; normisuomalainen ei tunne hänen elämäntyötään, eikä tunnista yleensä edes nimeä.  Miten merkittävä presidentti hän historiallisesti mahtoi olla?

*

Lähde: http://us-presidents.insidegov.com/stories/5315/most-intelligent-presidents#27-John-Quincy-Adams

*

PS:

Viime vuosikymmenten presidenteistä listalta puuttuvat FDR:n jälkeisistä presidenteistä:

Harry S. Truman,

Lyndon B. Johnson,

Gerald Ford,

Ronald Regan ja

George W. Bush,

siitä syystä, että heidän IQ ei listan laatijoiden tietämyksen mukaan ylittänyt 130,o.

1900-luvun aikana US presidenttinä toimineista 17:stä miehistä (he ovat kaikki olleet miehiä)  listalla on 8 ja puuttuu 9.  Tämän mukaan jako alle ja yli 130 IQ on melko tasan.  Vuosisadan ”suurista” presidenteistä ehkä Eisenhower ja Reagan puuttuvat, näkyvimpinä.

Nykyinen presidentti Obama on US 44:s presidentti: on siis todettava, että 44:stä presidentinvirassa toimineesta 27 valittua on päässyt tälle nimistölle mukaan.

Oma kysymyksensä on aina mittauksen ongelma, kysymys testien tai arvioiden relevanttiudesta: mitä on äly?

Ainakin se on jotain hieman muuta kuin viisaus.

Nykyisen presidentin Barack Obaman nimi puolestaan puuttuu sen vuoksi, että häntä ei huomioitu listaa laadittaessa, ilmeisesti korrektius syistä, istuvana valtionpäämiehenä.  Epäilemättä hän kuuluisi listalle.

Tulevasta presidentistä voisi kuvitella, että valitaan ehdolla olevista kumpi tahansa, kumpikaan ei mahdu tälle sivulle.

*

]]>
8 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224301-ketka-olivat-alykkaimmat-miehet-valkoisessa-talossa#comments Älykkyys Listat Valkoinen talo Yhdysvaltain presidentit Fri, 14 Oct 2016 13:00:00 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224301-ketka-olivat-alykkaimmat-miehet-valkoisessa-talossa
Ihmisen älykkyyden lajit ja tulevaisuuden työmarkkinat http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223057-ihmisen-alykkyyden-lajit-ja-tulevaisuuden-tyomarkkinat <p>Työmarkkinoiden osaamiskysyntä ei vastaa työvoiman osaamistarjontaa. Tästä kertoo se, että avoimia työpaikkoja on paljon samaan aikaan, kun pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Huippuosaajia ei löydy huippuduuneihin.&nbsp;</p><p>Osaaminen syntyy lahjakkuuden ja ympäristön vaikutuksesta. Kaikki voivat kehittää osaamistaan johonkin pisteeseen saakka, mutta lahjat asettavat lopulta osaamisen kehittymiselle rajat. Rajoja asettavat myös motivaatiotekijät ja oppimisympäristö.</p><p>Mediassa on viime vuosina esiintynyt alati enemmän keskustelua siitä, kuinka teknologian kehitys ja automatisaatio vie työpaikkoja. Jäljelle jääviin työpaikkoihin puolestaan tarvitaan entistä korkeampaa osaamista, mitä aniharvalla on nyt tai tulee koskaan olemaan. Lisääntyvällä koulutuksella on pyritty paikkaamaan tätä osaamisen tarjonnan puutetta. Liian vähän on ollut kuitenkin keskustelua siitä, onko olemassa riittävästi oikealla lahjakkuusporifiililla varustettuja ihmisiä. Kaikista ei ole huippulääkäreiksi, -johtajiksi, -tiedehenkilöiksi, -insinööreiksi, vaikka opiskelisi kuinka paljon.</p><p><a href="http://www.medicaldaily.com/how-smart-are-you-really-iq-tests-may-be-wrong-there-are-possibly-9-types-396292">Medical Dailyn</a> mukaan älykkyyksiä on 9 eri lajia: loogis-matemaattinen, kielellinen, sosiaalinen, avaruudellinen,&nbsp;intrapersonallinen, kehollinen,&nbsp;musikaalinen, naturalistinen ja eksistentialistinen älykkyys. Työmarkkinoiden kannalta eksistentiaalinen, naturalistinen ja musikaalinen älykkyys ovat suurelta osin vähemmän arvostettuja älykkyyden lajeja. Korkeakoulut ja asiantuntijatyöyhteisöt peräänkuuluttavat kielellistä, loogis-matemaattista ja sosiaalista älykkyyttä. Perinteisessä ruumiillisessa maatalous- ja teollisuustyössä, josta valtaosa töistä ennen vanhaa koostui, riitti perustason älykkyys sosiaalisessa, kehollisessa, kielellisessä, loogis-matemaattisessa ja avaruudellisessa älykkyydessä. Huippuosaamista ei vaadittu pelloilla tai tehtaiden tuotantolinjoilla, eikä sitä pohjustavaa huippulahjakkuutta. Termi &quot;huippu&quot; viittaa jo Gaussin käyrän toiseen ääripäähän, johon valitusta rajasta riippuen voidaan katsoa kuuluvan esim. 0,1-10 % parhaimmisto. Tosiasia on, että suurin osa ihmisiä ei kuulu huippujen luokkaan osaamisensa tai lahjakkuutensa puolesta.</p><p>Ihminen on pohjimmiltaan lajina sama kuin olimme kivikaudella. Selviytyminen luonnossa metsästäen ja keräillen vaati korostetusti enemmän ruumiillista, avaruudellista ja sosiaalista älykkyyttä. Näistä tekijöistä voisi sanoa sen kuuluisan käytännön älyn koostuvan. Koska kivikaudella selviytyminen vaati eniten em. älykkyyden lajeja, ihmisistä suurin osa on lahjakkaita arkipäivän asioissa. Sitä automatisoituva asiantuntijapainoitteinen työelämä arvostaa jatkuvasti vähemmän ja sen takia koulumaailma kohteleekin ihmisten eri lahjakkuuksien lajeja eri tavoin. Arjen taiturin vastakohtakarikatyyri on taas liian lyhyisiin housuihin pukeutuva omissa mielen maailmoissaan pyörivä viisaustieteen professori, joka unohtaa, minne on parkkeerannut autonsa.</p><p>Yhteiskunta on luonnottoman paljon alkanut suosia tuotantoteknologian muutoksen myötä työelämässä abstraktia älykkyyttä eli kielellistä ja loogis-matemaattista älykkyyttä. Jossain määrin epätieteellisenä pidetty Myers Briggs -personallisuustyyppi-indikaattori jakaa ihmisiä 4 ulottuvuuden suhteen, joista yksi on aistit vs. intuitio. MBTI:ssä aisti-ihmiset luottavat vallitsevaan nähtävillä olevaan ja sosiaaliseen todellisuuteen, kun taas intuitiiviset luottavat mielensä sisäisiin assosiaatioihin ja teoreettisiin malleihin. Aisti-ihmisiä on n. 75 % väestöstä ja intuitiivisia 25 %.&nbsp;</p><p>Mikäli työelämä on kääntymässä ylivoimaiseksi suurimmalle osalle meistä, ei ainoastaan osaamisen, vaan myös älykkyyden vuoksi, on kysyttävä, että onko täystyöllisyys ylipäätänsä järkevä tavoite taloudessa ja yhteiskunnassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työmarkkinoiden osaamiskysyntä ei vastaa työvoiman osaamistarjontaa. Tästä kertoo se, että avoimia työpaikkoja on paljon samaan aikaan, kun pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Huippuosaajia ei löydy huippuduuneihin. 

Osaaminen syntyy lahjakkuuden ja ympäristön vaikutuksesta. Kaikki voivat kehittää osaamistaan johonkin pisteeseen saakka, mutta lahjat asettavat lopulta osaamisen kehittymiselle rajat. Rajoja asettavat myös motivaatiotekijät ja oppimisympäristö.

Mediassa on viime vuosina esiintynyt alati enemmän keskustelua siitä, kuinka teknologian kehitys ja automatisaatio vie työpaikkoja. Jäljelle jääviin työpaikkoihin puolestaan tarvitaan entistä korkeampaa osaamista, mitä aniharvalla on nyt tai tulee koskaan olemaan. Lisääntyvällä koulutuksella on pyritty paikkaamaan tätä osaamisen tarjonnan puutetta. Liian vähän on ollut kuitenkin keskustelua siitä, onko olemassa riittävästi oikealla lahjakkuusporifiililla varustettuja ihmisiä. Kaikista ei ole huippulääkäreiksi, -johtajiksi, -tiedehenkilöiksi, -insinööreiksi, vaikka opiskelisi kuinka paljon.

Medical Dailyn mukaan älykkyyksiä on 9 eri lajia: loogis-matemaattinen, kielellinen, sosiaalinen, avaruudellinen, intrapersonallinen, kehollinen, musikaalinen, naturalistinen ja eksistentialistinen älykkyys. Työmarkkinoiden kannalta eksistentiaalinen, naturalistinen ja musikaalinen älykkyys ovat suurelta osin vähemmän arvostettuja älykkyyden lajeja. Korkeakoulut ja asiantuntijatyöyhteisöt peräänkuuluttavat kielellistä, loogis-matemaattista ja sosiaalista älykkyyttä. Perinteisessä ruumiillisessa maatalous- ja teollisuustyössä, josta valtaosa töistä ennen vanhaa koostui, riitti perustason älykkyys sosiaalisessa, kehollisessa, kielellisessä, loogis-matemaattisessa ja avaruudellisessa älykkyydessä. Huippuosaamista ei vaadittu pelloilla tai tehtaiden tuotantolinjoilla, eikä sitä pohjustavaa huippulahjakkuutta. Termi "huippu" viittaa jo Gaussin käyrän toiseen ääripäähän, johon valitusta rajasta riippuen voidaan katsoa kuuluvan esim. 0,1-10 % parhaimmisto. Tosiasia on, että suurin osa ihmisiä ei kuulu huippujen luokkaan osaamisensa tai lahjakkuutensa puolesta.

Ihminen on pohjimmiltaan lajina sama kuin olimme kivikaudella. Selviytyminen luonnossa metsästäen ja keräillen vaati korostetusti enemmän ruumiillista, avaruudellista ja sosiaalista älykkyyttä. Näistä tekijöistä voisi sanoa sen kuuluisan käytännön älyn koostuvan. Koska kivikaudella selviytyminen vaati eniten em. älykkyyden lajeja, ihmisistä suurin osa on lahjakkaita arkipäivän asioissa. Sitä automatisoituva asiantuntijapainoitteinen työelämä arvostaa jatkuvasti vähemmän ja sen takia koulumaailma kohteleekin ihmisten eri lahjakkuuksien lajeja eri tavoin. Arjen taiturin vastakohtakarikatyyri on taas liian lyhyisiin housuihin pukeutuva omissa mielen maailmoissaan pyörivä viisaustieteen professori, joka unohtaa, minne on parkkeerannut autonsa.

Yhteiskunta on luonnottoman paljon alkanut suosia tuotantoteknologian muutoksen myötä työelämässä abstraktia älykkyyttä eli kielellistä ja loogis-matemaattista älykkyyttä. Jossain määrin epätieteellisenä pidetty Myers Briggs -personallisuustyyppi-indikaattori jakaa ihmisiä 4 ulottuvuuden suhteen, joista yksi on aistit vs. intuitio. MBTI:ssä aisti-ihmiset luottavat vallitsevaan nähtävillä olevaan ja sosiaaliseen todellisuuteen, kun taas intuitiiviset luottavat mielensä sisäisiin assosiaatioihin ja teoreettisiin malleihin. Aisti-ihmisiä on n. 75 % väestöstä ja intuitiivisia 25 %. 

Mikäli työelämä on kääntymässä ylivoimaiseksi suurimmalle osalle meistä, ei ainoastaan osaamisen, vaan myös älykkyyden vuoksi, on kysyttävä, että onko täystyöllisyys ylipäätänsä järkevä tavoite taloudessa ja yhteiskunnassa.

]]>
2 http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223057-ihmisen-alykkyyden-lajit-ja-tulevaisuuden-tyomarkkinat#comments Älykkyys Murros Työmarkkinat Työttömyys Tue, 20 Sep 2016 08:50:34 +0000 Pekka Lampelto http://pekkalampelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223057-ihmisen-alykkyyden-lajit-ja-tulevaisuuden-tyomarkkinat
Väärät tiedot ja harmaat epäjumalat http://gustavadolphus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220285-vaarat-tiedot-ja-harmaat-epajumalat <p>Väärä tieto usein lähtee liikkeelle liukkaasti kuin käärme kesän helteellä, melkein yli luonnollisen nopeasti, maaston suojassa. Miten väärän tiedon ilmestymisen näkee selvästi?&nbsp;</p><p><strong>Rationality.</strong></p><p>Seuraava on käänetty Wikipedia suvuilta. (English).&nbsp;</p><p><em>Järkevyys on kyky tietoisesti saada selvää asioista soveltaen logiikkaa.&nbsp; Perustamalla ja tarkistamalla tosiasiat, ja muuttaa tai perustella käytäntöjä, laitokset ja uskomukset perustuvat uuteen tai olemassa olevaa tietoon. &nbsp;&nbsp;Se liittyy läheisesti niin tyypillisesti ihmisen toiminta filosofiaan, tiede, kieli, matematiikka, ja taiteen ja yleensä pidetään lopullinen ominaisuus ihmisluonnosta. &nbsp;Käsite järjen toiminnan harkinnalle on joskus kutsuttu rationaalisuus ja joskus diskursiivisena syystä vastustaa intuitiivinen syy.</em></p><p><em>Järkevyys on laatu tai olotila olla järkevä, joka perustuu tosiasioihin tai syyhyn. &nbsp;Rationaalisuus osoittaa mukautumista omille uskomuksille, ja omiin syihin uskoa, tai itsensä toiminta omille syille toimia. &quot;Rationaalisuus&quot; alue sisältää eri erikoistuneita merkityksiä, kuten taloustieteessä, sosiologian, psykologian, evoluutiobiologian ja valtiotieteessä</em>. - <em>Wikipedia.&nbsp;</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mikä vaikuttaa ihmisen järkevyyteen?</strong></p><p>Tieto vaikuttaa ihmisen kykyyn olla rationaalinen. Väärä tieto automaattisesti johtaa ajattelun olemaan epäloogista. 2+2 = 4.&nbsp; Jos ihmistä opetetaan että 1+2= 4 Se on väärä tieto, ja väärä opetus. Jos menee kauppaan ja hinta on &euro;4.00.&nbsp; Se tarkoittaa että, jos maksaa täyden hinnan niin siitä pitää maksaa sitten &euro;4.00.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Harmaa maailma kierouttaa ihmisten järkevyyttä.</strong></p><p>Harmaa maailman politiikka suorastaan valehtelee ihmisille niin että ei ole mitään eroa lain ja laittomuuden välillä. Siitä he tekevät harmaan vyöhykkeen mistä ihmiset eivät näkisi selvää ero laillisen ja laittoman välillä. &nbsp;Sellaiset vaikuttajat ovat saatanan vallassa. He ovat itse syöneet laittomuuden kiusauksen hedelmää, ja jakavat sitä samaa hedelmää tietämättömille ihmisille. Heidän propaganda viesti on täysin harmaata pimitystä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihmisen kunnia on ensisijaan elää järkevästi.</strong></p><p>Elää ja olla suhteellisessa vuorovaikutuksessa elämän kanssa. Perusynti ihmisellä on usein ollut tehdä itselle epäjumalia, epäjumalat ovat harmaalla vyöhykkeellä. Epäjumalat ovat sellaisia mitkä eivät kunnioita elämän tasapainon kokonaisuutta. Elämän tasapainosta voi nähdä esimerkkejä vaikkapa luonnon elämästä, luonnon elämässä on design, taidetta, kauneutta, valtavasti monipuolisuutta, älykkyyttä, järkevyyttä, itsehillintää, elämän kunnioitusta, tyytyväissyyttä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nationalismista moni tekevät itselle epäjumalan.</strong></p><p>Siksi että se ei kunnioita Jumalan henkeä eikä kunnioita Jumalan asettamia lakeja ihmisen elämän suhteen. Ihminen on henkinen olento, sillä on mieli, järki, aivot, tunteet, keho ja henkinen sielu. Miten nämä osat ilmenevät, riippuu siitä, miten niihin osiin suhtautuu, ja mitä korostaa omassa elämässä.&nbsp; Raamatussa on selvät ohjeet, että henkinen elämälle pitäisi antaa aikaa ja arvoa, samalla antaa aikaa ja arvoa terveelle kehontoiminnalle, ja sen kaiken ylitse tulisi olla ihmisen järki, järki itsessään tarvitsee tietoa, että voi elää järkevää elämää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Epäjumalien äänet.</strong></p><p>Ihmiset vaativat oikeuksia heidän epäjumalille, monet myös äänestävät heidän epäjumalien puolesta, uhraavat elämänsä epäjumalan palveluksessa. Mitä siinä on väärin?</p><p>Ihminen menettää kyvyn elää järkevää elämää. Suhteellinen tasapaino henkisen elämän kanssa on siten menetetty. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Epäjumalan palvelus on väärin siksi että useat epäjumalat ovat harmaalla vyöhykkeellä. Vaativat saada oikeuden rikkoja lakeja, että harmaata epäjumalaa voisivat palvella. Lakien rikkominen on myös sitä mikä halveksii ihmisen tasapainosta elämää. Ihmisen itsehillitseminen on osoitus henkisestä elämästä, itsehallinta on ihmisen elämälle hyvä tavoite.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pahuuden valtion johtajat vaativat, että laittomuus tulisi laillistaa.</strong></p><p>Pahuus on sitä, että johtavassa virassa vaikuttaja tai valtion johtaja vyöryttävät lakien olemassa oloa, ja lakien kunnioitusta, toimimalla lakien vastaisesti harmaan vyöhykkeen väärällä puolella.</p><p><strong>Adolf Hitler oli harmaan vyöhykkeen väärällä puolella</strong></p><ul><li>Joseph Stalin oli harmaan vyöhykkeen väärällä puolella.</li><li>Venäjän johtajat ovat pahasti harmaan vyöhykkeen<em> pimeällä puolella.</em></li></ul><p>&nbsp;</p><p><strong>Mistä tietää, että yksilön tai valtionjohtajan vaikutus on mennyt harmaan vyöhykkeen väärälle puolelle?</strong></p><p>Se voi helposti tunnustaa.</p><p>Mitä Itä Euroopassa pelättiin kylmän sodan aikana?</p><p>Pahuuden toteutumista Idästä.</p><p>Mitä ihmiset pelkäsivät Suomessa 1939-1971?</p><p>Pahuuden toteutumista Idästä.</p><p>Mitä Ukrainassa monet pelkäävät?</p><p>Pahuuden toteutumista idästä.</p><p>Mitä Euroopan Unionin johtajat pelkäävät?</p><p>Pahuuden toteutumista Idästä.</p><p>Miksi monet ihmiset Suomessa ovat erittäin varovaisia suhteessa venäjän johtajat?</p><p>Pahuuden toteutumista Idästä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä ihmisen oikeasti tulisi pelätä? &nbsp;&nbsp;</strong></p><p>Jumalaa, niin että tunnustaa selvästi missä on harmaa ja pimeä alue, ja sitten tiedon kanssa pysyä siltä kaukana. Ettei loukkaa Jumalan tahtoa ja luonnon oikeudenmukaisuutta.</p><p>Ihmiset ovat usein olleet ymmärryksessä pihalla.</p><p>Ovat pelänneet täysin vääriä asioita, ilman uskoa. Epäusko johtaa onnettomuuden kuiluun.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jesaja 8:12- 15.&nbsp;&nbsp; Oikea pelko.</strong></p><p>12.</p><p>&quot;Älkää sitä kutsuko salaliitoksi,</p><p>mitä tämä kansa salaliitoksi kutsuu.</p><p>Älkää vavisko,</p><p>älkää sitä pelätkö,</p><p>mitä se pelkää.</p><p>13.</p><p>Pitäkää te Herra Sebaot pyhänä,</p><p>pelätkää vain häntä,</p><p>vaviskaa hänen edessään.</p><p>14.</p><p>Hänestä on tuleva solmu ja este,</p><p>kompastuskivi, kallionlohkare</p><p>Israelin kahden kuningashuoneen tielle,</p><p>Jerusalemin asukkaille loukku ja ansa.</p><p>15.</p><p>Monet heistä kompastuvat, syöksyvät nurin niskoin, loukkaantuvat, tarttuvat ansaan, jäävät kiinni&quot;.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Väärä tieto usein lähtee liikkeelle liukkaasti kuin käärme kesän helteellä, melkein yli luonnollisen nopeasti, maaston suojassa. Miten väärän tiedon ilmestymisen näkee selvästi? 

Rationality.

Seuraava on käänetty Wikipedia suvuilta. (English). 

Järkevyys on kyky tietoisesti saada selvää asioista soveltaen logiikkaa.  Perustamalla ja tarkistamalla tosiasiat, ja muuttaa tai perustella käytäntöjä, laitokset ja uskomukset perustuvat uuteen tai olemassa olevaa tietoon.   Se liittyy läheisesti niin tyypillisesti ihmisen toiminta filosofiaan, tiede, kieli, matematiikka, ja taiteen ja yleensä pidetään lopullinen ominaisuus ihmisluonnosta.  Käsite järjen toiminnan harkinnalle on joskus kutsuttu rationaalisuus ja joskus diskursiivisena syystä vastustaa intuitiivinen syy.

Järkevyys on laatu tai olotila olla järkevä, joka perustuu tosiasioihin tai syyhyn.  Rationaalisuus osoittaa mukautumista omille uskomuksille, ja omiin syihin uskoa, tai itsensä toiminta omille syille toimia. "Rationaalisuus" alue sisältää eri erikoistuneita merkityksiä, kuten taloustieteessä, sosiologian, psykologian, evoluutiobiologian ja valtiotieteessä. - Wikipedia. 

 

Mikä vaikuttaa ihmisen järkevyyteen?

Tieto vaikuttaa ihmisen kykyyn olla rationaalinen. Väärä tieto automaattisesti johtaa ajattelun olemaan epäloogista. 2+2 = 4.  Jos ihmistä opetetaan että 1+2= 4 Se on väärä tieto, ja väärä opetus. Jos menee kauppaan ja hinta on €4.00.  Se tarkoittaa että, jos maksaa täyden hinnan niin siitä pitää maksaa sitten €4.00. 

 

Harmaa maailma kierouttaa ihmisten järkevyyttä.

Harmaa maailman politiikka suorastaan valehtelee ihmisille niin että ei ole mitään eroa lain ja laittomuuden välillä. Siitä he tekevät harmaan vyöhykkeen mistä ihmiset eivät näkisi selvää ero laillisen ja laittoman välillä.  Sellaiset vaikuttajat ovat saatanan vallassa. He ovat itse syöneet laittomuuden kiusauksen hedelmää, ja jakavat sitä samaa hedelmää tietämättömille ihmisille. Heidän propaganda viesti on täysin harmaata pimitystä.

 

Ihmisen kunnia on ensisijaan elää järkevästi.

Elää ja olla suhteellisessa vuorovaikutuksessa elämän kanssa. Perusynti ihmisellä on usein ollut tehdä itselle epäjumalia, epäjumalat ovat harmaalla vyöhykkeellä. Epäjumalat ovat sellaisia mitkä eivät kunnioita elämän tasapainon kokonaisuutta. Elämän tasapainosta voi nähdä esimerkkejä vaikkapa luonnon elämästä, luonnon elämässä on design, taidetta, kauneutta, valtavasti monipuolisuutta, älykkyyttä, järkevyyttä, itsehillintää, elämän kunnioitusta, tyytyväissyyttä.

 

Nationalismista moni tekevät itselle epäjumalan.

Siksi että se ei kunnioita Jumalan henkeä eikä kunnioita Jumalan asettamia lakeja ihmisen elämän suhteen. Ihminen on henkinen olento, sillä on mieli, järki, aivot, tunteet, keho ja henkinen sielu. Miten nämä osat ilmenevät, riippuu siitä, miten niihin osiin suhtautuu, ja mitä korostaa omassa elämässä.  Raamatussa on selvät ohjeet, että henkinen elämälle pitäisi antaa aikaa ja arvoa, samalla antaa aikaa ja arvoa terveelle kehontoiminnalle, ja sen kaiken ylitse tulisi olla ihmisen järki, järki itsessään tarvitsee tietoa, että voi elää järkevää elämää.

 

Epäjumalien äänet.

Ihmiset vaativat oikeuksia heidän epäjumalille, monet myös äänestävät heidän epäjumalien puolesta, uhraavat elämänsä epäjumalan palveluksessa. Mitä siinä on väärin?

Ihminen menettää kyvyn elää järkevää elämää. Suhteellinen tasapaino henkisen elämän kanssa on siten menetetty.      

Epäjumalan palvelus on väärin siksi että useat epäjumalat ovat harmaalla vyöhykkeellä. Vaativat saada oikeuden rikkoja lakeja, että harmaata epäjumalaa voisivat palvella. Lakien rikkominen on myös sitä mikä halveksii ihmisen tasapainosta elämää. Ihmisen itsehillitseminen on osoitus henkisestä elämästä, itsehallinta on ihmisen elämälle hyvä tavoite.

 

Pahuuden valtion johtajat vaativat, että laittomuus tulisi laillistaa.

Pahuus on sitä, että johtavassa virassa vaikuttaja tai valtion johtaja vyöryttävät lakien olemassa oloa, ja lakien kunnioitusta, toimimalla lakien vastaisesti harmaan vyöhykkeen väärällä puolella.

Adolf Hitler oli harmaan vyöhykkeen väärällä puolella

  • Joseph Stalin oli harmaan vyöhykkeen väärällä puolella.
  • Venäjän johtajat ovat pahasti harmaan vyöhykkeen pimeällä puolella.

 

Mistä tietää, että yksilön tai valtionjohtajan vaikutus on mennyt harmaan vyöhykkeen väärälle puolelle?

Se voi helposti tunnustaa.

Mitä Itä Euroopassa pelättiin kylmän sodan aikana?

Pahuuden toteutumista Idästä.

Mitä ihmiset pelkäsivät Suomessa 1939-1971?

Pahuuden toteutumista Idästä.

Mitä Ukrainassa monet pelkäävät?

Pahuuden toteutumista idästä.

Mitä Euroopan Unionin johtajat pelkäävät?

Pahuuden toteutumista Idästä.

Miksi monet ihmiset Suomessa ovat erittäin varovaisia suhteessa venäjän johtajat?

Pahuuden toteutumista Idästä.

 

Mitä ihmisen oikeasti tulisi pelätä?   

Jumalaa, niin että tunnustaa selvästi missä on harmaa ja pimeä alue, ja sitten tiedon kanssa pysyä siltä kaukana. Ettei loukkaa Jumalan tahtoa ja luonnon oikeudenmukaisuutta.

Ihmiset ovat usein olleet ymmärryksessä pihalla.

Ovat pelänneet täysin vääriä asioita, ilman uskoa. Epäusko johtaa onnettomuuden kuiluun.

 

Jesaja 8:12- 15.   Oikea pelko.

12.

"Älkää sitä kutsuko salaliitoksi,

mitä tämä kansa salaliitoksi kutsuu.

Älkää vavisko,

älkää sitä pelätkö,

mitä se pelkää.

13.

Pitäkää te Herra Sebaot pyhänä,

pelätkää vain häntä,

vaviskaa hänen edessään.

14.

Hänestä on tuleva solmu ja este,

kompastuskivi, kallionlohkare

Israelin kahden kuningashuoneen tielle,

Jerusalemin asukkaille loukku ja ansa.

15.

Monet heistä kompastuvat, syöksyvät nurin niskoin, loukkaantuvat, tarttuvat ansaan, jäävät kiinni".

  

]]>
0 http://gustavadolphus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220285-vaarat-tiedot-ja-harmaat-epajumalat#comments Älykkyys Järkevyys Rehellisyys Thu, 21 Jul 2016 15:08:01 +0000 Vesa Leinonen http://gustavadolphus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220285-vaarat-tiedot-ja-harmaat-epajumalat
Onko Suomen aluepolitiikka epä-älyllistä? http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191923-onko-suomen-aluepolitiikka-epa-alyllista <p>Professori Pertti Haaparanta sanoi, että Suomen talouspoliittinen keskustelu on epä-älyllistä. Onko aluepolitiikkakin epä-älyllistä?</p><p>Ministeri Antti Rinne on sanonut, että Suomen talous lähtee nousuun vientiteollisuuden avulla. Tekoina hän on tukenut Helsingin Pisara-rataa ja käynnistänyt Länsimetron 800 miljoonan euron jatkopätkän rakentamisen.</p><p>Helsingin ja metropolialueen on sanottu olevan Suomen talouden veturi. Empiirinen tieto ei tue tätä. Päinvastoin, pääkaupunkiseutu on musta aukko, johon suihkuvirtauksen lailla varallisuutta on verojen ja eläkerahojen ym. muodossa virrannut ylläpitämään täysin kosmeettista kasvua ja illuusiota.</p><p>Ihmisten muuttoa pääkaupunkiseudulle on sitäkin perusteltu sillä, että siellä on talouskasvua, ja että työvoiman tarjonta luo talouskasvua.&nbsp;Oheisesta Ylen kuvasta näkyy, miten Uudenmaan talouskasvu on vuosina 2000-2012 ollut vaivaiset 8,9 prosenttia, vaikka Nokiakin oli alueella. Kymenlaaksoa lukuunottamatta muualla ollaan aivan eri lukemissa - Kainuussakin kasvu on ollut 20 prosenttia.<br /><br />Eurostatin karttakuvasta puolestaan näkyy, että Uudenmaan talouskasvu on ollut Kreikan tasoa (klikkaa kuvaa).<br /><br />Tuoreimman tilaston mukaan toimeentulotukea maksetaan Suomessa keskimäärin 79 euroa asukasta kohti ja pienissä kunnissa vähiten. Kunnista suurimmassa&nbsp;Helsingissä toimeentulotukea maksettiin viime vuonna 259 euroa asukasta kohti. Se on Lieksan jälkeen toiseksi suurin lukema. Heti Helsingin perässä on Vantaa 242 eurolla.<br /><br />Aluepoliittisella&nbsp;keskittämisellä on järjettömän kova hinta.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Professori Pertti Haaparanta sanoi, että Suomen talouspoliittinen keskustelu on epä-älyllistä. Onko aluepolitiikkakin epä-älyllistä?

Ministeri Antti Rinne on sanonut, että Suomen talous lähtee nousuun vientiteollisuuden avulla. Tekoina hän on tukenut Helsingin Pisara-rataa ja käynnistänyt Länsimetron 800 miljoonan euron jatkopätkän rakentamisen.

Helsingin ja metropolialueen on sanottu olevan Suomen talouden veturi. Empiirinen tieto ei tue tätä. Päinvastoin, pääkaupunkiseutu on musta aukko, johon suihkuvirtauksen lailla varallisuutta on verojen ja eläkerahojen ym. muodossa virrannut ylläpitämään täysin kosmeettista kasvua ja illuusiota.

Ihmisten muuttoa pääkaupunkiseudulle on sitäkin perusteltu sillä, että siellä on talouskasvua, ja että työvoiman tarjonta luo talouskasvua. Oheisesta Ylen kuvasta näkyy, miten Uudenmaan talouskasvu on vuosina 2000-2012 ollut vaivaiset 8,9 prosenttia, vaikka Nokiakin oli alueella. Kymenlaaksoa lukuunottamatta muualla ollaan aivan eri lukemissa - Kainuussakin kasvu on ollut 20 prosenttia.

Eurostatin karttakuvasta puolestaan näkyy, että Uudenmaan talouskasvu on ollut Kreikan tasoa (klikkaa kuvaa).

Tuoreimman tilaston mukaan toimeentulotukea maksetaan Suomessa keskimäärin 79 euroa asukasta kohti ja pienissä kunnissa vähiten. Kunnista suurimmassa Helsingissä toimeentulotukea maksettiin viime vuonna 259 euroa asukasta kohti. Se on Lieksan jälkeen toiseksi suurin lukema. Heti Helsingin perässä on Vantaa 242 eurolla.

Aluepoliittisella keskittämisellä on järjettömän kova hinta.
 

 

]]>
1 http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191923-onko-suomen-aluepolitiikka-epa-alyllista#comments Aluepolitiikka Älykkyys Talouskasvu Sat, 04 Apr 2015 21:23:35 +0000 Kimmo Saarikko http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191923-onko-suomen-aluepolitiikka-epa-alyllista
Palvotko älykkyyttä? http://veikkamattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189131-palvotko-alykkyytta <p>Kuulin toissa viikolla yliopistoravintolan lounaspöydässä, kuinka eräs nainen nimesi tärkeäksi kriteerikseen kumppaninsa valinnassa korkeakoulutuksen, koska se korreloi älykkyysosamäärän kanssa. Tämä nainen halusi siis itselleen kumppanin, jolla on korkeakoulutus, koska se viestii älykkyydestä. Hän vaati siis ihannekumppaniltaan merkittävää älykkyyttä.</p> <p>Korkeakouluissa ja varsinkin yliopistoissa ihannoidaan älykkyyttä, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. Älykkyyden ajatellaan olevan itseisarvo, koska se yhdistetään vaurauteen, terveyteen, yhteiskunnalliseen asemaan, kielitaitoon, suvaitsevaisuuteen ja korkeaan ikään tai jo mainittuun hyvään kumppaniin. Kuitenkin historiassa riittää varoittavia esimerkkejä älykkyyden yksipuolisesta korostamisesta ja korostumisesta muiden piirteiden tai ominaisuuksien kustannuksella.</p> <p>Keskitysleirit järjestäneillä Saksan virkamiehillä havaittiin poikkeuksellisen korkeita älykkyyosamääriä. Toisin sanoen he näkivät juutalaisten joukkotuhoamisen pelkkänä hallinnollisena ja teollisena operaationa ja juutalaiset tilastonumeroina, jotka piti kuljettaa karjan tavoin keräys- ja lastauspaikoista kokoamisleireille. Neuvostoliiton kommunistisessa puolueessa oli monia huomattavan älykkäitä juutalaisia, joille porvarin, aateliston ja talonpoikien tuhoaminen (lue miljoonien ihmisten tuhoaminen tai murhaaminen) Neuvostoliitossa oli looginen itsestäänselvyys tiellä kohti valtiotonta ja luokatonta, kommunistista ihanneyhteiskuntaa.&nbsp; Toisin sanoen heille näiden yhteiskuntaluokkien jäsenien teloituksissa, pakkosiirroissa, tuomitsemisissa vanki- ja työleireille vuosiksi tai vuosikymmeniksi ei ollut mitään ihmeteltävää, vaan kaikki tämä kuului vain yhtenä osana heidän älyllisesti huippuunsa hiottuun, kommunistiseen yhteiskuntateoriaan.</p> <p>Niin ikään tiedemaailmassa 1900-luvun alkupuolella, erityisesti 1920-luvulla monet älykkäät länsimaalaiset tiedemiehet, kuten tunnetut tilastotieteilijät Francis Galton, Karl Pearlson, taloustieteilijä John Maynard Keynes, lääkäri John Kellogg, historioitsija Madison Grant, Nobel-palkittu fyysikko Robert Millikan (Suomessa muun muassa perinnöllisyystieteen professori Harry Federley ja myös Arvo Ylppö) kannattivat avoimesti ja vakamuksellisesti eugeniikkaa, jonka tavoiteena oli edistää kansakunnassa tai silloin käsitetyssä rodussa myönteisten&nbsp; ominaisuuksien esiintymistä ja karsia epätoivottavina ja rappeuttavina pidettyjä ominaisuuksien esiintymistä. Epätoivotuiksi ominaisuuksien kantajiksi nimettiin monet mielisairaat, sokeat, kuurot, kehitysvammaiset, huomattavan haureelliset naiset, homoseksuaalit ynnä muut ryhmät.&nbsp; Eugeniikan kannattajien tarkoituksena oli estää näiden ryhmien kantamien ominaisuuksien siirtymistä seuraaviin sukupolviin asettamalla heille avioliiton solmimisrajoituksia tai pakkosterilisoimalla heidät.</p> <p>Lähihistoriassa yksittäisenä toimijana voi mainita Anders Breivikin, joka tappoi 77 ihmistä, suunnitteli autopommi-iskunsa ja ampumisvälikohtauksen Utøyan saarella tavalla, mikä kielii huomattavasta älykkyydestä. Hän suunnitteli hyvin pitkäjänteisesti ja kurinalaisesti, jopa vuosien ajan veritekojaan.&nbsp; Hänen siirtymisensä Utøyan saarelle ja iskujen ajoitukset osoittavat selvästi, että kyseessä on mies, joka toimii kylmäverisen älykkäästi.</p> <p>Yksi kaikista huomaamattomammista, mutta samalla vaarallisimmista älykkyyden ihannoinnin seurauksista on se, että yksilöt, joiden älykkyysosamäärä on huomattavasti väestön keskimääräistä alempi, alkavat kohdata yhä enemmän väheksyntää. Heitä ei enää oteta täysin vakavasti ja heitä saatetaan pitää liian tyhminä päättämään yhteiskunnallisista asioista tai edes tietämään omasta parastaan. Pahimmillaan älykkyyden palvonta nakertaa niiden ihmisten ihmisarvoa, joiden älykkyysosamäärä on huomattavasti väestön keskimääräistä alempi ja luo tilanteita, joissa esimerkiksi &nbsp;vanhemmat haluavat abortoida sikiöt, joilla on havaittu olevan älyllistä kehitysvammaisuutta.</p> <p>Kaiken kaikkiaan kapea älykkyyden ihannointi ilman tolkkua, maalaisjärkeä, viisautta, sydämen sivistystä tai tietämystä erottaa hyvä pahasta ja oikea väärästä voi sokaista kokonaisia ihmisryhmiä kohtalokkaalla tavalla. Siinä missä alhainen älykkyys asettaa rajoja sille, minkälaisia rikoksia tai pahoja tekoja henkilö on kykenevä tekemään, korkea älykkyydellä varustetulla ei ole näitä rajoituksia. Hän pystyy älynsä avulla suunnittelemaan ja toteuttamaan sellaisia rikoksia ja pahoja tekoja, joiden suuruus ja mittakaava on häkellyttävä. Vaarallisinta on, jos tällaiset henkilöt yhdistävät voimansa, koska silloin heidän rikostensa ja pahojen tekojensa mittakaava pääsee kasvamaan moninkertaiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuulin toissa viikolla yliopistoravintolan lounaspöydässä, kuinka eräs nainen nimesi tärkeäksi kriteerikseen kumppaninsa valinnassa korkeakoulutuksen, koska se korreloi älykkyysosamäärän kanssa. Tämä nainen halusi siis itselleen kumppanin, jolla on korkeakoulutus, koska se viestii älykkyydestä. Hän vaati siis ihannekumppaniltaan merkittävää älykkyyttä.

Korkeakouluissa ja varsinkin yliopistoissa ihannoidaan älykkyyttä, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. Älykkyyden ajatellaan olevan itseisarvo, koska se yhdistetään vaurauteen, terveyteen, yhteiskunnalliseen asemaan, kielitaitoon, suvaitsevaisuuteen ja korkeaan ikään tai jo mainittuun hyvään kumppaniin. Kuitenkin historiassa riittää varoittavia esimerkkejä älykkyyden yksipuolisesta korostamisesta ja korostumisesta muiden piirteiden tai ominaisuuksien kustannuksella.

Keskitysleirit järjestäneillä Saksan virkamiehillä havaittiin poikkeuksellisen korkeita älykkyyosamääriä. Toisin sanoen he näkivät juutalaisten joukkotuhoamisen pelkkänä hallinnollisena ja teollisena operaationa ja juutalaiset tilastonumeroina, jotka piti kuljettaa karjan tavoin keräys- ja lastauspaikoista kokoamisleireille. Neuvostoliiton kommunistisessa puolueessa oli monia huomattavan älykkäitä juutalaisia, joille porvarin, aateliston ja talonpoikien tuhoaminen (lue miljoonien ihmisten tuhoaminen tai murhaaminen) Neuvostoliitossa oli looginen itsestäänselvyys tiellä kohti valtiotonta ja luokatonta, kommunistista ihanneyhteiskuntaa.  Toisin sanoen heille näiden yhteiskuntaluokkien jäsenien teloituksissa, pakkosiirroissa, tuomitsemisissa vanki- ja työleireille vuosiksi tai vuosikymmeniksi ei ollut mitään ihmeteltävää, vaan kaikki tämä kuului vain yhtenä osana heidän älyllisesti huippuunsa hiottuun, kommunistiseen yhteiskuntateoriaan.

Niin ikään tiedemaailmassa 1900-luvun alkupuolella, erityisesti 1920-luvulla monet älykkäät länsimaalaiset tiedemiehet, kuten tunnetut tilastotieteilijät Francis Galton, Karl Pearlson, taloustieteilijä John Maynard Keynes, lääkäri John Kellogg, historioitsija Madison Grant, Nobel-palkittu fyysikko Robert Millikan (Suomessa muun muassa perinnöllisyystieteen professori Harry Federley ja myös Arvo Ylppö) kannattivat avoimesti ja vakamuksellisesti eugeniikkaa, jonka tavoiteena oli edistää kansakunnassa tai silloin käsitetyssä rodussa myönteisten  ominaisuuksien esiintymistä ja karsia epätoivottavina ja rappeuttavina pidettyjä ominaisuuksien esiintymistä. Epätoivotuiksi ominaisuuksien kantajiksi nimettiin monet mielisairaat, sokeat, kuurot, kehitysvammaiset, huomattavan haureelliset naiset, homoseksuaalit ynnä muut ryhmät.  Eugeniikan kannattajien tarkoituksena oli estää näiden ryhmien kantamien ominaisuuksien siirtymistä seuraaviin sukupolviin asettamalla heille avioliiton solmimisrajoituksia tai pakkosterilisoimalla heidät.

Lähihistoriassa yksittäisenä toimijana voi mainita Anders Breivikin, joka tappoi 77 ihmistä, suunnitteli autopommi-iskunsa ja ampumisvälikohtauksen Utøyan saarella tavalla, mikä kielii huomattavasta älykkyydestä. Hän suunnitteli hyvin pitkäjänteisesti ja kurinalaisesti, jopa vuosien ajan veritekojaan.  Hänen siirtymisensä Utøyan saarelle ja iskujen ajoitukset osoittavat selvästi, että kyseessä on mies, joka toimii kylmäverisen älykkäästi.

Yksi kaikista huomaamattomammista, mutta samalla vaarallisimmista älykkyyden ihannoinnin seurauksista on se, että yksilöt, joiden älykkyysosamäärä on huomattavasti väestön keskimääräistä alempi, alkavat kohdata yhä enemmän väheksyntää. Heitä ei enää oteta täysin vakavasti ja heitä saatetaan pitää liian tyhminä päättämään yhteiskunnallisista asioista tai edes tietämään omasta parastaan. Pahimmillaan älykkyyden palvonta nakertaa niiden ihmisten ihmisarvoa, joiden älykkyysosamäärä on huomattavasti väestön keskimääräistä alempi ja luo tilanteita, joissa esimerkiksi  vanhemmat haluavat abortoida sikiöt, joilla on havaittu olevan älyllistä kehitysvammaisuutta.

Kaiken kaikkiaan kapea älykkyyden ihannointi ilman tolkkua, maalaisjärkeä, viisautta, sydämen sivistystä tai tietämystä erottaa hyvä pahasta ja oikea väärästä voi sokaista kokonaisia ihmisryhmiä kohtalokkaalla tavalla. Siinä missä alhainen älykkyys asettaa rajoja sille, minkälaisia rikoksia tai pahoja tekoja henkilö on kykenevä tekemään, korkea älykkyydellä varustetulla ei ole näitä rajoituksia. Hän pystyy älynsä avulla suunnittelemaan ja toteuttamaan sellaisia rikoksia ja pahoja tekoja, joiden suuruus ja mittakaava on häkellyttävä. Vaarallisinta on, jos tällaiset henkilöt yhdistävät voimansa, koska silloin heidän rikostensa ja pahojen tekojensa mittakaava pääsee kasvamaan moninkertaiseksi.

]]>
29 http://veikkamattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189131-palvotko-alykkyytta#comments Älykkyys Älykkyysosamäärä Sokeus Sun, 08 Mar 2015 12:48:19 +0000 Veikka Mattila http://veikkamattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189131-palvotko-alykkyytta
Me tyhmenemme http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186941-me-tyhmenemme <p>Yle 9.2. &nbsp; &nbsp;<em><a href="http://yle.fi/uutiset/alykkyystason_kasvu_tyssasi_monissa_lansimaissa__suomalaiset_tyhmentyneet_vuodesta_1997_lahtien/7790833">Älykkyystason kasvu tyssäsi monissa länsimaissa &ndash; Suomalaiset tyhmentyneet vuodesta 1997 lähtien</a></em></p><p><em>Ihmisten älykkyysosamäärä kohosi vuosikymmenien ajan esimerkiksi ravinnon, koulutustason ja terveydenhuollon parantumisen takia. Tätä niin kutsuttua Flynnin ilmiötä vähemmän tunnettu tieto on se, että useissa länsimaissa älykkyyden kehitys on jo kääntynyt laskusuuntaan.</em></p><p><em>Vuonna 2013 tehdyn&nbsp;tutkimuksen&nbsp;mukaan Suomessa keskimääräisen älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997.</em></p><p><em>&ndash; Väestön keskimääräisen älykkyysosamäärän lasku on havaittu esimerkiksi useimmissa Pohjoismaissa, Australiassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Hollannissa, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela Ylen aamu-tv:n haastattelussa.</em></p><p><em>Jokela painottaa, että keskimääräisen älykkyystason lasku ei ole ollut dramaattisen jyrkkä, vaan väestötasolla näkyvä lasku on maltillista.&nbsp;</em></p><p><em>Tutkijat eivät ole vielä pystyneet antamaan pitävää selitystä, mistä älykkyysosamäärän taantuminen johtuu. Vastausta on etsitty erityisesti nuorison elämäntavoista, terveydestä ja kulttuurista.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Kylläpäs on mielenkiintoinen uutinen. Älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997?</p><p>Hmm...</p><p>Pitänee veivata väheneviä älynnystyröitäni. Aivosolujeni nopeatahtinen kuolema taitaa kylläkin liittyä enemmin vanhenemiseen kuin yleiseen länsimaiseen tyhmenemiseen.</p><p>On hyvin vaikea löytää mitään syytä länsimaisen älykkyyden laskuun. Onneksi lasku ei tutkijoitten mukaan ole merkittävä, mutta oleellista on, että suunta sojottaa alaspäin, laskeva käyrä.</p><p>Yritetään kumminkin, ehdotan kahta syytä:</p><p><strong>1. Länsimainen elämäntyyli on liian helppoa.</strong></p><p>Me olemme jo oppineet kävelemään kahdella jalalla, karvapeitteemme vähenee entisestään ja meidän ei tarvitse keksiä uudelleen maanviljelyä tai kirjoitustaitoa.&nbsp;</p><p>Enää emme raivaa suota kuokalla ja jussilla.&nbsp;</p><p>Kaikki on pedattu meille valmiiksi. Ruuan eteen ei tarvitse enää taistella.&nbsp;</p><p>Länsimaiset yhteiskunnat ovat veltostuneet. Me olemme velttoja.</p><p><strong>2. Me emme lue enää kirjoja.</strong></p><p>Lukeminen kehittää älykkyyttä.</p><p>Lukemisen sijaan me leikimme kännyköillä ja tietokoneilla, makoilemme sohvilla ja pelailemme pelikonsoleilla. Katselemme telkkarista reality-ohjelmia illat alvariinsa.</p><p>Kaikille kotiin ei tule edes sanomalehteä, vaan netistä lueskellaan iltalehtien pikauutisia.</p><p><strong>Antakaa meille meidän jokapäiväinen&nbsp;Kim Kardashianimme.&nbsp;</strong></p><p>Googlasin äsken naisen nimen varmistaakseni nimen kirjoitusasun, laitoin koneeseen pelkän etunimen&nbsp;<em>Kim</em>. Ja totinen tosi, Kardashania pukkasi kärkeen, koko sivun verran.</p><p>On tunnustettava, että en tiedä, mitä ko. nainen tekee ollakseen noin kuuluisa. En ole nähnyt häneltä mitään paitsi kropan, mutta en leffan leffaa. Nimi viittaa Armeniaan.</p><p><strong>Kim Kardashian on länsimaisen maailman ehdoton veltto symboli.</strong>&nbsp;</p><p>Ennen vastaavat tähdet&nbsp;<em>osasivat&nbsp;tehdä</em> jotain, laulaa, tanssia tai näytellä, mutta Kardashian vain&nbsp;<em>esittelee itseään</em>.</p><p><a href="http://www.papermag.com/2014/11/kim_kardashian.php">No filter: An afternoon with Kim Kardashian (Papermag)</a></p><p>Kuvat ovat hienoja. Kapea on uuma ja muhkea peffa.</p><p><a href="http://www.properuskoulu.net/2015/02/me-tyhmenemme.html">http://www.properuskoulu.net/2015/02/me-tyhmenemme.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle 9.2.    Älykkyystason kasvu tyssäsi monissa länsimaissa – Suomalaiset tyhmentyneet vuodesta 1997 lähtien

Ihmisten älykkyysosamäärä kohosi vuosikymmenien ajan esimerkiksi ravinnon, koulutustason ja terveydenhuollon parantumisen takia. Tätä niin kutsuttua Flynnin ilmiötä vähemmän tunnettu tieto on se, että useissa länsimaissa älykkyyden kehitys on jo kääntynyt laskusuuntaan.

Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa keskimääräisen älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997.

– Väestön keskimääräisen älykkyysosamäärän lasku on havaittu esimerkiksi useimmissa Pohjoismaissa, Australiassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Hollannissa, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Jokela painottaa, että keskimääräisen älykkyystason lasku ei ole ollut dramaattisen jyrkkä, vaan väestötasolla näkyvä lasku on maltillista. 

Tutkijat eivät ole vielä pystyneet antamaan pitävää selitystä, mistä älykkyysosamäärän taantuminen johtuu. Vastausta on etsitty erityisesti nuorison elämäntavoista, terveydestä ja kulttuurista.

 

Kylläpäs on mielenkiintoinen uutinen. Älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997?

Hmm...

Pitänee veivata väheneviä älynnystyröitäni. Aivosolujeni nopeatahtinen kuolema taitaa kylläkin liittyä enemmin vanhenemiseen kuin yleiseen länsimaiseen tyhmenemiseen.

On hyvin vaikea löytää mitään syytä länsimaisen älykkyyden laskuun. Onneksi lasku ei tutkijoitten mukaan ole merkittävä, mutta oleellista on, että suunta sojottaa alaspäin, laskeva käyrä.

Yritetään kumminkin, ehdotan kahta syytä:

1. Länsimainen elämäntyyli on liian helppoa.

Me olemme jo oppineet kävelemään kahdella jalalla, karvapeitteemme vähenee entisestään ja meidän ei tarvitse keksiä uudelleen maanviljelyä tai kirjoitustaitoa. 

Enää emme raivaa suota kuokalla ja jussilla. 

Kaikki on pedattu meille valmiiksi. Ruuan eteen ei tarvitse enää taistella. 

Länsimaiset yhteiskunnat ovat veltostuneet. Me olemme velttoja.

2. Me emme lue enää kirjoja.

Lukeminen kehittää älykkyyttä.

Lukemisen sijaan me leikimme kännyköillä ja tietokoneilla, makoilemme sohvilla ja pelailemme pelikonsoleilla. Katselemme telkkarista reality-ohjelmia illat alvariinsa.

Kaikille kotiin ei tule edes sanomalehteä, vaan netistä lueskellaan iltalehtien pikauutisia.

Antakaa meille meidän jokapäiväinen Kim Kardashianimme. 

Googlasin äsken naisen nimen varmistaakseni nimen kirjoitusasun, laitoin koneeseen pelkän etunimen Kim. Ja totinen tosi, Kardashania pukkasi kärkeen, koko sivun verran.

On tunnustettava, että en tiedä, mitä ko. nainen tekee ollakseen noin kuuluisa. En ole nähnyt häneltä mitään paitsi kropan, mutta en leffan leffaa. Nimi viittaa Armeniaan.

Kim Kardashian on länsimaisen maailman ehdoton veltto symboli. 

Ennen vastaavat tähdet osasivat tehdä jotain, laulaa, tanssia tai näytellä, mutta Kardashian vain esittelee itseään.

No filter: An afternoon with Kim Kardashian (Papermag)

Kuvat ovat hienoja. Kapea on uuma ja muhkea peffa.

http://www.properuskoulu.net/2015/02/me-tyhmenemme.html

]]>
17 http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186941-me-tyhmenemme#comments Älykkyys Kim Kardashian Länsimaat Thu, 12 Feb 2015 16:05:09 +0000 Kai-Ari Lundell http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186941-me-tyhmenemme
Eugeniikka varmistaa ulkonäön ja älyn liiton http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172855-eugeniikka-varmistaa-ulkonaon-ja-alyn-liiton <p>Viime päivinä naispoliitikot Merja Kyllösen johdolla ovat epäreilusti <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/kyllonen+tilittaa+aamulehden+kolumnissaan+naispoliitikko+on+vapaata+riistaa/a2258480">uhriutuneet</a>, rappeuttaen sentimentaalisuuteen ruokkiessaan tervettä arvostelukykyämme sekä pyrkineet parjaamaan henkilöitä joiden ainoaksi rikokseksi jää rehellisyys todellisuuden edessä. He väittävät ettei ulkonäköpaine koskisi lainkaan miehiä, suostumatta näkemään että se vain ilmenee eri tavalla. Syntymäheikolta vaikuttava mies ei voi olla johtajana missään, eikä hänellä ole mahdollisuuksia saavuttaa johtajalle tyypillistä uskottavuutta millään alueella. Hän voi olla taustavaikuttaja sekä ylempiensä suosion myötä arvostettu, muttei hän koskaan saavuta sellaista voimaa rakastavien massojen vilpitöntä arvostusta kuin johtajaksi syntynyt geneettinen jalostuma, josta puuttuvat luonnollisten lisääntymisketjujen synnyttämien inhimillisten virheiden aiheuttamat heikot kohdat.&nbsp;</p><p>Naiset ovat &quot;heikompi astia&quot; olleet kautta vuosituhansien ja heissä nykyisissä oloissa arvostetaan tyylikkyyttä, fyysistä solakkuutta, vyötärön ja lantion ympärysmittojen suhdeluvun ihanteena pidetään 0,7 optimaalista arvoa. Naisen ei ole välttämätöntä olla erityisen älykäs, kunhan hän on sosiaalisesti miellyttävä sekä sopeutunut rooliinsa ilmentäessään olemuksellaan miehensä kyvykkyyttä, asemaa&nbsp; ja valtaa myös yhteisön ulkopuolisille. On ainoastaan kansalaisten tervettä arvostelukykyä että poliittisesti merkittäville paikoille päätyneiltä henkilöiltä odotetaan heidän sukupuoleensa yhdistettyjen vahvuuksien ilmentämistä keskivertoa voimakkaammin. Naisilla tämä liittyy eri tason kysymyksiin kuin miehissä, joskin keskiverron alapuolelle sukupuolensa ydinpiirteissä sijoittuvat yksilöt ovat taipuvaisia väittämään luonnollisten arvostusten olevan vääriä, sen sijaan että pyrkisivät edes yrittämään ja näyttämään esimerkkiä vielä huonommat lähtökohdat saaneille. Tämä olisi erittäin välttämätöntä aikana jona ihmisten geneettistä seulontaa sekä määrätietoista parantelua pidetään jotenkin kyseenalaisena.</p><p>Massojen alimmat tasot ovat henkilöitä jotka luovat nykyiset keskiarvot sijoittumalla ominaisuuksillaan niiden läheisyyteen. Eroottiseen viihteeseen ja näytöksiin malleiksi, samoin kuin eliittiä edustavien vapaiden miesten ja joidenkin poikkeusnaisten viihdykkeeksi soveltuvat henkilöt jotka ovat ulkonäöltään virheettomiä, mutta eivät järinkään älykkäitä. Samaiset henkilöt luovat kuvaston valtakunnan ulkopuolisessa viestinnässä ja heidän läsnäolonsa julkisissa tehtävissä on äärimmäisen tärkeää. Tieteellistä etenemistä vievät eteenpäin henkilöt jotka ovat äärimmäisen älykkäitä, mutta heidän valikoinnissaan tehtäviinsä ei käytetä ulkonäöllisiä kriteereitä. Kauneusleikkaukset ovat sympaattisia eleitä ihanteiden vahvistamiseksi, mutta geneettisiä virheitä ei niillä voida kuitenkaan poistaa. Kansakunnan kannalta vaarallisimmat ja raskaimmat työt sälytetään mieluiten katoavan vähemmistön varaan jonka muodostavat älyllisesti ja ulkonäöllisesti keskiverron alapuolelle sijoittuvat yksilöt. Sterilisaatiot ovat välttämättömiä, sillä vahvuuksia eugeniikan keinoin voidaan vahvistaa, mutta jos yksilö ilmentää pelkkää heikkoutta, ei älykkäinkään jalostusprosessi asiantilaa muuta siinä nopeudessa mihin sillä lähempänä keskivertoa piirissä kyetään.</p><p>Älykkyydellä ja fyysisellä esteettisyydellä, yhdistettynä geneettiseen virheettömyyteen on tärkeä rooli luodessa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Ruma ihminen, jolla hieman keskiverron yläpuolella olevat älylliset lahjat voidaan jalostaa kauniiksi ja älykkääksi on parissa sukupolvessa vähäisemmällä vaivalla kuin ottaa riski ulkonäöltään virheettömän älyllisten kykyjen kohottamisesta geneettisen parantelun keinoin.</p><p>Suoremmin sanoen rumat ja tyhmät poistuvat avustetusti sukupuuttoon kuolemalla valtakuntamme geenipoolia likaamasta, sen sijaan sukupolvi toisensa jälkeen yhä kauniimpi ja kyvykkäämpi keskiluokan massa voi katsoa ylpeänä ihmiskunnan potentiaalin jo olemuksessaan kiteyttäviin johtajiinsa.&nbsp;</p><p><em>Tämä kirjoitus on osa <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172694-viikko-fasistina-kaynnistyy">Viikko fasistina</a> -teemaa, jonka aikana pyrin omaksumaan fasismin<a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172804-keskitetyn-vallan-kiistattomat-hyodyt"> keskeiset periaatteet</a> ja etsimään siitä hyviä, kannatettavia puolia. Aiempia teemaviikkoja olen viettänyt <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169960-viikko-feministina-viikon-tajunnallinen-kooste">feministinä</a> ja <a href="http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171017-pride-viikon-sarkasmipahkina-hallitsetko-vallitsevat-dogmit">priden hengessä</a>. </em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime päivinä naispoliitikot Merja Kyllösen johdolla ovat epäreilusti uhriutuneet, rappeuttaen sentimentaalisuuteen ruokkiessaan tervettä arvostelukykyämme sekä pyrkineet parjaamaan henkilöitä joiden ainoaksi rikokseksi jää rehellisyys todellisuuden edessä. He väittävät ettei ulkonäköpaine koskisi lainkaan miehiä, suostumatta näkemään että se vain ilmenee eri tavalla. Syntymäheikolta vaikuttava mies ei voi olla johtajana missään, eikä hänellä ole mahdollisuuksia saavuttaa johtajalle tyypillistä uskottavuutta millään alueella. Hän voi olla taustavaikuttaja sekä ylempiensä suosion myötä arvostettu, muttei hän koskaan saavuta sellaista voimaa rakastavien massojen vilpitöntä arvostusta kuin johtajaksi syntynyt geneettinen jalostuma, josta puuttuvat luonnollisten lisääntymisketjujen synnyttämien inhimillisten virheiden aiheuttamat heikot kohdat. 

Naiset ovat "heikompi astia" olleet kautta vuosituhansien ja heissä nykyisissä oloissa arvostetaan tyylikkyyttä, fyysistä solakkuutta, vyötärön ja lantion ympärysmittojen suhdeluvun ihanteena pidetään 0,7 optimaalista arvoa. Naisen ei ole välttämätöntä olla erityisen älykäs, kunhan hän on sosiaalisesti miellyttävä sekä sopeutunut rooliinsa ilmentäessään olemuksellaan miehensä kyvykkyyttä, asemaa  ja valtaa myös yhteisön ulkopuolisille. On ainoastaan kansalaisten tervettä arvostelukykyä että poliittisesti merkittäville paikoille päätyneiltä henkilöiltä odotetaan heidän sukupuoleensa yhdistettyjen vahvuuksien ilmentämistä keskivertoa voimakkaammin. Naisilla tämä liittyy eri tason kysymyksiin kuin miehissä, joskin keskiverron alapuolelle sukupuolensa ydinpiirteissä sijoittuvat yksilöt ovat taipuvaisia väittämään luonnollisten arvostusten olevan vääriä, sen sijaan että pyrkisivät edes yrittämään ja näyttämään esimerkkiä vielä huonommat lähtökohdat saaneille. Tämä olisi erittäin välttämätöntä aikana jona ihmisten geneettistä seulontaa sekä määrätietoista parantelua pidetään jotenkin kyseenalaisena.

Massojen alimmat tasot ovat henkilöitä jotka luovat nykyiset keskiarvot sijoittumalla ominaisuuksillaan niiden läheisyyteen. Eroottiseen viihteeseen ja näytöksiin malleiksi, samoin kuin eliittiä edustavien vapaiden miesten ja joidenkin poikkeusnaisten viihdykkeeksi soveltuvat henkilöt jotka ovat ulkonäöltään virheettomiä, mutta eivät järinkään älykkäitä. Samaiset henkilöt luovat kuvaston valtakunnan ulkopuolisessa viestinnässä ja heidän läsnäolonsa julkisissa tehtävissä on äärimmäisen tärkeää. Tieteellistä etenemistä vievät eteenpäin henkilöt jotka ovat äärimmäisen älykkäitä, mutta heidän valikoinnissaan tehtäviinsä ei käytetä ulkonäöllisiä kriteereitä. Kauneusleikkaukset ovat sympaattisia eleitä ihanteiden vahvistamiseksi, mutta geneettisiä virheitä ei niillä voida kuitenkaan poistaa. Kansakunnan kannalta vaarallisimmat ja raskaimmat työt sälytetään mieluiten katoavan vähemmistön varaan jonka muodostavat älyllisesti ja ulkonäöllisesti keskiverron alapuolelle sijoittuvat yksilöt. Sterilisaatiot ovat välttämättömiä, sillä vahvuuksia eugeniikan keinoin voidaan vahvistaa, mutta jos yksilö ilmentää pelkkää heikkoutta, ei älykkäinkään jalostusprosessi asiantilaa muuta siinä nopeudessa mihin sillä lähempänä keskivertoa piirissä kyetään.

Älykkyydellä ja fyysisellä esteettisyydellä, yhdistettynä geneettiseen virheettömyyteen on tärkeä rooli luodessa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Ruma ihminen, jolla hieman keskiverron yläpuolella olevat älylliset lahjat voidaan jalostaa kauniiksi ja älykkääksi on parissa sukupolvessa vähäisemmällä vaivalla kuin ottaa riski ulkonäöltään virheettömän älyllisten kykyjen kohottamisesta geneettisen parantelun keinoin.

Suoremmin sanoen rumat ja tyhmät poistuvat avustetusti sukupuuttoon kuolemalla valtakuntamme geenipoolia likaamasta, sen sijaan sukupolvi toisensa jälkeen yhä kauniimpi ja kyvykkäämpi keskiluokan massa voi katsoa ylpeänä ihmiskunnan potentiaalin jo olemuksessaan kiteyttäviin johtajiinsa. 

Tämä kirjoitus on osa Viikko fasistina -teemaa, jonka aikana pyrin omaksumaan fasismin keskeiset periaatteet ja etsimään siitä hyviä, kannatettavia puolia. Aiempia teemaviikkoja olen viettänyt feministinä ja priden hengessä.

]]>
12 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172855-eugeniikka-varmistaa-ulkonaon-ja-alyn-liiton#comments Älykkyys Euroopan johtajuus Fasismi Teemaviikko Ulkonäkö Wed, 30 Jul 2014 12:47:36 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172855-eugeniikka-varmistaa-ulkonaon-ja-alyn-liiton
Olemme fiksumpia kuin te http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161323-olemme-fiksumpia-kuin-te <p>Avioliittolakikeskustelun jälkimainingeissa on sosiaalisessa mediassa jälleen lähtenyt kiertämään pari vuotta vanha uutinen. Uutisessa siteeratun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan huonosti älykkyystesteissä pärjänneistä lapsista tulee muita todennäköisemmin ennakkoluuloisia ja sosiaalisesti konservatiivisia.&nbsp;Luonnollisesti tällä halutaan tuoda esiin sitä näkemystä, että ns. tasa-arvoista avioliittolakia vastustavat olisivat tyhmempiä kuin sitä kannattavat.&nbsp;</p><p>Konservatiivisuus ei tee ihmisestä tyhmempää, sellaista syyseuraussuhdetta ei ole olemassakaan. Sen sijaan on järkeenkäypää, että mahdollisimman valmiina annettujen ajatusmallien ja kaavojen mukaan toimiminen tai saamansa kasvatuksen kyseenalaistamaton seuraaminen vaatii vähemmän henkistä ponnistelua kuin eettisten kysymysten omakohtainen pohdinta.</p><p>Vuonna 1978 perustettu Triple Nine Society (lyhenne TNS) on yhdistys, jonka jäsenyyteen vaaditaan, että on älykkäämpi kuin 99,9% väestöstä. Yhdistys on hieman samantyyppinen kuin tunnetumpi Mensa, jonka jäsenyyteen riittää, että on älykkäämpi kuin ”vain” 98% väestöstä.</p><p>Pari vuotta sitten TNS järjesti jäsenilleen kyselyn paljastaakseen, millaiset ovat ”maailman fiksuimpien” poliittiset suuntaukset. Tulos – TNS:n jäsenet olivat pääsääntöisesti vapaata yhteiskuntaa kannattavia libertaareja (tai klassisia liberaaleja, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää).</p><p>Älyköt vastustavat esimerkiksi julkisia palveluita, sosialiturvaa ja yhteiskunnan puuttumista talouteen. Heidän mielestään myös huumeet tulisi laillistaa, lopettaa positiivinen syrjintä ja mahdollistaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien liitot.</p><p>Tulos ei tietystikään yllätä, koska klassisen liberaali ajattelu on likimain ainoa ”ideologia”, johon fiksu ihminen voi omalla ajattelullaan päätyä. Kuten eräs konservatiiviksi itsensä mieltävä tuttuni sanoikin, vaikka ei ideologiaa tunnusta, päätyy hän kuitenkin lopulta liberaaliin ratkaisuun, koska se on järkevin.</p><p>Yksinkertaisempia ihmisiä houkuttaa erilaisten ideologioiden tarjoama järjestys, joka tekee monimutkaisesta maailmasta helpomman ymmärtää. Liberaalin aatteen keskeinen ongelma onkin, että ”laissez faire” tuntuu todella vaikealta ajatukselta, kun valtio kuvitellaan jonkinlaiseksi korkeammaksi voimaksi, joka hoitaa toimenpiteillään kaikki eteen tulevat ongelmat.</p><p>Erilaiset itseään ”pragmaattisiksi” ja ”itsenäisesti ajatteleviksi” nimittävät poliitikot ovat todellisuudessa lähinnä opportunisteja, jotka menevät aina sen helpoimman ja todennäköisesti suosituimman ratkaisun taakse. Se on yksi syy sille, että nykyisestä järjestelmästä ei koskaan voi tulla mitään muuta kuin korkeintaan ”ihan hyvä”.</p><p>Niin kauan kuin ei paremmasta ole tietoa, televisiossa näkyy säännöllisesti Salatut Elämät ja fattan luukulta saa rahaa kaljaan, ei parempaa osaa tietenkään edes vaatia. Se on mielestäni sääli.</p><p>&nbsp;</p><p>ps. Mikäli kirjoitus tuntui itseriittoiselta, omahyväiseltä ja provosoivalta, se oli tarkoituskin. Ähäkutti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Avioliittolakikeskustelun jälkimainingeissa on sosiaalisessa mediassa jälleen lähtenyt kiertämään pari vuotta vanha uutinen. Uutisessa siteeratun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan huonosti älykkyystesteissä pärjänneistä lapsista tulee muita todennäköisemmin ennakkoluuloisia ja sosiaalisesti konservatiivisia. Luonnollisesti tällä halutaan tuoda esiin sitä näkemystä, että ns. tasa-arvoista avioliittolakia vastustavat olisivat tyhmempiä kuin sitä kannattavat. 

Konservatiivisuus ei tee ihmisestä tyhmempää, sellaista syyseuraussuhdetta ei ole olemassakaan. Sen sijaan on järkeenkäypää, että mahdollisimman valmiina annettujen ajatusmallien ja kaavojen mukaan toimiminen tai saamansa kasvatuksen kyseenalaistamaton seuraaminen vaatii vähemmän henkistä ponnistelua kuin eettisten kysymysten omakohtainen pohdinta.

Vuonna 1978 perustettu Triple Nine Society (lyhenne TNS) on yhdistys, jonka jäsenyyteen vaaditaan, että on älykkäämpi kuin 99,9% väestöstä. Yhdistys on hieman samantyyppinen kuin tunnetumpi Mensa, jonka jäsenyyteen riittää, että on älykkäämpi kuin ”vain” 98% väestöstä.

Pari vuotta sitten TNS järjesti jäsenilleen kyselyn paljastaakseen, millaiset ovat ”maailman fiksuimpien” poliittiset suuntaukset. Tulos – TNS:n jäsenet olivat pääsääntöisesti vapaata yhteiskuntaa kannattavia libertaareja (tai klassisia liberaaleja, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää).

Älyköt vastustavat esimerkiksi julkisia palveluita, sosialiturvaa ja yhteiskunnan puuttumista talouteen. Heidän mielestään myös huumeet tulisi laillistaa, lopettaa positiivinen syrjintä ja mahdollistaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien liitot.

Tulos ei tietystikään yllätä, koska klassisen liberaali ajattelu on likimain ainoa ”ideologia”, johon fiksu ihminen voi omalla ajattelullaan päätyä. Kuten eräs konservatiiviksi itsensä mieltävä tuttuni sanoikin, vaikka ei ideologiaa tunnusta, päätyy hän kuitenkin lopulta liberaaliin ratkaisuun, koska se on järkevin.

Yksinkertaisempia ihmisiä houkuttaa erilaisten ideologioiden tarjoama järjestys, joka tekee monimutkaisesta maailmasta helpomman ymmärtää. Liberaalin aatteen keskeinen ongelma onkin, että ”laissez faire” tuntuu todella vaikealta ajatukselta, kun valtio kuvitellaan jonkinlaiseksi korkeammaksi voimaksi, joka hoitaa toimenpiteillään kaikki eteen tulevat ongelmat.

Erilaiset itseään ”pragmaattisiksi” ja ”itsenäisesti ajatteleviksi” nimittävät poliitikot ovat todellisuudessa lähinnä opportunisteja, jotka menevät aina sen helpoimman ja todennäköisesti suosituimman ratkaisun taakse. Se on yksi syy sille, että nykyisestä järjestelmästä ei koskaan voi tulla mitään muuta kuin korkeintaan ”ihan hyvä”.

Niin kauan kuin ei paremmasta ole tietoa, televisiossa näkyy säännöllisesti Salatut Elämät ja fattan luukulta saa rahaa kaljaan, ei parempaa osaa tietenkään edes vaatia. Se on mielestäni sääli.

 

ps. Mikäli kirjoitus tuntui itseriittoiselta, omahyväiseltä ja provosoivalta, se oli tarkoituskin. Ähäkutti.

]]>
53 http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161323-olemme-fiksumpia-kuin-te#comments Älykkyys Avioliittolaki Liberalismi Sat, 22 Feb 2014 12:34:31 +0000 Henri Heikkinen http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161323-olemme-fiksumpia-kuin-te
Kasvattaako koulukiusaaminen erityisen pärjääviä ihmisiä? http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158124-kasvattaako-koulukiusaaminen-parjaavia-ihmisia <p>Kun suomalainen älykkö tai talousmenestyjä tilittää mennyttä elämäänsä, sieltä miltei poikkeuksetta putkahtaa esille kouluaikana tapahtunut kiusaaminen. Onko kysymys vain sattumasta?</p><p>Väkisinkin tulee pohdiskeltua, mikä voi olla moiseen syynä? Ovatko tavallista älykkäämmät lapset jotenkin&nbsp; poikkeavia,&nbsp;alttimpia koulukiusaamiselle kuin muut?&nbsp; Todennäköisesti näin on. </p><p>He useinkaan eivät ole parhaita menestyjiä urheilun ja liikunnan aloilla, mikä osaaminen yleensä takaa&nbsp;koulukavereitten hyväksynnän. Hentorakenteinen lukutoukka, silmälasit päässä, hiljainen ja mietiskelevä, aina läksyt käsittämättömän hyvin osaava oppilas on kiusaajalle himosaalis.</p><p>Ehkä kiusaaminen kasvattaa luonnetta. On näytettävä kavereille, että kyllä tässä pärjätään, kiusaamisesta huolimatta. On mieluusti yritettävä&nbsp;menestyä paremmin kuin muut, varsinkin paremmin kuin kiusaajat, lannistua ei saa. </p><p>Ylläoleva on vain mihinkään tutkimukseen perustumatonta "mututuntumaa". &nbsp;Ko. tuntumaa on kuitenkin muokannut monien vuosien kokemus koulukiusaamisten sovittelusta. Yllättävän&nbsp;usein on kohdalle sattunut todella älykkäitä nuoria, jopa pelottavan älykkäitä. </p><p>Varmasti moni heistä selviää kovasta koettelemuksestaan, ja saamme kuulla kokemuksesta menestyjän kertomana, mutta on myös selvää, että monen koulukiusatun&nbsp;elämä ei palaudu koskaan normaaleihin uomiinsa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun suomalainen älykkö tai talousmenestyjä tilittää mennyttä elämäänsä, sieltä miltei poikkeuksetta putkahtaa esille kouluaikana tapahtunut kiusaaminen. Onko kysymys vain sattumasta?

Väkisinkin tulee pohdiskeltua, mikä voi olla moiseen syynä? Ovatko tavallista älykkäämmät lapset jotenkin  poikkeavia, alttimpia koulukiusaamiselle kuin muut?  Todennäköisesti näin on.

He useinkaan eivät ole parhaita menestyjiä urheilun ja liikunnan aloilla, mikä osaaminen yleensä takaa koulukavereitten hyväksynnän. Hentorakenteinen lukutoukka, silmälasit päässä, hiljainen ja mietiskelevä, aina läksyt käsittämättömän hyvin osaava oppilas on kiusaajalle himosaalis.

Ehkä kiusaaminen kasvattaa luonnetta. On näytettävä kavereille, että kyllä tässä pärjätään, kiusaamisesta huolimatta. On mieluusti yritettävä menestyä paremmin kuin muut, varsinkin paremmin kuin kiusaajat, lannistua ei saa.

Ylläoleva on vain mihinkään tutkimukseen perustumatonta "mututuntumaa".  Ko. tuntumaa on kuitenkin muokannut monien vuosien kokemus koulukiusaamisten sovittelusta. Yllättävän usein on kohdalle sattunut todella älykkäitä nuoria, jopa pelottavan älykkäitä.

Varmasti moni heistä selviää kovasta koettelemuksestaan, ja saamme kuulla kokemuksesta menestyjän kertomana, mutta on myös selvää, että monen koulukiusatun elämä ei palaudu koskaan normaaleihin uomiinsa.

]]>
3 http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158124-kasvattaako-koulukiusaaminen-parjaavia-ihmisia#comments Älykkyys koulukiusaaminen Yrittäjyys Sat, 11 Jan 2014 16:21:14 +0000 veikko kärkkäinen http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158124-kasvattaako-koulukiusaaminen-parjaavia-ihmisia