*

Stemma Keskustelunlietsontaa ja vääriä mielipiteitä

Kun tietämättömyydestä tuli poliittinen itsemurha

"En oikeastaan ole tutkinut tätä aihetta."
"Minä en tiedä, kannattaa pyytää lausuntoa arvostetulta asiantuntijalta."
"Haluaisin konsultoida molempien puolten tutkijatiimejä ennen kuin päätän kantani."
-- ja muut lauseet, joita ei nykypoliitikon suusta ikinä julkisuudessa kuule.

Englannissa on kehitetty oma termi sellaiselle näkemykselle, jonka esille tuominen saattaisi aiheuttaa ammatillisia ongelmia. Tällä hetkellä - kaikkien meidän yhteiseksi tuhoksi - Suomen poliitikkojen johtava "career-limiting statement" on tunnustus omasta tietämättömyydestään. Ei ole yksinkertaisesti hyväksyttävää tunnustaa, että oma pätevyys ei riitä käsittämään joka tieteenalan monimutkaisia tutkimuksia. Ei ole mahdollista, että päättäjä tarvitsisi apua päätöksenteossaan.

Oikea tiede ei kuitenkaan muutu sen mukaan, millä mututuntumalla aiheeseen perehtymätön ihminen sitä lähestyy. Kaneli ei ole myrkkyä, koska joku pelkää sanaa kumariini. Suomea ei saada energiaomavaraiseksi aurinkopaneeleilla, vaikka kuinka tahdottaisiin. Lukiofysiikalla ei vielä voi eikä saa tehdä koko kansakuntaa koskevia tieteellisiä päätöksiä konsultoimatta eksperttejä. Päättäjät, jotka kieltäytyvät tutkimaan itselleen vieraita asioita ennakkoluulottomasti, koituvat vielä suunnattomaksi riesaksi Suomelle.

Ongelma ei toki rajoitu vain luonnontieteisiin, vaikka se niihin liittyvissä asioissa usein kulminoituu. Yhtä lailla ymmärtämätön diplomi-insinööri, joka laatii Suomen talousohjelman oman peruskoulu-yhteiskuntaoppinsa pohjalta, ajaa meitä suohon. Yhden ihmisen ei ole mahdollista osata - no, yhtäkään - tieteenalaa perin pohjin. Saati niitä kaikkia. Edes kansanedustajan.

Vaalien alla ehdokkailla on huomattava kiusaus esiintyä mediassa itsevarmana, stubbmainen hymy kasvoilla, ja tietää kaikesta kaikki. Kyllähän kansanedustaja tietää. Jos ei tiedä niin arvaa.

Arvailuun perustuva valtiopolitiikka on suunnattoman vaarallista. Siksi meidän tulisi kaikin keinoin pyrkiä eroon tästä egoilun kulttuurista, jossa tietämättömyys on häpeä. Mielipiteitään on toki täysin sallittua ilmaista - siihenhän politiikka perustuu - mutta tarpeen vaatiessa on poliitikon pystyttävä ne perustelemaan tai ainakin myöntämään omat ennakkokäsityksensä. Poliitikon on oltava valmis jatkuvasti opiskelemaan ja pysymään ajan tasalla tieteestä päätösten taustalla. Meidän on myös äänestäjinä vaadittava poliitikoilta kaikkea tätä. Muuten saamme ympäristöministerejä, jotka haluavat jäteveden pH:ksi nollan.

Nyt olisikin mainio aika tarkastella viimeisen neljän vuoden päätöstentekoa kriittisesti ja pohtia, mitkä puolueet ja ehdokkaat ovat todella nähneet vaivaa Suomen eteen. Ketkä ovat ottaneet asioista selvää? Ketkä ovat päättäneet fiilistelyn perusteella? Nyt olisi mainio aika vaatia päättäjät tulosvastuuseen.

Vaalien alla tarvitaan tiukkoja ja asiasisältöisiä haastatteluja. Ei pullamössöhöttöä, ei himastutkimuksia, ei sanahelinää, vaan niitä tärkeitä kysymyksiä:
Mitä sinä tiedät tästä asiasta?
Mitä sinä haluat tehdä tälle asialle ja miksi se on järkevää?
Keneltä sinä kysyt neuvoa, kun et ymmärrä?

Me tarvitsemme poliitikkoja, jotka paljastavat rehellisesti oman tietämättömyytensä. Tarvitsemme sellaisia, jotka tutkivat ennen hutkimista. Sellaisia, jotka aidosti ymmärtävät, miten iso vastuu liittyy kansakunnan asioista päättämiseen, ja toimivat sen mukaan. Karismaattisille sketsihahmoille ei Suomella ole minkäänlaista käyttöä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämä oli hyvä kannanotto. On tutkittu, että vakuuttavimmalla äänenpainolla ja oheisviestinnällä asiansa julki tuovat "asiantuntijat" tekevät keskimäärin kaikkein virheellisimmät ennusteet eri aloilla.

On suositeltavaa kuunnella eniten sellaisia todellisia asiantuntijoita, jotka tuovat esiin faktaa eri näkökannoilta korostaen asian kompleksikkuutta ja hiukan epävarmana maistelevat eri tekijöiden painoarvoja lopputuleman kannalta. He ovat niitä, jotka vaikuttavat epävarmimmilta ja joiden viestintä on vaikeaselkoisinta. He ovat usein myös hitaimpia vastaajia.

Tästä tuli hyvä dokkari jenkkikanavalta muutama viikko sitten.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Jo toinen asia josta olemme samaa mieltä :D

Huomaatko Kuikka että jatkuva dialogi kannattaa.

Itse kiinnitin aikanaan vaalipaneeleissa huomiota siihen, että ne jotka rauhoittavimmin osasivat esiintyä ja puhua, vaikka puheensa asiasisältö oli nolla, pääsivät eduskuntaan.
Kokeneet poliitikot puhuivat yleisölle kuin eläintenhoitajat hoidokeilleen.

Ne panelistit, jotka haastoivat virallista totuutta tai perustelivat kantojaan, eivät päässeet läpi.

Vikaa on siis vastaanottajissakin. Nähdäkseni oli kyse jonkinlaisesta Joku Muu -syndroomasta so. halutaan Jonkun Muun tekevän työt, ajattelua myöten.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tarvitsemme politikkoja, emme ryhmäkuri-marsuja.
Tarvitsemme politikkoja, emme treenattuja napinpainajia.

Tarvitsemme puolueita, joissa ei ole V.I. Leninin kehittämää ryhmäkuria.
Eduskunnassa ei niitä nykyisellään ole.

Henry

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jos yksityisessä yrityksessä todetaan jonkun asian menneen surkeasti, vaikkapa joku "uudistus"; niin siellä todetaan, että voihan sontapaakku, tämä meni pepuilleen. Korjataan tilanne.

Kun politiikko tekee virheen niin häntä muistutetaan vanhoista kannoista (muutoin käännetään takkia), jotka ovat voineet olla vilpittömiä senhetkisen tiedon valossa.

Itse arvostan ja kunnioitan eniten sellaista politiikkoa, joka uskaltaa osoittaa olevansa hänkin vain ihminen ja tunnustaa olleensa aluksi väärässä.

Pahin esimerkki kurimuksesta on yhteisvaluuttamme, jonka karmeita viime vuoden seuraamuksia ei haluta tunnustaa, vaikka graafit, tilastot ja ekonomistien lausunnot kertovat kaikki tämän olevan yksinkertaisesti katastrofaalinen virhe. Todennäköisesti käymme sitten kansakuntanta lähellä konkurssia, kuten 1992 viimeisen euroleikin aikana. Silloin vasta reaaliteetit saivat tilanteen muuttumaan. Valtion kassakirstu oli tyhjentynyt. Ei voitu enää myydä hyvää oloa ja fiilistä.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Herillä on on oma mielipiteensä yhteisvaluutasta, eikä hän ole yksin. Siitä huolimatta hänen kannaottonsa on vain mielipide. Sitäkin voidaan tutkia, vaikka miten tieteellisesti, mutta mielipiteen oikeellisus tai virheellisyys ei sillä selviä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Totta, kyseessä on mielipide, jonka takana on karmeat kokemuksemme 1991 alkaneesta ecukytköksestä ja sen tuomasta kovasta lamasta. Ja tällä kertaa Suomi on vielä suuremmassa liisterissä.

En toki odotakaan, että empiiriset todistusaineistot saisi fantsuttelijoita toisiin aatoksiin. Sillä siitähän avauksen kirjoituksesta juuri oli kyse!

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #11

1990 lama oli Suomen osalta täysin kotitekoinen. Nykylama, jota elämme, on lähtöisin USA:sta ja osin Euroopan omastakin ylivelkataloudesta. Nämä ovat eri asioita, olkootkin, että ecukytkentä ajoittuu 1990-luvulle.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #13

Ei johdu Yhdysvalloista. Euroopan maat velkaantuivat haipakkaa tahtia jo ennen Yhdysvaltain subprimeä. Esimerkiksi Portugali rikkoi Maastrichtin rajat jo vuonna 2005-06 taitteessa.

Euroalueella ei ole yhteisvastuuta, eikä tulonsiirtounionia, joten nämä kansalliset velat maille näyttäytyvässä valuuttakatteisessa järjestelmässä on paha asia.

Oli siis vain ajan kysymys, kumpi kupla pamahtaa ensin: Yhdysvaltain asuntoluottokupla vai euromaiden velkakirjakupla. Yhdysvallat "ehti" ensin.

Katso nyt vaikka taulukoista, miten mainittu esimerkkimaa Portugali on suoriutunut 60 prosentin velka per bkt -skaalassa. Sitten ymmärrät vaihtaa ajattelumalliasi. Varsinkin, jos lähdet hakemaan syitä siihen, miksi mm. Portugalissa velkaisuus pääsi noin ripeään laukkaan.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #15

Edelleenkin Suomen talouskriisi 1990-luvulla oli täysin kotimainen. Missä järjestyksessä USA ja EU-maat ajautuivat kriisiin sen jälkeen, on oma erillinen tapahtumaketjunsa. Lopputuloksen kannalta tapahtumien ajallinen järjestys ei ole olenaista, vaan laman syntymekanismi. Onneksi muu maailma oli vielä jaloillaan, kun Suomea 1990 -luvulla lamasta nostettiin. Nokia antoi siihen hyvinkin ratkaisevaa vetoapua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #16

"Edelleenkin Suomen talouskriisi 1990-luvulla oli täysin kotimainen."

Ei ollut, muistele ERM-kytkentää (ecu) vai haluatko unohtaa asian?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #16

Kyllä 90-luvun kaaokseen vaikutti sekä kotimaiset tekijät (rahamarkkinoiden vapauttaminen ja osittain siitä syntynyt asuntokupla), mutta myös ulkoiset tekijät (NL:n romahtaminen ja sen myötä idänkauppa).

Pointti ei olekaan nyt se, että mistä mikin johtuu. Se on rutinaa siitä, kun löysät on jo housuissa. Miten itse tekisit vastaavassa tilanteessa? Hakisitko syyllistä vai miettisit pesulla käyntiä, ettei istahtaessa sivuilta pursua?

Nytkin eurojärjestelmässä on omat vikansa, mutta Venäjäsooloilu pahentaa Suomen tilannetta. On turha osoittaa ongelmiemme johtuvan vain Venäjästä, koska olemme olleet kadotettujen teillä jo ennen kuin Venäjä aloitti uhittelunsa. Tätä edeltäneet vuodet menivät kasvulukemissa -1,2 prosenttia ja -1,5 prosenttia.

Yhtä lailla hoopoa on väittää nykyisen ahdinkomme johtuvan "rakenteista". Ettäkö moderni valtio saadaan parissa vuodessa niin elinkelvottomaan kuntoon? Ennen 2009 ei rakenteissa ollut mitään vikaa, mutta heti seuraavana aamuna ne olivat täysin pieleesä?

Niin huonoja päättäjiä meilläkään ei ole, jotka olisivat onnistuneet romuttamaan täydellisesti tasavaltamme rakenteet. Ei sellaisia ole, vaikka teistä jotkut haluavatkin niin uskoa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #16

Suomen 90-luvun kaamos oli yhdistelmää "vakaata markkaa", asuntokuplaa ja sinettinä päälle idänkaupan romahtaminen.

Ilman vakaata valuuttaa markkamme olisi heikentynyt, mikä olisi tukenut sisämarkkinoitamme rajun työttömyyden edessä. Suomeen olisi virrannut investointeja sen sijaan, että ne lähtivät pois. Ja jos ihmettelet, että miksi näin olisi voinut käydä niin syy on se, että tuotto-odotukset olisivat olleet paremmat.

Hyvä, että olemme nyt sitä mieltä, että Yhdysvaltain sotku ei aiheuttanut Euroopan sotkua. Ne kulkivat rinta rinnan.

Olemme samaa mieltä siitä, että 90-luvun kurimuksesta meitä auttoi muu maailma. Nokiakin menestyi parhaiten kelluvan kansallisen valuutan aikana. Siitä huolimatta, että Ollilan Jorma oli jo olemassa silloin, kun koivistolaista "vahvaa markkaa" puolusteltiin. Miksei hän muuttanut firman ajatteluamllia jo silloin?

Olisiko syynä se investointien mielekkyysaste? Olisiko Ollila todellakin ajatellut myös itseään?

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #16

Roskaa, Viljo. 90-luvulla käytännössä kaikki ERM-maat ajautuivat samaan ongelmaan - valuuttakurssikytkös Saksan kanssa pakotti maat nostamaan korkoja. Suomessa tehtiin monia huonoja ratkaisuja, mutta jos esittää, että 90-luvun kriisi oli täysin kotimainen, niin miten selität kriisin samanaikaisuuden kaikissa ERM-maissa?

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #30

Ei 1990-luvulla suomalaisia pankkeja mikään pakottanut ilmaiseen rahanjakoon. Minäkin sain pankeilta kirjeitä, että tervetuloa hakemaan lainaa ilman takuita lähes rajattomasti. 5000 markka olisi silloin saanut mistä pankista vain, kun vain viitsi sisälle kävellä. En mennyt vipuun. Ihan hölmöä hommaa se olikin ja ensimmäisenä kaatui SKOP.

Minä en ymmärrä ollenkaan niitä jotka tähän kotimaiseen lamahölmöilyyn liittävät ulkomaisia kytköksiä. Niitäkin oli, mutta eivät ne pakotteita olleet.

Suurin hölmöys oli se, ettei pankkitoiminnan ja valuutakaupan vapauttamiseen liitetty minkän sortin valvontaa, vaan pankit saivat soheltaa vapaasti kui sika vatukossa. Kaiken päälle Suomen markka revalvoitiin ja pidettiin viimeisen päälle kiinni kovan markan politiikasta. Ei se kestänyt.

Ei silloinkaan olisi tarvinnut valvoa muuta kuin sitä, että pankkien myöntämille luotoille on olemassa reaalivakuudet, vaan niitä ei ollut ja luototus oli täysin vapaata. Parin hehtaarin kytö ja siellä oleva lato saattoivat olla ja usein myös olivat parin jopa viiden mijoonan markan lainan vakuutena. Asiaa voi tutkia vaikkapa sen ajan virallisesta lehden numeroista.

Loppujen lopuksi tilanteesta selvittiin ennätykselisellä omaisuuksien uusjaolla ja yrityksien konkurssiaallolla. Pankit pelastettiin valuuttalainoja ottaneiden yrittäjien ja veronmaksajien kustannuksella. Ein tähän ruljanssiin mitään ulkomaista pakkoa ollut. Olisi aika edes muyöntää se, että kyllä suomalainen pankkisektori ja sen ajan poliitikot tekivät tämän aivan itse.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #38

Juuri näin. Nyt tämän jälkeen samaa peliä on jatkettu sitten Euron kanssa ja kun ensimmäisen kerran tultiin puhkeamisen äärelle, niin jo olivat kuplien puhaltajat saaneet yliotteen päättäjistä ja päätettiin siirtää kupla veronmaksajille ja jatkettiin puhaltamista. Ilmeisesti nyt ollaan sitten jo niin syvällä, että ainut keino selvitä on ottaa aseet esille ja katsoa kuka selvii hengissä. Ihmisen ahneus vie lopulta voiton ja seuraava ihmislaji voi kokeilla josko onnistuisi paremmin...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #38

Nuo ongelmat ja virheet tehtiin kylläkin 80-luvulla. Nehän tehtiin nimenomaisesti EU-jäsenyyden ehtona, eli liberalisoitiin rahamarkkinat, mutta pankkien valvonta- ja ohjausmekanismit jätettiin tekemättä. Olemme siis sisällöstä samaa mieltä, mutta emme sen taustoista ja ajankohdasta.

Jos et ymmärrä ollenkaan kotimaisen lamahölmöilyn ja ulkomaisen tilanteen kytköstä, niin se ei välttämättä tarkoita, että se ei pitäisi paikkaansa. Rahamarkkinoiden liberalisointi, markan kytkeminen ECUun yksipuolisesti ja ERM-kriteerien noudattaminen olivat nimenomaisesti ulkomaista kytköstä ja ulkoisia pakotteita.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #42

Ei Suomen oman talouden romuttaminen ollut EU-jäsenyyden ehto. Tässä kohdin Huopainen vääristelee tapahtumia tahallaan ja harkitusti. En tidä, miksi.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

"..arvostan ja kunnioitan.." "..tunnustaa olleensa aluksi väärässä"

Odotan edelleen, että Soini myöntää joko ohjanneensa karille tai olleensa ohjaamatta, kun PS mokasi EU-vaalin luopumalla 2kk ennen vaaleja lähes kaikista jytkyn aineksista. Minullekin eräs vaaliavustaja/päällikkö/mikälie sanoi (asiakkaiden kuullen), että "älä sano noin, se on nyt muutettu". En viisastunut, mutta vihastuin.

Alkaisi olla aika, kisat alkavat heti kohta kinkkujuhlan jälkeen!

EU-vaalissa läpi menneet PS-läiset olivat 1 kpl istuvaa = osaaminen ja 1 kpl nuiva = jytkyaines. Uusi jytky olisi tarkoittanut 1 tai jopa 2 paikkaa enemmän.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Minua ei kannatukset siinä määrin hetkauta, mutta totta kai seuraan mielenkiinnolla - kuten muidenkin euromaiden kannatuskehityksiä.

http://www.hs.fi/politiikka/a1372555560021

Henri Myllyniemi Turusta sanoi, ettei Suomen kannata yksin lähteä eurosta eroamaan, vaan vasta sitten kun muissakin maissa ymmärretään "kuinka mieletön rahaliitto on".

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaisten_euroehdokk...

Esimerkiksi turkulainen Henri Myllyniemi huomautti, että tyytymättömyys unionia ja eurovaluuttaa kohtaan kasvaa ympäri Eurooppaa ja sen pitää antaa kypsyä.

- Meidän pitää odottaa, valitettavasti, että muutkin eurokansat ymmärtävät yskän, hän sanoi.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Tiina Palovuoren esille ottama asia on iäisyyskysymys. Reaalielämän tilanteet kehittyvät useimmiten niin nopeasti, ettei millään organisaatiolla tai henkilöllä ole mahdollisuutta tehdä tilanteen ratkaisuun tieteellistä analyysia.

Mikä tiede olisi pystynyt ennakoimaan Putinin toimet Ukrainassa, eikä sitäkään, että sen jälkeen seuraa öljyn hinnan lasku. Kun EU päätti talouspakotteista, ei siihen ollut käytettävissä mitään tutkimusta, jonka pohjalta kukaan olisi voinut ennakoida päätöksen seurauksia ei hyviä eikä huonoja. Sen sijaan erilaisia arvioita oli ja on haitaksi asti.

Kun yhteiskuntaa kehitetään vastaamaan paremmin väestön tarpeita, kuten Suomessa nyt, kun vanhusväestön määrä lisääntyy kaikkein nopeimmin, käytettävissä toki on tilastotietoa ikäjakaumasta ja väestön sijoittumisesta eri puolille maata. Se kertoo kuitenkin hyvin vähän eri ikäryhmien yksilöiden odotuksista.

Niinpä käytettävissä oleva tieto soteuudistuksen ja kuntarakenteen tulevaisuuden toteutuksesta on aina puutteellista, vaikka kirjoitettua tietoa eri tutkimuksista, tulevaisuuden ennusteista ja arvioista on liiaksi asti.

Loppujen lopuksi päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä jatkuvasti vain oivallukseensa nojautuen. Perusasetelma on se, minkä valistusajan yksi suurista ajattelijoista, David Hume, määritti: "Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitisi olla."

Tieteestäkään ei ole tämän peruspulman ratkaisijaksi. Tieteellisesti voidaan tutkia vain jo toteutuneita tapahtumia. On kyllä olemassa tulevaisuustutkimusta. Siihen voidaan jopa soveltaa tieteellisiä menetelmiä, mutta yhtä kaikki tulokset ovat korkeintaan valistuneita arvioita.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kuinka monta kymmentä vuotta sitten tarvittaisiin, jotta muuttuviin tilanteisiin osattaisiin reagoida edes osapuilleen oikein?

Minulla on selitys Putinin ärhäköinnille: Eurooppa halusi alentaa itsensä ja kurjistaa kansansa. Putin havaitsi nyt olevansa vahvoilla ja antoi palaa. Euroopppa ei itseään haavoitettuaan pystynyt pistämään kampoihin.

Öljyn hinnan lasku on ollut taas Yhdysvaltain junaielma "pakotekeino" saada Venäjä aisoihin. Yhdysvalloille myötämieliset vaikuttajat OPECissa (mm. Saudi-Arabia) päätti pitää tuotantonsa ennallaan, vaikka öljyn kysyntä on romahtanut Euroopassa (itsehalutun laman vuoksi), sekä Kiinassakin kasvun hyydyttyä.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Sellaista tilannetta ei tule koskaan, että oppia voitaisiin ottaa menneestä, tai voidaan, mutta kohtaanto ontuu. Jokainen tilanne on ainutkertainen. Sinällään Henryn arvio Putinin ärhäköinnin syystä on oikea. Eniten se kertoo hänen täydellisestä epäonnistumisesta Venäjän talouden ja ulkopoliittisen vaikutusvallan kohentajana.

Putinin taloustietämys on koko ajan ollut lähellä olematonta, mutta olettamus, ettei muu maailma reagoi kuin korkeintaan lausumilla Krimin haltuunottoon ja Itä-Ukrainen sodan käynnistykseen, on niin karkeaa Venäjän vaikutusvallan yliarviointia, ettei sille juurikaan vertailukohtaa löydy. Siinä Putin nyt kiehuu omassa liemessään.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #14

Ensimmäisessä viestissäsi toit ensimmäisessä kappaleessa esille sen, että tilanteet vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Tämän vuoksi ei ehditä reagoida.

Minä kysyin, että paljonko sitä aikaa tarvitaan? Nyt on Euroopassa menty surkeasti jo kuuden vuoden ajan, mutta ilmeisesti vieläkään ei olla osattu reagoida asiaankuuluvalla tavalla.

Milloin tähän pystytään?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

"Minulla on selitys Putinin ärhäköinnille:"
Oletetaan että Krim olisi edellen Ukrainaa.
Ukraina haluaa lähestyä EUta ja liittyä Natoon (olen lukenut).
Sevastopol olisi siis Naton ympäröimä ja vuokra-aika päättyy?
Putin ei ollut VAHVOILLA!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #43

Tuossa ketjussa oletusarvo ei oikein pidä paikkaansa.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #44
Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Hyvä jos tunnustat ettei millään puolueella tai sen jäsenillä ole mahdollisuutta tehdä tilanteen ratkaisuun tieteellistä analyysia. Siltä Suomen päätöksenteko on minustakin näyttänyt ettei tieto ohjaa päätöksentekoa. Miksiköhän itse kykenen mielipiteen muodostamisessa tietoa käyttämään ja asioihin liittyvää tietoa hankkimaan.

Syy miksi tieto ei ohjaa päätöksentekoa on yksinkertainen. Tieto ja tavoitteet ovat lähes aina ristiriidassa, joten tavoitteet ajetaan läpi yhteiskunnan kokonaisedun kustannuksella. Järjettömyydet kuorrutetaan sepitetyillä tarinoilla ja pupputieteellä.

Sellainen edustuslaitos meillä on. Elämme puolueiden hallitsemassa diktatuurissa, jossa vallan käyttäjien salaiset ja julkiset tavoitteet ovat ristiriidassa kansalaisten enemmistön tarpeiden kanssa. Kansalla ei ole edustajia.

Käyttäjän SeikkuKaita kuva
Seikku Kaita

Viljo Heinonen: "Tiina Palovuoren esille ottama asia on iäisyyskysymys. Reaalielämän tilanteet kehittyvät useimmiten niin nopeasti, ettei millään organisaatiolla tai henkilöllä ole mahdollisuutta tehdä tilanteen ratkaisuun tieteellistä analyysia."

Suomessa tärkeistä (ja suurinta vahinkoa aiheittavista) asioista päättää hallitus, joka esittelee valmista tavaraa eduskunnan leimattavaksi.

Kataisen hallitus käytti kolme vuotta miettimiseen, eikä saanut aikaan kuin vahinkoa. Sitten K. livisti parempaan pestiin ja "sama hallitus" jatkaa Stubbin johdolla.

Uudelleen koottukaan hallitus ei oikein saanut mitään aikaan, mutta nyt viime metreillä parin viikon kötöstyksellä on saatu aikaan täysi kaaos, SOTE-asiat on saatu hetkessä nuijittua läpi.

Otetaanpa aivan toisenlainen asia. Energiapolitiikka. Siinä pitäisi olla takana myös "kovia" tieteitä, taloustieteiden lisäksi. Asioita on pohdittu ainakin vuoden 1973 öljykriisistä alkaen. Nyt meillä on tilanne täysin auki, kun suurta kuvaa ei saada rakennettua. Puuhastelalaan tuuliviipperöillä ja höpistään aurinkoenergiaprofessuureista, mutta ei uskalleta laskea edes toteutuneita asioita auki sen enempää kannattavuudesta kuin ympäristöystävällisyydestä vaikkapa ihan euroina ja ihmishenkinä.

Onko meillä todella varaa ajelehtia poliittisten broilerien ohjaamana tulevaisuuteen, tehden nopeita ratkaisuja vaaleja varten ja edes haluamatta ymmärtää kokonaiskuvaa.

Vielä lainaus:
"Loppujen lopuksi päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä jatkuvasti vain oivallukseensa nojautuen."

Sieltä puuttuu edelleen se perusoivallus, että kannattaisi haalia ympärilleen luottohenkilöitä, joilla on selkärankaa kaivaa vaihtoehtoja ja niiden perusteluja. Perusajatus, että vaikka olen jotain mieltä, voin olla huomenna eri mieltä, jos siihen on _uskottavat_ perusteet.

Ehkä kouluistamme (korkeakouluja myöten) puuttuu jokin olennainen opetus. Meidän kaikkien pitäisi oppia kysymään "miksi minun pitäisi uskoa tai olla uskomatta jokin uutinen/selvitys/detalji/väite/"tieto". Lähdekritiikki auttaa jo hieman.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Tämä maailma vain on sellainen, ettei tarvittavien päätösten pohjaksi koskaan ole saatavissa kaikkea tarvittavaa tietoa. Jos taas ongelma on pitkäaikainen ja tietoakin on olemassa, tarvittavia päätöksiä ei voidakaan tehdä, kun ne ovat yhteiskunnallisesti mahdottomia. Toisaalta niistä "oikeista" ratkaisuista ovat asiantuntijatkin erimielisiä. Kuitekin, jokin ratkaisu on aina tehtävä. Ratkaisu sekin on, ettei tehdä mitään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #41

"Ratkaisu sekin on, ettei tehdä mitään."

Varmasti mutta onko järkeä koska tuloksen tiedämme, velaksi kun ei voi loputtomiin elää. Onko kysessä vain kyvyttömyys myöntää olleensa väärässä jo alunperin, eli yhteisvaluutta oli virhe ja kaikki siitä seuranneet asiat olivat pelkkiä virheitä ja siksi olemme kroonisessa kriisissä josta emme pääse näitä virheitä tunnustamatta.

Käyttäjän valtakunnan kuva
Kimmo Liimatainen

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Suomella saattaa vielä olla toivoa.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Hyvä Tiina, raikas tuulahdus näin pöpperöisessä kelissä blogistaniassa. Vielä on toivoa sukupolvimitalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pahinta on tämä liittovaltiokehitys jolla ei ole minkäänlaista mandaattia kansalaisilta senparemmin Suomessa kuin muissakaan EU-maissa. Höpistään vain integraatiosta ja rakennetaan pankkiunioneja joilla pyritään sitomaan kansallisvaltiot yhteen yhteisen velkataakan nimissä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Suomalainen yhteiskunta muuttuu kohti neuvostotodellisuutta pala palalta. Siellä viisivuotissuunnitelmat eivät pysyneet maailman muutoksen tahdissa, vaikka maailma muuttui silloin sadasosanopeudella nykyisyyteen verrattuna.
Neuvostoliitossakin tieto korvattiin saduilla.

Siellä tavoitteeksi asetettiin halutut tilastot ja asioita hoidettiin siitä tarpeesta lähtien. Lännessä asialle lähinnä naureskeltiin, kun sosialismissa hyvä yhteiskunta ei syntynytkään vaikka tuontantotavoitteet saavutettiin joka vuosi.

No miksi tuon otin esille. Viisivuotissuunnitelma ei juuri meidän neljän vuoden hallitusohjelmasta eroa. Me pääsemme ohjaamaan päätöksentekoa kerran neljässä vuodessa ja valitsemaan olkinuken pääministeriksi. Myös meillä yhteiskunnallista päätöksetekoa ohjaavat talouden tilastotavoitteet. Jokainen voi vilkaista ympärilleen, ja katsoa mihin suuntaan ollaan menossa vaikka yhteiskuntaa hoidetaan talousdatatavoitteet mielessä.

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen

Kiitos tästä, on aina ilahduttavaa huomata että joku muukin kelailee tätä asiaa. Kirjoittelin edellisten kuntavaalien alla samasta teemasta itsekin: http://elinavainikainen.blogspot.fi/2012/09/kylla-...

Tämän laukaisi osaltaan turhautuminen tenttaajiin vaalikentillä. Tyypit kiertelivät kojulta kojulle tenttaamassa ihmisiltä mitä mielikuvituksekkaampia detaljeja ja sitten riemuitsivat, kun joku onneton ehdokas ei tiennytkään ihan kaikkea. Ongelmaa löytyy siis myös äänestäjien asenteista.

Taisto Merilä

Politiikassa vaikutelmat ja valta ovat tärkeimpiä, varsinaiset asiat toissijaisia - olkoonkin että teatterissa on vielä paljon opittavaa, esim. amerikkalaisilta. Kansanedustajamme eivät edusta Suomea tai sen kansalaisia, vaan omia puolueitaan: ovat siis enemmänkin puolue-edustajia kuin kansanedustajia, ja sitäkin ”globaalin talouden” ehdoilla.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Hyvä teksti kaiken kaikkiaan. Lisäksi poliitikoilla on ikävä taipumus tehdä näennäiskuulemisia. Kutsutaan eri kantoja edustavia tahoja valmisteluihin ja se joka tukee poliitikon näkemystä kelpuutetaan päätöksenteon perusteeksi. Valmisteluasiakirjat alkoholin ulkomainonnan kieltämisestä kertovat hyvin mitä käytännössä on näennäiskuuleminen.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Tiina, päivän paras kirjoitus, kiitokset, hyvä mieli viikonlopuksi tuli tästä. Jatka ihmeessä!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kiitos, Tiina!

Kehoitin feississä kaikkia linkitetyn kirjoituksen diggaajia osoittamaan kiitokset, suitsukkeet ja mirhamit hälle, jolle kunnia kuuluu, eli sinulle. :D

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos olisi mahdollista saada selville joka ongelmaan yksi ainoa oikea ratkaisu,niin se helpottaisi kummasti. No..koska tällaista mahdollisuutta kovin harvoin osuu kohdalle,niin silloinhan filosofit pitäisi olla vetämässä yhteen erillaiset ratkaisut ja antaa poliitikoille helppo paikka tarjoamalla mahdolliset ratkaisut ja niiden puntaroinnit. Silloin tarvitsee vain kertoa kyllä vai ei.

No..koska filosofejakin on erillaisia,niin ongelma piilee siinäkin.

Mikäli sitten taas lähdetään toteuttamaan teknokraattista mallia,niin..ei sekään ihan ongelmaton taida olla. Siinäkin riippuu..nykyään varmaan sinne istuisi erillaiset ekonomistit talousteorioineen ja jälleen olisimme filosofien tarpeessa selittämässä mihin talousteoriat johtaa ja mitä se tarkoittaa lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä.

Ei ihan ongelmatonta tämäkään..

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Hienoa, oikein hyvä kirjoitus.

Kun kansanedustajia valitaan joukostamme, ne taatusti on eri aloilta ja eri koulutuksiltaan lähtösin,, eikä varmasti osaa kaikesta kaikkea, emmekä voi edes vaatia sitä.
Näin toimii kansanvalta.

Tämän kirjoituksen pitäis kaikken kansanedustajaehdokkaiden lukea.
Ja jakoonhan tä menee minunki osaltani.

Ei muutakuin jatkat samaan malliin. :)

Käyttäjän OlliTurkama kuva
Olli Turkama

No olipa hyvä kirjoitus!! Voi kunpa nuo eri radio- ja tv-ohjelmien vaalikeskustelujen tekijät lukisivat tarinasi. Tulisi ehkä ryhtiä niihinkin.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Hyvä kannanotto. Toivottavasti nuoret muuttavat asioita.

Analyyttisen insinöörin on joskus vaikea ymmärtää humanistista ajattelua ilman faktoja.

Suomen yhteiskuntaa johtaa alaansa kouluttamattomat. Puolueet eivät pysty nostamaan päteviä ihmisiä päättäjiksi. Äänimagneetit ottavat itse rahakkaat työt itselleen ja etupiirilleen, vaikkei osaisi asiaa. Ahneus jyrää. Jengit ovat kaapanneet vallan, mutta hoitavat asioita kehnosti.

Suomessa on vallalla hörhölistinen filosofia. Politiikka nostaa vaikka Jyrki Kataisen filosofian kunniatohtoriksi ja lauluntekijän vastaamaan Helsingin kiinteistöistä ja kaavoituksesta vaikkei ole mitään alan näyttöjä. En haluaisi poliittisen kirurki-tohtorin operoimaan minua. Asia loukkaa osaajia ja akateemisia. Jopa ministerit eivät ole yleensä koulutettuja hallinnon alaansa. Päättäjiltä vaaditaan osaamista, mutta se sivuutetaan poliittisin meriitein. Tämä on yksi Suomen synti, joka nakertaa kilpailukykyä ja elintasoa.

Usein kuulee julkisen, epärehellisen valheen, jonka mukaan ministerin ja poliittisen virkajohtajan ei tarvitsekaan osata vaan muut tekevät työt. Tämän perusteellla johtajiksi voitaisiin ottaa halpoja juopoja ja säästää rahaa. Tämän kuulee usein asioita tuntemattomilta.

Todellisessa elämässä taas ihmisiltä vaaditaan erilaisia todistuksia osaamisesta ennen kuin saa tehdä töitä. Asiat ovat monimutkaistuneet teknistyneessä ja kehittyneessa sivilisaatiossa eikä maalaisjärki riitä.

Yo. päättäjillä yleensä intuitio ja ääntenkalastelu ja junailut ohjaa päätöksiä.

Usein päätöksenteossa päädytään tekemään tiedonpuutteen vuoksi asaiat jättämällä pöydälle, varovaisuusperiaatteella, pyytämällä lausuntoja asiasta joka pitäisi itse osata tai tuntematta koko asiaa nappia painamalla.

Intuitio on vaarallista. Se on primitiivista mustatuntuu ajattelua ja valheellista itsevarmuutta. Intuitiolla voidaan keksiä uusia ratkaisumalleja esim. brainstorm tuotekehityksessä, mutta sillä ei saa tehdä päätöksiä. Koulutettu kaupunkilaisjärki ohitetaan ja käytetään liskoaivojen viettejä ja tuntemuksia. Moni käyttää intuitiota päätöksentekoon kun ei ole mitään muuta osaamista.

Hörhöistä, yhteiskunnasta ja muusta http://kanerva.eu/fi/?p=32

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Olen pitkälti samaa mieltä seurattuani koko ikäni melko aktiivisesti politiikkaa. Ilmeisten ristiriitojen vuoksi piti "hiukan" tarkemmin selvittää taustoja, mihin on nyt mennyt viitisen vuotta kaikki vapaa-aika. Syy-seuraussuhteissa ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä, vaan kyseessä on globalisaatiopolitiikan looginen seuraus.

Poliittisella koneistolla ei ole edes tieteen asiantuntijoiden avustuksella mitään mahdollisuuksia vakauttaa kehitystä, koska koko systeemi on pääosin kytköksissä niin tuottajien, kuluttajien kuin sijoittajien sopulimaisiin mielenliikkeisiin, jotka käytännössä poikkeuksetta ovat ylimitoitettuja molempiin suuntiin. Ennustamattomuus ja tihenevät boom and bust-syklit ovat erottamaton osa globalisaatiokehitystä.

Vain melko pitkälle menevä irtautuminen vapaakauppasopimuksista ja ainakin osittainen luopuminen pääomien vapaasta liikkuvuudesta (siis paluu omaan raha- ja talouspolitiikkaan) voisi luoda pohjan ennustettavan kansallisen strategian luomiselle. Silloin myös tutkimus voitaisiin kohdentaa olennaiseen, ilman puhtaasti kaupallisten intressien vääristävää vaikutusta. Tällä hetkellä "tieteen" nimissä päättäjille toimitetusta aineistosta suurin osa on silkkaa tarkoitushakuista roskaa, jolla edistetään jonkin kaupallisen toimijan intressejä.

Irtautuminen globalisaatiokehityksestä ei ole vain suotavaa, vaan seuraavien sukupolvien kannalta elämän ja kuoleman kysymys. Ongelmia on yritetty ratkoa laumasieluisella ryhmäkuripolitiikalla ja keskittymällä "laatikon sisälle", vaikka ongelmien ydin on laatikon ulkopuolella.

Colin Hinesin "Lokalisaatio" kannattaa selailla yleissivistyksensä jatkeeksi, mutta silti on turha kuvitella ymmärtävänsä kaikkea, vaikka on selvää, että lokalisaatioon perustuvassa yhteistyössä piilee tulevaisuuden avaimet.

Jos sattuukin pääsemään "poliittiseen nosteeseen", ei minkäänlaiseen ylimielisyyteen suhteessa muihin ole varaa. Useimmilla meistä vaan tuntuu olevan taipumus kuvitella itsestään liikaa ja muista liian vähän. Näyttää erityisesti pätevän "lukeneistoon", jonka suhteellisuudentaju on käytännön kokemuksen puuttuessa osoittautunut vaarallisen heikoksi.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Mainio kirjoitus! On ilman muuta totta, että monen ihmisen tietämys loppuu monissa asioissa kesken ja silloin tarvitaan ko. alan asiantuntemusta. Tiedon määrä lisääntyy koko ajan ja erityisesti nyt 2010-luvulla ihminen ei yksinkertaisesti voi tietää kaikesta kaikkea. Kaikilla meillä on valtavasti puutteita ja aukkoja tiedoissamme. Tätä lisää myös se, ettei ulkoa tarvitse enää opetella niin paljon kuin ennen. Jos ei esimerkiksi muista jotain historian tapahtuman vuosilukua, senkun Googlettaa ja Wikipedia neuvoo. Tuollaisissa asioissa Wikipediakin on yleensä oikeassa.

Tämä tiedon määrän lisääntyminen ja siitä seuraava "asiantuntijayhteiskunta" ei kuitenkaan ole mitenkään ongelmaton. Itse olen törmännyt sellaisiinkin nuoriin poliittisesti aktiivisiin ihmisiin, jotka kyllä myöntävät ettei heillä ole asiantuntemusta, mutta siihenkin on liittynyt ongelma. Sellainen ongelma, että keskustelu kyseisestä asiasta on haluttu rajata vain tietylle asiantuntijaryhmälle jolla taas on käytännössä hyvin usein yksi tietty kanta edustettuna. Hyvä esimerkki on lääketieteen etiikka ja lääketieteen eettiset kysymykset - mielestäni ei voida sanoa, että siitä keskustelu kuuluu vain lääketieteen asiantuntijoille. Poliitikko joka vetoaa tässä omaan tietämättömyyteensä eettisesti ongelmallisessa asiassa, tulee helposti osoittaneeksi sen, ettei hän halua paljastaa mitkä hänen arvonsa ovat. Mielestäni ei siis voi olla niin, että arvokeskustelu vietäisiin pois kokonaan politiikasta "asiantuntijoille". Jos noin tapahtuu, silloin käy helposti niin, että pönkitetään vain jotain tiettyä diskurssia joka näiden "asiantuntijoiden" keskuudessa on hyvin vahvasti edustettuna. Lääketieteen lisäksi tämä sama pätee myös vaikkapa keskusteluun rasismista tai syrjinnästä. Siitäkin täytyy voida kaikkien keskustella, toivon mukaan niin että jokainen perustelee kantansa mahdollisimman hyvin. Eikä esimerkiksi voida toimia niin, että rasismin tai syrjinnän kohteeksi päätyneet saisivat yksin esiintyä rasismin ja syrjinnän "asiantuntijoina" määritellen täysin sen mikä on (heidän mielestään) rasismia/syrjintää. Tietysti heillä on julkisessa keskustelussa suuri paino omakohtaisten kokemusten takia, enkä missään tapauksessa hyväksy heidän kokemustensa vähättelyä. Mutta ymmärsit varmaan näiden esimerkkien avulla mitä tarkoitan sillä, ettei asiantuntijuus itsessään ole täysin ongelmaton juttu. Siihenkin liittyy vallankäyttöä ja vastuun siirtämistä asiantuntijoille voi poliitikkokin käyttää silmänkääntötemppuna jossa huomio poliitikon omista näkemyksistä siirtyy hänen osoittamalle asiantuntijalle.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Ossi Ojutkangas, kiitos valaisevasta kommentistasi. Jokseenkin noin minäkin asiantuntijoidenn käytön koen. Erityisen vaarallisina pidän poliitikkoja, jotka vetäytyvät asiantuntijoiden selän taakse ja muka pyrkivät puolueettomaan asiantuntijaratkaisuun.

Tietysti on olemassa selkeitä matematiikkaan tai fysiikan lakeihin perustuvia ratkaisuja, mutta harvoin niidenkään yhteiskunnalliset seuraukset ovat ennakkoon arvioitavissa. Poliitikon pitää käyttää asiantuntijoita ja itsekin opiskella jatkuvasti, mutta päätöstilanteessa jokainen on itse vastuussa kannastaan.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Tässä on hyvä kirjoitus tietämyksen rajoista. Ei voi olla asiantuntija, jos ei ole informoitu. Toinen ongelma tulee siitä, että vaikka on informoitu ei ymmärrä mistä on puhuttu. Tieteellinen tieto on siinä mielessä hankalaa, että vaikka tietää lopputuloksen, niin ei tiedä mitkä ovat sovelluksen rajat. Pitäisi ottaa selville miten tieto on saatu. Esimerkiksi aurinkopaneelin tuoton mittaaminen on eri asia sateisessa joulukuussa kuin aurinkoisessa kesäkuussa.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Tietoa ei tarvita, koska sitä ei missään vaadita. Jokin pieni yksinumeroista prosenttiosuutta edustava vähemmistö ehkä, muttei sillä juuri vaikutusta ole.

Ari Kemppainen

"Vaalien alla ehdokkailla on huomattava kiusaus esiintyä mediassa itsevarmana, stubbmainen hymy kasvoilla, ja tietää kaikesta kaikki."

LOL :D https://www.youtube.com/watch?v=oJFCMPcRYAQ

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Ei tarvitse sanoa, voi kunpa tietäisin enemmän. Sanoisin mieluummin, kunpa ymmärtäisin enemmän. Täytyykö aina kysyä asiantuntijalta, jos ei tiedä tai ymmärrä jotakin asiaa. YLE:llä tuli jokin aika sitten hyvä ohjelma näistä asiantuntijoista. Kovin moni haluaa esiintyä asiantuntijana ja monessa asiassa tuli hyvin selväksi, että apinan heittämällä tikallakin saatiin parempi vastaus monissa asioissa joista asiantuntijat antoivat oman arvionsa, mielipiteensä. Toki asioista, joista ei anneta valmiita vaihtoehtoja, asiantuntijoilla (kyseisiin asioihin, aiheisiin perehtyneet, kouluttautuneet) on sitä tietämystä, jolla asioiden problematiikka voidaan helpommin selvittää jaa saada siihen se kaivattu vastaus ja ratkaisu. Monesti vastauksen tai ratkaisun oikeellisuutta ei pystytä todentamaan kuin aikojen päästä joten asiantuntijuus ei silti ole itsestäänselvyys.

Täytyy arvostaa, että noin nuori ymmärtää, että tietämättömyys ei ole häpeä ja sen tunnustaminenkaan ei pitäisi olla häpeä. Lähes kaikilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa selvää, jos mielenkiintoa ja halua riittää. Ja kukaan ei ehdi kaikkea, vaikka kuinka muuta väittäisi. Ja sen ymmärtäminen minkä ehtii selvittää, ei myös ole itsestäänselvyys.

Toimituksen poiminnat