Stemma Keskustelunlietsontaa ja vääriä mielipiteitä

Hiilidioksidi

Ilmastopaneeli edistää toisen sukupolven energiaviljelyä

Energiaviljelyn oppi sai alkunsa 1970-luvun öljykriiseistä. Juuri ennen niitä kansainvälinen ajatushautomo Rooman Klubi oli julkaissut teoksensa ”Kasvun rajat”. Klubi opetti, että uusiutumaton polttoaine loppuu kohta. Ihmiskunnan on syytä siirtyä uusiutuviin, aurinkoperäisiin polttoaineisiin.

Biomassan varastoimaa aurinkoenergiaa voi paitsi kerätä luonnonmetsistä polttopuuna, myös viljellä.

Ajaudummeko kivihiilen ylituotantoon

1970-luvun öljykriisin, Jom Kippur sodan aikoihin opimme että öljy on ehtyvä luonnonvara. Se loppuu ennusteiden mukaan 40 vuodessa. Mikä maailman markkinoilla ehtyy, sen hinta ajan pitkässä juoksussa nousee, hetkellisistä heilahteluista huolimatta. Näin öljylle juuri tapahtui. Sen inflaatiosta puhdistettu keskihinta on noussut 40 vuodessa 20 dollarista 70 dollariin tynnyriltä (kuva 1). 

Ilmaston muutoksella ei pidä pelata

Kansainvälisen ilmastokamppailun voi laskea alkavan vuodesta 1990. OECD-maat antoivat silloin Geneven julistuksen, jonka mukaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavan hiilidioksidin päästöt on saatava putoamaan. Koko maailman johtajat sopivat siitä ensimmäisen kerran Rion ympäristökokouksessa 1992.

Neljännesvuosisata on kulunut, kansainvälisiä ilmastokokouksia on pidetty lähes vuosittain, ja vaihtelevia hiilidioksidin päästöjen lupauksia on annettu. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus nousee kuitenkin vääjäämättä (kuva 1, Mauna Loan mittausasema Hawaijilla).

Happosateista ja metsävaurioiden uhkasta selvittiin

Metsävauriot kuohuttivat mieliämme 1980-luvulla. Puhuimme happosateista, jotka olivat pääosin peräisin kivihiiltä käyttävien voimaloiden ja teollisuuden rikkidioksidin päästöistä. Happosateiden uhka oli enemmän Etelä-Suomen ongelma. Kuusen kasvatusmetsien harsuuntumista mitattiin muun muassa Salpausselällä.

Euroopan happamoituneita vuoristometsiä tuhoutui silloisen rautaesiripun rajan itäpuolisissa Itä-Saksassa ja Tsekeissä. Etelätuulet kuljettivat sieltä sateita Suomeen, ja sadevesiemme happamuuden pelättiin lisääntyvän entisestään.

Mikä sai pohjoisen puut kasvuun?

Luonnonvarakeskus päivitti lokakuussa Suomen metsävaratiedot. Puustomme paisuu edelleen. Viime mittauskaudella (2013-2017) puuston kokonaismäärä oli 2473 miljoonaa kiintokuutiometriä (kuva).

Merkittävä osuus puustomme kohenemisesta tulee Pohjois-Suomesta. Tuoreimpien tietojen mukaan Lappi puskee nyt puuta 13,7 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun kasvu 1990-luvun alussa oli vain kahdeksan miljoonaa kuutiota. Kasvun nousua on yli 70 prosenttia.

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Bioenergia nousi Kansainvälisen Ilmastopaneelin raportin myötä

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivistää lokakuun raportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino on vielä vähemmän tutkittu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Ratkaisuja ilmastonmuutokseen tutkimuksen ja teknologian kautta

Keskeisin asia ilmastonmuutoksen torjunnassa on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen ja niistä luopuminen kokonaan. Tulevaisuuden energiantuotanto on toivottavasti yhä hajautetumpaa ja toimintavarmempaa. Kristillisdemokraatit on korostanut esim. vaihtoehtobudjeteissa tki-toimintaa ja vaatinut sille lisärahoitusta. Uuden tekniikan kehittäminen on ratkaisevassa asemassa. Tulemme esittämään mahdollisissa hallitusneuvotteluissa koulutus- ja tki-rahojen lisäämistä.

 

Hiilidioksidipäästöt Euroopassa versus Intiassa

Intiassa olisi paikallisesti edullisinta päästää hiilidioksidia ilmakehään kun Intian suuret aerosolipäästöt hillitsevät lämpenemistä paikallisesti. Euroopassa hiilidioksidipäästöt ovat ilmastolle tuhoisia, koska täällä on puhdas ilma.

Kun tehdään tarkastelua ihmisen vaikutuksesta ilmastoon, vähemmälle huomiolle jää metsien ja merten vaikutus päästöjä tasapainottavana tekijänä. Luonnolliset aerosolihiukkaset ylittävät moninkertaisesti ihmisen aikaansaamat hiukkaspäästöt. Ilmakehään päätyvästä hiilidioksidista on ihmisperäistä vain 5 %.

Taalaksen teesit uusintana Suomen Kuvalehdessä

Taalaksen teesit nyt uusintana, niin, että jokainen ymmärtää kuinka vakavasta asiasta on kysymys kun olemme muuttaneet ilmakehän koostumusta. Hiilidioksidia ei saa ehkä pois ilmakehästä, vaan se pysyy siellä kymmeniä tuhansia vuosia. Nyt oli kyllä kerrottu, ettei se hiilidioksidi itsessään aiheuta juurikaan lämpenemistä, vaan ne palauteilmiöt...

"Herkempi kuin ajateltiin Uusi tutkimus väittää: jo 0,9 asteen lämpötilan nousu nykyisestä voi laukaista maapallolla tuhoisan ketjureaktion. Se muuttaisi tiheästi asuttuja alueita elinkelvottomiksi."

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä