Stemma Keskustelunlietsontaa ja vääriä mielipiteitä

Nationalismi

Kansallismielisyys lisää epäluottamusta ja vähentää solidaarisuutta

Nykymuotoinen tämän vuosisadan suomalainenkin kansallismielisyys on paremmin linjassa autoratiivisuuteen perustuvan yhteiskuntamallin kanssa kuin liberaalin demokratian. Tällainen kansallismielisyys ei edistä ihmisten solidaarisuutta, ei edes samassa yhteisöissä elävien keskinäistä solidaarisuutta. Kansallismielisyyden edellytys ja samanaikainen päämäärä on epäluottamus kanssaihmisiä kohtaan. Viholliskuvat vain sattuvat olemaan usein perusteettomia, mutta pelko ja tietämättömyys tekevät viholliskuvista houkuttelevia.

Kansallismielisten ja isänmaallisten tunkkainen retoriikka

Luettuni vuosien kuluessa melkoisen joukon kansallismieliseksi ja/tai isänmaalliseksi itseään kutsuvien blogeja ja kolumneja, on ollut helppo huomata tietyt retoriset keinot, joita nuo piirit säännöllisesti käyttävät. Seuraavassa lista ”kansallismielisten” ja ”isänmaallisten” teemoista ja retoriikasta. Lista ei ole kattava, eikä se ole millään tavoin tärkeysjärjestyksessä

1. Valemedia. Informaation lähde valehtelee, vaikka lähde puhuisikin totta ja tämä pystyttäisiin verifioimaan.

Kansallismielisten tyrannia

Kansallismielisyys ajaa protektionismia, ei pelkästään taloudellista protektionismia vaan käsite pyritään ulottamaan myös kieleen ja kulttuuriin, kaikkeen ihmisen elämää koskevaan. Tällaisesta kansallismielisestä tyranniasta löytyy paljon esimerkkejä täältä Uuden Suomen Puheenvuorostakin.

Kansallismielisyyden moraalittomuus

Nenad Miscevicin vuonna 2001 julkaistu kirja Nationalism and Beyond: Introducing Moral Debate and Values on kaiken kaikkiaan antoisa lukuelämys. Lisäksi teos on informatiivinen.

Kirjan 19. luvussa Miscevic listaa tekijöitä, jotka tekevät kansallismielisyydestä mm. moraalittoman.

Kansallismielisten kuvitteelliset yhteisöt

Benedict Andersonin klassikkoteos Imagined Communities: Reflections on Origins and Spread of Nationalism (1983) on suositeltava teos myös kaikkein kiihkeimmille kansallismielisille. Teos on saatavilla myös suomeksi.

Muutama huomio tuosta nationalismia käsittelevästä teoksesta:

1. Nationalismi on historiallisesti varsin uusi keksintö, vaikka kansallismieliset mielellään vetoavat jopa vuosisataiseen tai jopa –tuhantiseen olemassaoloon.

Kansallismielisten pakkomielteisyys Orwellin mukaan

Toukokuussa 1945 George Orwell julkaisi tekstin Notes on Nationalism. Teksti on yhä edelleen ajankohtainen.

Orwell toteaa nationalismin olevan pakkomielteistä ja hän perustelee argumenttiaan mm. seuraavasti:

Kansallismielisten epä-älyllisyys

Kansallismielisyyden/nationalismin yksi piirre näyttäisi olevan kattava anti-intellektualismi.

Toki kansallismielisillä on riveissään muutama professori, dosentti tai muuten oppinut henkilö, mutta argumentit ja noista argumenteista johdettu retoriikka on häikäisevän epä-älyllistä.

Kansallismielinen moraalipaniikki

Edellisessä Puheenvuoron kirjoituksessani viittasin Marja Valkosen artikkeliin Jussi Pakkasvirran ja Pasi Saukkosen toimittamassa artikkelikokoelmassa Nationalismit (2005). Tämä on myös jatkoa 9.8.2018 julkaistuun puheenvuoroon kansallismielisten misogyniasta.

Marja Valkosen kirjoitti:

Kansallismielisten kuvitteelliset viholliskuvat

Jussi Pakkasvirran ja Pasi Saukkosen toimittamassa artikkelikokoelmassa Nationalismit (2005) Marja Vuorinen käsittelee omassa osuudessaan mm. viholliskuvia.

Poimitaan tähän muutama huomio perustuen Vuorisen artikkeliin.

1. Tie erilaisuuden havaitsemisesta aktiivisiin viholliskuviin on pitkä: erilaisesta tulee toinen, toisesta vastakuva ja vastakuvasta viholliskuva.

2. Erilaisuuden havaitseminen kuuluu osaltaan kaikkeen määrittelyyn koska vastakohdat (saattavat) määrittää loogisesti toisiaan.

Kansallismielisten myyttinen maailma

Nationalismia ja myyttejä tutkinut Anthony B. Smith on julkaissut aiheesta kaksi mielenkiintoista kirjaa: Myths and Memories of the Nation (1999) ja Nationalism (2001).

Smithin teoksista voi poimia muutamia huomioita.

1. Etninen yhteisö on nimetty ihmisyhteisö, joka liittyy tiettyyn kotimaahan ja jolla on myytti yhteisestä alkuperästä, yhteisiä muistoja, yksi tai useampi kulttuuripiirre.

2. Olennaisimpina seikkoina Smith pitää juuri niitä ihmisten ajatteluun juurtuneita myyttejä, jotka liittävät ryhmän jäsenet yhteen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä